Kiinassa on raportoitu 14 uudesta, huolestuttavasta tapauksesta, missä uudenlainen lintuinfluenssavirus on tarttunut ihmiseen.
Toistaiseksi kuusi H7H9-nimisen viruksen tartuttamaa ihmistä on kuollut eikä merkkejä viruksen tarttumisesta ihmisestä toiseen ole havaittu, mutta kiinalaisviranomaiset ja Maailman terveysjärjestö WHO suhtautuvat asiaan vakavasti.
Päivitys 5.4.: Edellisen kappaleen lukuja muutettu vastaamaan uutta tietoa. Shanghain viranomaiset ovat sulkemassa kaikki siipikarjamarkkinat ja myyntiin tuotuja eläimiä on alettu tappaa. Päähuomiossa nyt ovat kyyhkyset ja pulut, joita käytetään Kiinassa ravintona ja joista on löydetty lintuinfluenssavirusta.
Kuten normaalissa influenssassa, oireina on kuumetta ja yskimistä sekä huimausta ja heikotusta, mutta lintuinfluenssassa oireet ovat hengenvaarallisia.
Lintuinfluessan uusi mutaatio on löytynyt Kiinan itäisestä Jiangsun maakunnasta, missä neljä henkilöä on joutunut sairaalaan kriittisessä tilassa. Kaikki nämä henkilöt ovat työskennelleet siipikarjan parissa ja ovat todennäköisesti saaneet viruksen puluista.
Tämänhetkisten tietojen perusteella on todennäköistä, että tartunnat ovat satunnaisia, eikä laajan epidemian vaaraa ole. Linnuilla tavattavien influenssavirusten kolme tyyppiä (H5, H7 ja H9) ovat mahdollisesti vaarallisia ihmisille, ja mikäli niistä tulisi mutaatio, joka voisi tarttua "normaalin" influenssan tapaan ihmisestä toiseen, voisi tilanne olla toinen; historiasta tunnetaan useita maalimanlaajuisia tartuntatautiepidemioita, pandemioita, jotka ovat surmanneet miljoonia ihmisiä.
Päivitys: Asiaan suhtaudutaan yhä vakavammin ja mm. Yhdysvallat on jo alkanut kehittämään rokotetta H7N9:ään.
Esimerkiksi vuosina 1918-1919 ollut ns. Espanjantauti oli pandemia, joka vaati kaikkiaan noin 100 miljoonaa uhria noin puolentoista vuoden aikana. Sen aiheutti A-tyypin influenssan alatyyppi H1N1, joka oli harvinaisen tappava. Suomessa tautiin kuoli arviolta 25 000 henkilöä.
Nyt ajankohtainen lintuinfluenssa on virustyyppiä H5N1, jonka huomattiin tarttuneen kanoista ihmiseen Hong Kongissa vuonna 1997 ja uudelleen vuonna 2003 Etelä-Koreassa. Se alkoi levitä voimakkaasti siipikarjaan Kaakkois-Aasiassa vuonna 2005, minkä jälkeen mm. muuttolinnut kantoivat sitä myös Eurooppaan. Keväällä 2006 tartuntoja tavattiin mm. Tanskasta.
Vaikka virus tarttuu heikosti ihmisestä toiseen, on tartunta ihmiselle erittäin vaarallinen, joten viruksen muuntumisen pelossa laajoilla alueilla Euroopassa perustettiin suoja-alueita siipikarjatilojen ympärille.
Kun Meksikosta löydettiin keväällä 2009 mahdollisesti sikainfluenssaa, vaarallinen lintuinfluenssan muunnos, julisti WHO sen ennalta ehkäisevästi pandemiaksi kesäkuussa 2009.
Lintuinfluenssaviruksesta on yli 140 erilaista tyyppiä, joista suurin osa on linnuillekin vaarattomia - kuin flunssa ihmisille. Osa etenkin siipikarjassa esiintyvistä viruksista on kuitenkin vaarallisempia, ja tälläkin hetkellä Aasiassa ja Afrikassa on erityisesti kanalintujen parissa useita H5N1-viruksen alatyyppejä. Näiden tiedetään myös aiheuttaneen ihmisuhreja vuodesta 1997 alkaen, mutta virus ei ole siirtynyt ihmisestä toiseen kuin erityistapauksissa.
Myös muut influenssat, kuten H7N7 ja H9N2, ovat tarttuneet ihmisiin ja osa näistä on koitunut kuolemaksi.
Koska tappava, helposti ihmisestä toiseen tarttuva influenssa olisi nykyajan kansainvälistyneessä maailmassa erittäin vaarallinen, seurataan influenssatilannetta tarkasti. Koska Aasia voisi olla tällaisen viruksen mahdollinen syntypaikka ihmisten ja lintujen läheisyyden vuoksi, ovat Kiinan tautitapaukset suurennuslasin alla.
WHO julkisti tiistaina hyvän tietopaketin lintuinfluenssatilanteesta: Frequently Asked Questions on human infection with A(H7N9) avian influenza virus, China
Juttua on muokattu useampaan kertaan tilanteen kehittyessä.
Kuva: Flickr / Matthew Jacobs (CC-lisenssillä)
