Vakava varoitus: älä syö lakritsia, jos olet raskaana

Su, 02/05/2017 - 15:35 By Toimitus

Uusi suomalaistutkimus antaa lisätukea lapsiperheiden ruokasuosituksen ohjeelle, jonka mukaan äidin tulee välttää runsasta lakritsin syöntiä raskauden aikana. Turvallisen käytön rajaa ei tunneta.

Kyseessä on vanha, tuttu asia: lakritsin ja sen luontaisen makeutusaineen glykyrritsiinin syönnillä voi olla pitkälle ulottuvia haittoja sikiön kehitykselle.

Tuoreen, American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan suurille lakritsiannoksille sikiöaikana altistuneet nuoret suoriutuivat psykologin tekemistä kognitiivisista päättelytesteistä muita heikommin.

Ero vastasi suunnilleen seitsemää älykkyysosamäärän pistettä.

Lakritsille altistuneet suoriutuivat huonommin myös muistia mittavista tehtävistä ja heillä oli vanhempiensa arvion mukaan enemmän ADHD-tyyppisiä ongelmia. Tytöillä murrosikä oli alkanut aikaisemmin ja edennyt pidemmälle. 

Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Glaku-tutkimuksessa verrattiin 378 keskimäärin 13-vuotiasta nuorta, joiden äidit olivat syöneet runsaasti (yli 500 mg/viikko) tai vähän/ei lainkaan lakritsia (alle 249 mg/viikko).

Rajat eivät ole terveysperustaisia. 500 mg glykyrritsiiniä vastaa keskimäärin 250 grammaa lakritsia.

Tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja on akatemiaprofessori Katri Räikkönen Helsingin yliopistosta. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia sekä useat suomalaiset säätiöt.

Pienestä lakumäärästä ei ole haittaa

Tutkijat esittävät, että raskaana oleville ja raskautta suunnitteleville kerrotaan glykyrritsiinipitoisten tuotteiden kuten lakritsin ja salmiakin haitoista sikiölle. 

Suomessa näin onkin jo tehty. Lisäksi THL julkaisi tammikuussa 2016 uudet lapsiperheiden ruokasuositukset, joissa lakritsi ja salmiakki oli siirretty ryhmään "ei suositella" raskaana oleville.

Satunnaiset pienet määrät, kuten annos lakritsijäätelöä tai muutama makeinen, eivät ole suosituksen mukaan haitallisia.

Tutkijat korostavat, että asia on tärkeä pitää oikeissa mittasuhteissa. Iso osa suomalaisista on sikiöaikana altistunut glykyrritsiinille, mutta tutkimuksen perusteella on vaikea sanoa, onko juuri glykyrritsiini vaikuttanut jonkun yksittäisen lapsen kehitykseen.

Lakritsin vaikutusten biologinen mekanismi tunnetaan eläinkokeiden perusteella hyvin. Makeutusaine glykyrritsiini lisää stressihormoni kortisolin vaikutusta estämällä kortisolia inaktivoivan entsyymin toimintaa. Kortisoli on välttämätöntä sikiön kehitykselle, mutta on suurina annoksina haitallista.

Ihmisillä glykyrritsiinin on pitkään tiedetty nostavan verenpainetta ja lyhentävän raskauden kestoa, mutta näin pitkälle ulottuvia vaikutuksia sikiöön ei ole aiemmin osoitettu. 

Juttu on Helsingin yliopiston tiedote hieman toimitettuna.

Hälytys lakritsihyllyssä

Ti, 01/27/2015 - 18:34 By Jari Mäkinen

Se, että lakritsi nostaa verenpainetta, ei liene yllätys. Mutta se, että ihanan lakun sisältämät nanohiukkaset voivat olla haitallisia, voi olla pieni yllätys.

Tai sitten ei sekään: kasviraaka-aineista hiiltämällä valmistettava lääkehiili, eli E153, sisältää nanohiukkasia samaan tapaan kuin muukin hiili, mitä käytetään esimerkiksi hiilikuituteollisuudessa raaka-aineina. Hiilikuiterakenteiden osamateriaalina käytettävät nanohiukkaset ovat tärkeä ja paljon lupauksia sisältävä materiaaliryhmä, jonka käyttöä tutkitaan laajalti ympäri maailman.

Samoin tutkitaan nanohiukkasten terveysvaikutuksia. Tanskan yleisradioyhtiö DR kertookin tänään lähetettävässä ohjelmassaan ja nettisivuillaan julkaistussa artikkelissa tutkimuksesta, jonka mukaan lääkehiili olisi erityisen haitallista terveydelle.

Kyseessä on Kööpenhaminan yliopiston tutkimus, missä selvitettiin nanohiukkasten vaikutusta elimistöömme. Se väittää syödyn nanohiukkasia sisältävän aineen (kuten hiilen) olevan haitallisempaa kuin hengitetyn.

“Tekemämme eläinkokeet viittaavat siihen, että nanohiukkaset voivat vahingoittaa maksaa, keuhkoja ja verenkiertoelimistöä”, toteaa yliopiston kansanterveystieteellisen instituutin professori Steffen Loft DR:n jutussa.

Nähtävästi kuitenkin keuhkomme ovat sopeutuneet paremmin erilaisten pienhiukkasten torjumiseen kuin esimerkiksi vatsa. Siten sisäisesti nautitut nanohiukkaset ovat vaarallisempia.

"Nykyisin elintarvikelisäaineiden vaikutuksia tutkittaessa otetaan huomioon lähinnä se, miten ne liukenevät ja leviävät elimistössä", jatkaa Loft. "Nanohiukkasten kemiallinen rakenne on kuitenkin sellainen, että ne eivät liukene. Ne ovat pienenpieniä hiukkasia, joiden vaikutuksia elimistöön eivät nykyiset testausmenetelmät kykene osoittamaan".

Tutkimuksen lopullisten tulosten pitäisi valmistua vuoden kuluessa.

Lakritsi tulilinjalla

DR poimii esiin eräänä nanohiukkasia sisältävänä tuotteena lakritsin, mihin lisätään hiiltä sen vuoksi, että siitä saataisiin täyteläisen mustaa.

Ohjelmassa haastateltu Pandan tuotekehittäjä Paula Virtanen toteaa, että hiili voitaisiin hyvin jättää pois, mutta silloin tuloksena olisi ruskeaa lakua, ja kuluttajat saattaisivat pitää sitä omituisena. Maku olisi kuitenkin täsmälleen sama.

“Jos osoittautuu, että lääkehiili on haitallista keholle, se voidaan jättää pois”, toteaa Virtanen. “Sitä lisätään vain värin vuoksi.”

Tällä hetkellä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lisäaineopas ei anna lääkehiilelle mitään käyttörajoituksia. Sitä saa käyttää vapaasti mm. juomiin, jälkiruokiin, jäätelöön, makeisiin ja kahvileipiin. 

Lakritsin jälkeen riskilistalle joutunevat monet tulella kypsennettävät tai hiillostamisen tuotteina syntyvät herkut, kuten juuri sopivasti nuotiolla kärvennetty makkara tai loimulohi. 

Erinomainen kooste DR:n ohjelmassa kerrotusta tutkimuksesta on videnskab.dk -sivustolla.