3D-kuva ilmakehästä tulossa: Tällainen on MTG-S -satelliitti

3D-kuva ilmakehästä tulossa: Tällainen on MTG-S -satelliitti

Seuraava uuden sukupolven Meteosat laukaistaan matkaan kesällä. Nyt helmikuun 20. päivänä se esiteltiin tiedostusvälineille, ja olimme mukana.

28.02.2025

Julkaisimme tammikuussa varsin perusteellisen videon uusista Meteosat -sääsatelliiteista, ja tuossa videossakin mainittiin seuraava näistä satelliiteista: MTG-S eli Kolmannen Sukupolven Meteosatin Sondaajaversio. 

Sondaaja? Mitä se tarkoittaa? Miten se täydentää edellistä satelliittia? Miksi niitä tarvitaan kaksi? Tai ei vain kaksi, vaan kolme! Tällä videolla käydään Bremenissä, Saksassa, OHB-yhtiön puhdastilassa katsomassa tekeillä olevaa satelliittia ja jututetaan projektissa mukana olevia henkilöitä. 

Videossa on tarjolla myös suomenkielinen tekstitys.

Uusi, upea Meteosat

Uusi, upea Meteosat

Tässä tulee massiivinen video uudesta eurooppalaisesta sääsatelliitista! Meteosat 12 eli MTG-Imager 1 laukaistiin avaruuteen joulukuussa 2022 ja se otettiin arkikäyttöön nyt kaksi vuotta myöhemmin. 

04.02.2025

Satelliitin suunnitelusta, tekemisestä ja laukaisusta vastasi Euroopan avaruusjärjestö ja nyt sitä operoi Euroopan sääsatelliittiorganisaatio Eumetsat. 

Tällä videolla MTG-I -hankkeen tiedejohtaja, Eumetsatilla työskentelevä Jochen Grandell kertoo satelliitista ja mitä se tarkoittaa sääennustamiselle. Videolla kierretään myös Eumetsatin pääkonttorilla Darmstadtissa ja kerrotaan Eumetsatistakin. 

Jari Mäkinen vieraili Eumetsatilla viime joulukuun 4. päivänä olleen, satelliitin käyttöönottamista juhlistaneen tiedotustilaisuuden yhteydessä Eumetsatin kutsumana.

Meteosatista puhuttiin myös Yle Tieteen Tiedeykkösessä keväällä 2023: Uuden sukupolven sääsatelliitti varoittaa rajuilmoista ennen muita ja pelastaa ihmishenkiä

 

Maapallo 35 786 kilometrin päästä kuvattuna – koko ajan ja jatkuvasti

Maapallo 35 786 kilometrin päästä kuvattuna – koko ajan ja jatkuvasti

Päiväntasaajan päällä, noin 35 786 kilometrin korkeudessa on kiertorata, missä on varsin paljon erilaisia satelliitteja.

Tuon kiertoradan erikoispiirre on se, että siellä satelliitit kiertävät maapallon radallaan täsmälleen kerran vuorokaudessa, joten ne pysyvät koko ajan saman Maan pinnalla olevan paikan yläpuolella. 

Tietoliikennesatelliittien kannalta tämä on erinomaista, koska antennit voidaan suunnata yhteen paikkaan taivalla, missä satelliitti pysyy koko ajan. Maata havaitsevien satelliittien kuvakentässä puolestaan näkyy koko ajan sama puoli maapallosta, joten ne voidaan laittaa katsomaan alas tiettyjä alueita pysyvästi.

Tällä geostationaarisella radalla olevat sääsatelliitit ovat kuin taivaallisia vartiotorneja, jotka lähettävät koko ajan laajan, kaikenkattavan kuvan maapallon niihin näkyvästä puolesta pilvineen ja säärintamineen, mutta niiden kamerat tuijottavat tarkasti tiettyjä, kiinnostavia alueita.

Eurooppalaisittain on luonnollisesti kiinnostavaa seurata jatkuvasti Euroopan ja meidän länsipuolella olevan Atlantin pohjoisosan tapahtumia. 

Tuorein sääsatelliitti, maailman modernein sellainen, on nyt heinäkuussa laukaistu MSG-4, joka lähettää kuvia Euroopasta Maahan viiden minuutin välein ja laajempia vartin välein. ESA luovutti paikalleen avaruudessa saadun satelliitin virallisesti perjantaina sen käyttäjälle, EUMETSAT-järjestölle.

Omia tietoja jo lähes 50 vuoden ajan

Meteosat-1Eurooppalaisin satelliitein on eurooppalaista säätä tarkkailtu vuodesta 1977 alkaen, jolloin ensimmäinen Meteosat laukaistiin paikalleen päiväntasaajan yläpuolelle Greenwichin nollameridiaanin kohdalle. Näitä ensimmäisen sukupolven Meteosat-satelliitteja lähetettiin avaruuteen vuoteen 1997 saakka, jolloin matkaan lähetettiin Meteosat-7. Kukin satelliitti korvasi edellisen ja jäi varalle, ja sen jälleen niitä siirrettiin tarkkailemaan jotain muuta osaa maapallosta, kuten Intiaa tai Atlantin Amerikan puoleista osaa.

Kun alun perin Euroopan avaruusjärjestö ESA hoiti koko hommaa, on sen rooli nykyisin vain satelliittien tekeminen ja laukaiseminen. Meteosatien operoinnista on vastannut vuodesta 1986 alkaen hallitustenvälinen järjestö nimeltä EUMETSAT, jonka jäsen Suomikin on. Se tuottaa jatkuvaa sääsatelliittitietoa jäsenmailleen kellon ympäri sääennusteiden tueksi ja säätiedotusten kuvitukseksi.

Vuodesta 2003 on lähetetty uuden sukupolven satelliitteja, jotka tunnetaan nimellä MSG, Meteosat Second Genaration. Näistä tuorein  satelliitti, MSG-4, laukaistiin avaruuteen nyt heinäkuun 15. päivänä ja siitä tuli virallisesti Meteosat-11. Se jää kiertoradalle odottamaan: sen edeltäjät toimivat edelleen hyvin, mutta säätietojen jatkuvan saatavuuden kannalta on tärkeää pitää avaruudessa toimintakelpoista varasatelliittia. 

Ongelma – jos niin voi sanoa – on ollut se, että kaikki edeltävät toisen sukupolven Meteosatit ovat toimineet erinomaisesti ja ylittäneet elinikäodotteensa. Ensimmäisen MSG-satelliitin polttoaine loppunee vuonna 2019, toisen 2021 ja kolmannen vuonna 2012.

Itse asiassa myös viimeinen alkuperäisistä, Meteosat-7, on edelleen toiminnassa. Se tarkkailee nyt Intian valtamerta.

blog