InSight-laskeutuja oli tarkoitus lähettää Marsiin ensi maaliskuussa, mutta sen päätutkimuslaitteessa havaitun vian vuoksi NASA on päättänyt olla lähettämättä sitä.

Voi olla, että 675 miljoonaa dollaria maksanut laskeutuja jää kokonaan lähettämättä. Joka tapauksessa laukaisu lykkääntyy kaksi vuotta eteenpäin, sillä Marsiin kannattaa lähettää luotaimia vain   joka toinen vuosi.

Näin ollen ESAn yhdessä venäläisten kanssa ensi helmikuussa lähetettäväksi suunniteltu ExoMars on ainoa kohti punaista planeettaa lähetettävä alus tässä laukaisuikkunassa.

Nimi InSight on lyhennys sanoista Interior Exploration using Seismic Investigations, Geodesy and Heat Transport, eli laskeutujan tarkoituksena oli tutkia Marsin sisustaa seismometrin  avulla sekä selvittää sen geodesiaa sekä lämpötasapainoa. Sen avulla oli tarkoitus saada lisätietoa planeetan sisärakenteesta ja sen ytimen koosta.

Sen päätutkimuslaite, joka nyt aiheuttaa laukaisun peruutuksen, on ranskalaistekoinen seismometri SEIS. Itse kolmesta seismometristä koostuva instrumenttipaketti toimii erinomaisesti, mutta siinä oleva 22 cm halkaisijaltaan oleva sylinteri, jonka sisällä pitäisi olla tyhjiö, alkoi yllättäen vuotaa testeissä. 

Tyhjiökammio on pettänyt testeissä jo kolme kertaa aikaisemmin, mutta insinöörit olettivat jo korjanneensa vian lopullisesti, kunnes se alkoi taas vuotaa. 

Koska laukaisupäivä alkaa olla jo kovin lähellä, ja luotaimen laukaisuvalmistelun pitäisi alkaa jo pian, ei aika enää riitä korjaamiseen – ja ennen kaikkea korjauksen uuteen suunniteluun sekä laitteen testaamiseen. Kallista laskeutujaa ei kannata lähettää matkaan, jos sen päätutkimuslaitteen toiminta halutulla tavalla ei ole varmaa.

Lisäksi laskeutujassa on mukana saksalaistekoinen Marsin pinnan lämmönjohtavuutta mittaava laite, magnetometri, kameroita sekä säämittareita. Laskeutujan lähettämän radiosignaalin avulla oli myös tarkoitus tutkia planeetan sisustaa.

NASA kertoo, että laskeutujan lähettämisen lykkääminen on luonnollisesti ikävää, mutta se ei vaikuta amerikkalaisten Mars-tutkimukseen laajemmin. Kyseessä on ns. edullinen välilento, ja se käyttää Phoenix-laskeutujassa käytettyä tekniikkaa ja ulkomailta saatuja mittalaitteita.

Seuraava etappi NASAlle on vuonna 2020 lähetettävä kulkija, joka on samankaltainen kuin nyt Marsissa oleva Curiosity-kulkija – tosin hieman erilaisilla tutkimuslaitteilla varustettuna.

Jos InSight lähetetään matkaan, niin se täyttäisi nyt NASAn marslentokalenterissa vuonna 2018 olleen aukon.

Nasa laukaisee ensi vuonna seuraavan luotaimen kohti Marsia. Punaisen planeetan sisuksia tutkiva InSight lähtee matkaan maaliskuussa ja saavuttaa määränpäänsä puoli vuotta myöhemmin.

Luotaimen mukaan laitetaan mikrosiru, johon talletetaan iso liuta avaruustutkimuksesta kiinnostuneiden nimiä.

Oman nimensä on voinut lähettää avaruuteen monen aikaisemmankin luotaimen mukana, mutta nyt Nasalla on käynnissä "Frequent Flyer" -ohjelma. Sen ensimmäinen matka tehtiin viime joulukuussa. Orion-aluksen testilennolla oli mukana lähes 1,4 miljoonan "kanta-asiakkaan" nimeä.  

Innokkaat avaruusharrastajat voivat kerätä "Mars-pisteitä" osallistumalla ohjelmaan ja lähettämällä nimensä myös tuleville lennoille. Ohjelman seuraava lento on Orion-aluksen ja sen uuden SLS-kantoraketin neitsytmatka, jonka on määrä toteutua syksyllä 2018. Silloin kohteena on Kuu, jonka taitse miehittämätön alus kiertää. 

Nimiä kerätään 8. syyskuuta saakka ja ohjelmaan voi liittyä osoitteessa http://go.usa.gov/3Aj3G.

InSight-luotaimesta puolestaan löytyy lisätietoa luotaimen kotisivuilta.

Kuva: NASA

Huomenna tulee kuluneeksi tasan kymmenen vuotta siitä, kun NASAn Mars Reconnaissance Orbiter eli MRO-luotain laukaistiin kohti punaista planeetta. Se saapui perille maaliskuussa 2006 ja on edelleen täydessä iskussa: luotain lähettää kuvia ja tietoja Marsista enemmän kuin muut kuusi luotainta ja kulkijaa yhteensä.

Jatkuva datavirta on tärkeää sekä tutkimukselle että tulevien luotainten toiminnalle. MRO pystyy erottamaan Marsin pinnalta pöydän kokoisia yksityiskohtia, joten sen kuvien perusteella valitaan laskeutumispaikat sekä ensi keväänä laukaistavalle InSight-luotaimelle (Interior Exploration using Seismic Investigations, Geodesy and Heat Transport) että vuoteen 2020 tähtäävälle Mars-kulkijalle.

"Laukaisun jälkeen kriittisin hetki koitti 10. maaliskuuta 2006, jolloin luotain asettui Marsia kiertävälle radalle", muistelee MRO:n projektipäällikkö Dan Johnston. "27 minuuttia kestänyt luotaimen päämoottorien poltto, joka hidasti sen vauhtia, tapahtui luotaimen ollessa Marsin takana. Jouduimme odottelemaan tovin jännityksellä, sujuiko kaikki suunnitellusti."

Luotaimen rata oli alkuun hyvin elliptinen, mutta sen muotoa muutettiin "ilmajarrutuksella". Viiden kuukauden aikana MRO sukelsi yli 400 kertaa Marsin kaasukehän yläosiin, jolloin ilmanvastus hidasti sen nopeutta.

Varsinainen tutkimusvaihe alkoi marraskuussa 2006 ja jatkui alkuun yhden Marsin vuoden eli noin kahden Maan vuoden ajan. Luotain tarkkailee kuitenkin edelleen Marsin pintaa ja kaasukehää noin 300 kilometrin korkeudesta, missä se kiertää planeetan napojen kautta 12 kertaa vuorokaudessa.

Mars Reconnaissance Orbiter on löytänyt runsaasti merkkejä veden esiintymisestä sekä ennen että nyt. Vajaa kuukausi sitten otetussa otsikkokuvassa näkyy Vallis Marineris -rotkossa havaittuja uurteita, joiden arvellaan syntyvän suolaisen veden virtauksesta.  

Melkein vuosikymmenen jatkuneet havainnot ovat mahdollistaneet vuodenaikojen vaihtelun pitkäaikaisen seurannan. MRO on kuvannut Marsin pinnalla erilaisia aktiivisuuden muotoja, kuten pölymyrskyjä, maanvyöryjä, vaeltavia dyynejä ja tuoreita meteoriittikraattereita.

MRO-luotaimen mittausten mukaan planeetan eteläisessä napajäätikössä on niin paljon hiilidioksidia, että se riittäisi kaksinkertaistamaan Marsin kaasukehän tiheyden, jos ilmasto lämpenisi.

Tieteellisen tutkimuksen lisäksi MRO on muiden luotainten apuna, sillä se toimii pinnalla liikkuvien kulkijoiden viestilinkkinä Maahan. Pari viikkoa sitten luotaimen rataa muutettiin siten, että se voi välittää myös ensi vuoden syyskuussa laskeutuvan InSight-luotaimen radioliikennettä.

MRO:n kymmenvuotisesta taipaleesta kerrottiin JPL:n (Jet Propulsion Laboratory) uutissivuilla.

Kuva: NASA/JPL-Caltech/University of Arizona