Suomalainen satelliitti putosi avaruudesta – miksi satelliitit syöksyvät ilmakehään?

Suomalaisen, maailmanmaineeseen nousseen Iceye-yhtiön ensimmäinen satelliitti ICEYE-X1 putosi avaruudesta viime viikolla. Yhtiön satelliitit ovat pienikokoisia ja suorituskykyisiä tutkasatelliitteja, jotka ovat sittemmin mullistaneet alan – kiitos X1:n ja sen avulla testatun uuden tekniikan.

Alkavalla viikolla (21.2.2024) putoaa avaruudesta huomattavasti suurempi tutkasatelliiti ERS-2, joka laukaistiin avaruuteen vuonna 1995.

Se ei ole toiminut sitten vuoden 2011, mutta sen avulla Euroopan avaruusjärjestö on testaamassa menetelmää, millä satelliitti ei jää vuosisadoiksi kiertämään Maata avaruusromuna.

Mistä avaruudesta putoaminen johtuu? Mitä silloin tapahtuu? Voisiko satelliitti pudota päähäsi?

Näistä enemmän tällä videolla.

Maapallon ohi meni juuri asteroidi läheltä ja niitä tulee lisää. Mistä on kyse? Onko niistä vaaraa?

Tänään maanantaina 12. helmikuuta 2024 sujahti pieni asteroidi ohi Maan ja läheltämme lentää tänä vuonna yli 200 muuta kappaletta.

Maahan on osunut historian hämyssä paljon isompia ja pienempiä kosmisia törmääjiä, ja osassa tapauksissa suuri osa maapallon elämästä on tuhoutunut. Voisiko niin käydä uudelleen? Pitäisikö nyt olla erityisen huolissaan?

Ei pidä, sillä aurinkokunnassa on valtavasti kappaleita. Mahdollisesti meille vaaralliset tunnetaan nykyisin hyvin ja asteroidien sekä komeettojen ohituksia seurataan tarkasti. Niitä voi katsoa muun muassa Euroopan avaruusjärjestön avaruustilannetietoisuuskeskuksen sivuilta osoitteessa https://neo.ssa.esa.int.

Jari Mäkinen kertoo videolla ohituksista ja ohittajista, ja lohduttaa, ettei huoleen ole aihetta.

Nasan Mars-helikopteri Ingenuity on lentonsa lentänyt – mikä sai sen hyytymään?

Punaisen planeetan ohuessa kaasukehässä toimimaan suunniteltu pieni helikopteri oli ensimmäinen ihmisen tekemä laite, joka nousi lentoon toisen planeetan pinnalla.

Sen piti tehdä vain viisi lentoa, mutta lopulta sillä lennettiin 72 kertaa lähes kolmen vuoden aikana. Muutoin sillä olisi voinut lentää vielä enemmänkin, paitsi että tammikuun alussa sen roottori rikkoontui.

Jari Mäkinen selittää tällä videolla mitä tapahtui ja kertoo enemmänkin Mars-helikopterista. Miksi se tehtiin, millainen se on ja millaisia suunnitelmia on tulevaisuudessa uusiksi koptereiksi?

Valkoinen lohikäärme on aerodynaaminen satelliitti, joka skannaa koko maailman pilvet

Euroopan avaruusjärjestön uusi EarthCARE -satelliitti on hyvin omalaatuinen satelliitti: se skannaa laserkeilaimellaan maapallon pilviä kolmiulotteisesti, mittaa ilmassa olevia aerosoleja ja tutkii sitä, kuinka paljon maapallo säteilee lämoöä avaruuteen.

Jotta se voi tehdä tätä hyvin, lentää se erittäin matalalla kiertoradalla, ja siksi se on valkoinen ja varsin aerodynaaminen. Virallinen nimi EarthCARE tuleekin sanoista Earth Cloud Aerosol and Radiation Explorer, mutta koska mukana hankkeessa on Japanin avaruustutkimuslaitos JAXA ja Japanissa on nyt lohikäärmeen vuoksi, ja etenkin kun satelliitti on vähän kuin 17 metriä pitkä lohikäärme, kutsutaan sitä myös "Valkoiseksi lohikäärmeeksi".

Jari Mäkinen kävi katsomassa satelliittia Airbusin avaruusyksikön tiloissa Saksassa, Friedrichshafenissa.

Mitä ruotsalainen hävittäjälentäjä tekee avaruudessa?

Ruotsalainen Marcus Wandt on parhaillaan Kansainvälisellä avaruusasemalla noin kaksi viikkoa kestävällä avaruuslennollaan. Suomalainen media on ollut tästä lennosta jostain syystä varsin hiljaa – mutta me kerromme mitä tapahtuu ja miksi.

Saabin Gripen-pääkoelentäjänä toimiva Wandt valittiin vuoden 2022 Euroopan avaruusjärjestön reserviastronautiksi, mutta Ruotsista saadun rahoituksen turvin hän pääsi lennolle ennätyksellisen nopeasti.

Hänen avaruusmatkansa on merkki tulevasta: hän on keikkatyöläinen, ja vastaavia lentoja on nyt suunnitteilla useita. Avaruusturismi tekee tämän mahdolliseksi, sillä samaan tapaan kuin turistit voivat nousta avaruuteen, voivat myös tutkijat ja puoliammattilaisastronautit.

Myös suomalainen avaruuslentäjä on mahdollinen tähän tapaan.

Lisätietoja lennosta on ESA:n sivuilla osoitteessa https://www.esa.int/Science_Explorati... ja lennon kaikista tieteellisistä tutkimuksista Axiom Spacen sivuilla osoitteessa: https://www.axiomspace.com/missions/a...

Videon alussa on asiaa Kansainvälisen avaruusaseman näkymisestä Suomesta. ISS ei tule koskaan Suomen päälle, mutta toisinaan sen kiertorata kulkee juuri sopivaan aikaan Suomen eteläpuolelta, jotta asema näkyy hyvin myös Suomen eteläosista. Näin on esimerkiksi nyt tammikuun 2024 lopussa.

Katso oman paikkakuntasi ohilennot vaikkapa heavens_above.com -sivustolta tai lataa Nasan ISS-sovellus.

Hurja avaruusvuosi 2024 – kymmenen tapahtumaa, joita kannattaa odottaa

Vuodesta 2024 on tulossa todella kiinnostava avaruuslentojen suhteen.

Kuulentoja, uusia raketteja, luotaimia, astronautteja ja paljon muuta. Vuoden olisi kruunannut marraskuulle suunniteltu ihmisen paluu Kuuhun, mutta Nasa päättikin juuri lykätä tätä ensi vuodelle. Ilman tätäkin vuosi 2024 tulee olemaan historiallinen. Poimin tällä videolla kymmenen (ja vähän enemmänkin) asioita, joita kannattaa odottaa.

USA:n salainen avaruussukkula X-37B: mikä se on ja mitä se tekee?

Yhdysvaltain avaruusvoimat laukaisi joulukuun 2023 lopussa avaruuteen X-37B -pikkusukkulan jo seitsemännelle lennolleen. Millainen tämä salaisuuden verhoama sotilaallinen sukkula on ja mitä se tekee avaruudessa?

Kysymyksiä on paljon – mutta laitteesta tiedetään myös jonkin verran. Tällä videolla kerrotaan mistä on kyse, ja videon lopussa selitetään vähän myös samanlaisesta kiinalaisten sukkulasta, joka on myös parhaillaan avaruudessa.

Käynti Kansainvälisen Avaruusaseman Columbus-laboratoriossa

Euroopan avaruusjärjestö juhli oman laboratoriomodulinsa kymmenvuotista työrupeamaa Kansainvälisellä avaruusasemalla 7. helmikuuta 2018. ESA:n tekniseen keskukseen ESTECiin oli kokoontunut astronautteja ja Columbuksen kanssa työskennelleitä avaruusinsinöörejä, ja olimme tietysti mukana tunnelmassa.

Tämä video on uudelleenjulkaisu vuodelta 2018.

Eläköön Spacelab, eräs eurooppalaisen avaruustoiminnan upeimmista saavutuksista!

Kun Nasa oli tiukoilla avaruussukkulansa kanssa 1970-luvun alussa, he soittivat Eurooppaan.

Euroopan avaruusjärjestö teki lopulta sukkulaan huiman avaruuslaboratoriosetin, Spacelabin, jonka ensimmäisestä lennosta on tullut kuluneeksi 40 vuotta – Spacelab-1 nousi STS-9 -lennolla avaruuteen 29. marraskuuta 1983, mukanaan Ulf Merbold. Tällä videolla kerrotaan mikä Spacelab oli, kuinka sen perintö näkyy edelleen Kansainvälisellä avaruusasemalla ja miksi se on lähdössä vielä Kuuhunkin.