nimikilpailu | Tiedetuubi

Kansainvälinen tähtitieteen unioni IAU (International Astronomical Union) julisti viime tammikuussa kilpailun, jolla haettiin nimiä eksoplaneetoille. Nyt kisa on ratkennut ja voittajaksi on selviytynyt Australiassa päämajaansa pitävä kansalaistiedeprojekti theSkyNet.

Kilvassa kerättiin erilaisilta organisaatioilta ja oppilaitoksilta nimiehdotuksia, jotka sitten alistettiin kansainväliseen äänestykseen. Äänestyksen kohteena oli 274 nimiehdotusta 45 maasta eri puolilta maailmaa. Määräpäivään eli lokakuun loppuun mennessä ääniä kertyi 573 242 kaikkiaan 182 maasta.

Voittoisat ehdotukset jakautuivat maantieteellisesti siten, että Pohjois-Amerikasta tuli neljä, latinalaisesta Amerikasta yksi (Meksikosta), Lähi-idästä ja Afrikasta kaksi (Marokosta ja Syyriasta), Euroopasta kuusi (Ranskasta, Italiasta, Hollannista, Espanjasta ja Sveitsistä) sekä Aasiasta ja Tyynenmeren alueelta niin ikään kuusi (Australiasta, Japanista ja Thaimaasta).

Eniten ääniä sai theSkyNetin ehdotus Thestias, joka on nyt Kaksosten tähdistön Polluxia kiertävän planeetan virallinen nimi. Thestias oli Kreikan mytologiassa Polluxin isoisä. Vuonna 2006 löytyneellä planeetalla on kokoa yli tuplasti Jupiteriin verrattunna.

Kilpailulla haettiin nimiä yhteensä 14 tähdelle ja 31 eksoplaneetalle. Mukana oli myös suomalaisia ehdokkaita. Jyväskylän Siriuksen nimiehdotukset 47 Ursae Majoris -tähden kolmelle planeetalle – Päivä, Aamu ja Ilta – nousivat äänestyksessä neljännelle sijalle.

Voittaneiden ehdotusten tekijät saavat plaketin ja pääsevät lisäksi nimeämään asteroidin omassa Aurinkokunnassamme. Joissakin tapauksissa nimiä jouduttiin hieman muokkaamaan, jotta ne täyttivät niille asetetut kriteerit, mutta se tehtiin yhteistyössä IAU:n ja ehdotuksen jättäneiden kesken.

Ainoastaan yhdessä tapauksessa voittanut nimiehdotus jouduttiin kokonaan hylkäämään, kun se ei ollut sääntöjen mukainen. Tau Bootis -tähteä kiertävälle eksoplaneetalle etsitään nimi tuonnempana järjestettävällä uudella kilpailulla.

Kaikki uudet nimet löytyvät IAU:n sivuilta.

Kuva: NASA/ESA/G. Bacon (STScI) (taiteilijan näkemys Polluxista ja sitä kiertävästä Thestias-planeetasta).

Jarmo Korteniemi

Suomalaisella mytologialla on mahdollisuus tulla ikuistetuksi tähtitaivaalle. Yleisön annetaan äänestää yhteensä kahdenkymmenen eksoplaneettakunnan nimet. Järjestäjänä on Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni IAU. Nimistä tulee siis täysin virallisia.

Mukana on kolme suomalaisvaihtoehtoa: Yksi mytologiaan perustuva nimistö 55 Cancri -järjestelmälle sekä kaksi vaihtoehtoa 47 Ursae Majoris -tähdelle kiertolaisineen. Tähdet sijaitsevat 40–46 valovuoden etäisyydellä meistä, ja erittäin hyvällä tuurilla toisen tai kummankin kiertolaisilla voi esiintyä elämää.

Yllä: Planeettakuntien kokovertailut. Ympyröiden koot kuvaavat kunkin planeetan massoja, eivät halkaisijoita.

Suomalaista mytologiaa

55 Cancri on kaksoistähtisysteemi. Päätähti on halkaisijaltaan suurempi kuin Aurinko, vaikkakin hiukan kevyempi. Sitä kiertää yli 1000 AU:n etäisyydellä (eli hyvin kaukana) pieni punainen kääpiötähti.

Tähden nimeksi on ehdotettu vainajien asuinpaikka Manalaa. Sen viiden planeetan nimet olisivat Aarni, Pohjola, Tuonela, Lintukoto sekä Vainajala.

Planeetat ovat suuria, pieninkin lähes Neptunuksen kokoinen. Massat ovat 8–1200 -kertaisia maapalloon verrattuna.

"Maailman aliseen" viittaavat nimet ovat osuvia kahdestakin syystä. Planeetat ovat ensinnäkin varsin kuumia, sillä niistä neljä kiertää tähteään reippaasti lähempänä kuin Maa Aurinkoa. Lähin kiepsahtaa tähden ympäri 18 tunnissa! Toisaalta planeettakunta lienee kaksi kertaa vanhempi kuin omamme, ja tähdessä on epätavallisen raskaita aineita.

Keskustähden erottaa kiikareilla Kravun tähdistön keskeltä. Tähden voi nähdä myös paljain silmin erittäin hyvissä olosuhteissa, eli pilvettömältä ja valosaasteettomalta yötaivaalta. Suomessa Kravun tähdistö nousee taivaanrannan ylle lokakuussa ja näkyy parhaiten helmi-maaliskuussa.

Päivä voisi ylläpitää elämää?

Toinen suomalaisittain merkittävä tähti sijaitsee Isossa Karhussa, aivan Pienen Leijonan rajalla. Tähti on hitusen Aurinkoa suurempi ja kirkkaampi ja erottuu yötaivaalta paljain silmin.

Systeemille on ehdotettu kahta suomalaisnimistöä. Yhden ehdotuksen mukaan tähti olisi Virvatuli ja sen kaksi varmistettua planeettaa olisivat Terrakoti ja Lintukoto. Toisaalta tähden voisi nimetä myös Päiväksi, jolloin sen kiertolaiset olisivat yksinkertaisesti Aamu ja Ilta.

Myös kolmannesta planeetasta on selkeitä viitteitä, mutta sitä ei olla vielä nimeämässä.

Planeetat ovat suuria: sisin vastaisi kahta ja puolta Jupiteria, keskimmäinen on kaksi kertaa Saturnusta massiivisempi, ja kolmas lienee jotain 1–2 Jupiterin väliltä. Aamu ja Ilta kiertävät Päivää samalla etäisyydellä kuin oma asteroidivyöhykkeemme on. Kolmas olisi jossain Saturnuksen radan tuolla puolen, jos sitä nyt edes on.

Jättiläisplaneettojen radat ovat sellaisia, että "Päivän" elämän vyöhykkeen sisäkaarteessa voisi hyvinkin kierrellä yksi tai kaksi pientä maankaltaista planeettaa. Vaikka älykkään elämän, elämän tai edes elinkelpoisen planeetan todennäköisyys onkin varsin pieni, tähtijärjestelmää kohti on lähetetty jo kaksi viestiä. Ensimmäinen on perillä 2047 ja toinen keväällä 2049.

Jälkimmäinen viesti lähetettiin myös "Manalaan", sillä sen neljännen planeetan mahdollisilla kuilla voisi periaatteessa olla elämää. Viesti tupsahtaa perille vuonna 2044.

Epätodennäköisiä vastauksia näihin viesteihin saammekin sitten odotella ainakn vuosisadan loppuun.

Ethän kuitenkaan odota äänestämistä noin kauaa? Linkkejä klikkaamalla pääsee varmistamaan, että suomalaisnimet ikuistetaan taivaalle! Rekisteröitymistä ei tarvita, jokaisen tähden nimeä voi äänestää yhdestä IP-osoitteesta vain kertaalleen.

Päivitys klo 14: Lisätty tieto toisesta suomalaisehdotuksesta jälkimmäiselle tähdelle.

Euroopan avaruusjärjestön vuonna 2009 valitsemista kuudesta nuoresta astronautista kolme on jo päässyt lentämään avaruuteen ja loput kolme laskevat jo päiviä lentojensa alkuun.

Parhaillaan italialainen Samantha Christoforetti on avaruusasemalla puolivuotisen lentonsa loppusuoralla, sillä hän palaa takaisin Maahan toukokuussa. Syyskuussa asemalle lähtee hänen tanskalainen kollegansa Andreas Mogensen ja heidän jalanjäljissään kiertoradalle nousee britti Tim Peake ensi marraskuussa. Luca Parmitano ja Alexander Gerst ovat jo ensilentonsa tehneet.

Viimeisenä kuusikosta sysimustan avaruuden keskellä olevaa maapalloa pääsee ihailemaan ranskalainen Thomas Pesquet, jonka puolivuotinen lento alkaa joulukuussa 2016. Aikaa hänen matkansa alkuun on siis puolisentoista vuotta, ja aivan kuten edeltävien ESAn avaruuslentojen kohdalla, on nyt aika keksiä hänen lennolleen sopiva nimi.

Astronautin lennon nimellä voi olla monta innoittajaa, mutta kaikilla viimeaikaisilla eurooppalaisten astronauttien lennoilla nimi on saatu yleisökilpailun avulla; Samanthan lennolle Futura, Andreasille Iriss ja Timille Principia. Nimissä on yleensä viittaus astronautin lennon aikana tekemään tutkimukseen, hänen kiinnostuksen kohteisiinsa tai hänen kotimaahansa. Nimeä täydennetään myöhemmin lennon logolla, mutta nyt kyse on nimestä.

“Eurooppalaiset astronautit lentävät avaruuteen tekemään tutkimusta ja tieteellistä työtä, joka hyödyttää kaikkia maapallolla”, selittää Thomas.

“Haluan siksi jakaa tulevan huiman kokemukseni kaikkien eurooppalaisten kanssa, ja siksi toivon nyt ehdotuksia lentoni nimeksi.”

Thomas lähtee matkaan avaruusasemalle joulukuussa 2016 osana aseman 50. pysyvää miehistöä. Hänen kanssaan miehistöön kuuluvat Nasan kokenut astronautti Peggy Whitson ja Sojuz-aluksen komentajana toimiva Oleg Novitski.

Tällä haavaa Thomas paitsi kouluttautuu jo omaa lentoaan varten, niin myös toimii Andreasin lennon varamiehenä.

Viikinkien sukua?

Thomas on syntynyt Rouenissa, Ranskan Normandiassa, ja hänestä tulee kymmenes ranskalainen avaruudessa. Edellinen oli Léopold Eyharts, joka työskenteli avaruusasemalla vuonna 2008 ja muun muassa auttoi asentamaan paikoilleen asemaan eurooppalaisen Columbus-laboratoriomoduulin.

Kuten monet muutkin astronautit, on Thomas ollut kiinnostunut ilmailusta ja avaruudesta koko ikänsä. Siinä missä useat muut avaruuslentäjät ovat koelentäjiä tai hävittäjäpilotteja, on Thomas siviili – ja myös ensimmäinen liikennelentäjä, josta on tullut avaruuslentäjä.

Ehdotukset 15. huhtikuuta mennessä!

ESA ja Thomas pyytävät nyt ehdotuksia lennon nimeksi, joka tullaan paitsi kirjoittamaan lennon logoon, niin myös ottamaan käyttöön yleisemmin lennosta puhuttaessa ja kirjoitettaessa.

Nimen tulee olla lyhyt ja iskevä, ja sen pitää olla helppo lausua englanniksi, ranskaksi ja muillakin kielillä. Tarkat ohjeet nimestä on (englanniksi) täällä ja sivulla voi myös lähettää ehdotuksen.

Ehdotuksilla on jo kiire: niiden pitää olla perillä viimeistään 15. huhtikuuta tämän osallistumissivun kautta lähetettyinä!

Lisätietoa Thomasin lennosta on netissä osoitteessa thomaspesquet.esa.int ja siellä voi myös seurata hänen lentoon valmistautumistaan.

esablog