Uudet eurooppalaiset avaruusraketit tulossa

Uudet eurooppalaiset avaruusraketit tulossa

Saksalainen Isar Aerospace yrittää jälleen nyt sunnuntaina 30.3. laukaista uuden Spectrum-rakettinsa Norjassa, Andøyassa olevalta laukaisupaikalta. 

30.03.2025

Yhtiö yritti laukaista rakettinsa jo 24.3., mutta liian kova tuuli esti laukaisun. Sen jälkeen laukaisuyritystä on siirretty koko ajan eteenpäin, kun sääolot eivät olleet parempia. 

Mutta nyt näyttää hyvältä. Ensimmäistä kertaa Euroopan manterelta laukaistaan satelliitti avaruuteen, mikä on suuri askel Euroopan omavaraisuudelle avaruustoiminnassa. 

Norja ja Isar eivät ole tässä yksin: useat muutkin yhtiöt ovat kehittämässä uudenlaisia, pieniä kantoraketteja, joita laukaistaisiin myös Skotlannista. Kerron tällä videolla millaisia ovat uudet raketit ja mistä niitä laukaistaan. Mukana kuvia ja selitystä myös juuri tältä laukaisupaikalta Norjassa Andøyan saarella.

Ensimmäinen satelliittilaukaisu Länsi-Euroopasta tapahtuu pian

Isar Aerospacen Spectrum-raketti lähtövalmiina
Isar Aerospacen Spectrum-raketti lähtövalmiina

Nyt se on viimein tapahtumassa: ensimmäinen kiertoradalle saakka kurottava rakettilaukaisu Euroopasta on ovella. Ensimmäisenä näyttää ehtivän saksalainen Isar Aerospace, jonka Spectrum-raketilla on tehty jo onnistuneita moottoritestejä Andøyan avaruuskeskuksessa Norjan Lofooteilla.

Maaliskuun alussa tehtyjen testien jälkeen yhtiö sai virallisen luvan laukaisuun Norjan siviili-ilmailuviranomaisilta viime perjantaina, 14. maaliskuuta.

Laukaisu on tapahtuu aikaisintaan 23. maaliskuuta. Jutun aiemmassa versiossa aikaisin laukaisupäivämäärä oli 20. maaliskuuta, mutta se on sittemmin siirtynyt eteenpäin – ensilennon kanssa on hyvä olla varovainen!

Lennon nimeksi Isar on antanut "Going Full Spectrum", joka viittaa paitsi raketin nimeen, Spectrumiin, niin myös siihen, että nyt päästään todella toimeen.

Tätä onkin odotettu. Euroopassa on useita uusia yrityksiä, jotka kehittävät pienten satelliittien laukaisemiseen sopivia raketteja. Esimerkiksi Saksassa on Isar Aerospacen lisäksi Rocket Factory Augsburg ja HyImpulse, Iso-Britanniassa Skyrora ja Orbex, Espanjassa PLD Space, Ranskassa Latitude ja Maiaspace.

Isarin ohella pisimmällä laukaisuvalmisteluissa on RFA, joka oli jo valmistelemassa RFA One -rakettinsa ensilentoa viime vuonna. Laukaisu oli tarkoitus tehdä Skotlannissa, Shetlanninsaarilla sijaitsevalta SaxaVordin avaruuskeskuksesta, mutta raketin ensimmäinen vaihe räjähti staattisen testin aikana 19. elokuuta 2024. RFA aikoo yrittää uudelleen tänä vuonna.

Isarin ensilennolla ei ole mukana asiakkaiden satelliitteja, vaan kyseessä on puhdas koelento; tarkoitus on kerätä mahdollisimman paljon tietoa ja kokemusta paitsi raketista itsestään lennossa, niin myös laukaisualustasta ja laukaisuvalmisteluista.

Isarin raketti on kaksivaiheinen, 28 metriä korkea ja kaksi metriä paksu. Se pystyy kuljettamaan noin tonnin massaltaan olevan kuorman avaruuteen. Ensimmäisessä vaiheessa on yhdeksän yhtiön itse kehittämää Aquila-rakettimoottoria ja toisessa vaiheessa on yksi. Moottorit käyttävät ajoaineinaan nestehappea ja nesteytettyä propaania.

Vaikka raketti ei pääsisikään avaruuteen, on testi suuri askel eteenpäin paitsi Isar Aerospacelle, niin myös Euroopan omavaraisuudelle avaruustoiminnassa. Tällä hetkellä eurooppalaisraketteja laukaistaan vain Etelä-Amerikassa, Ranskan Guyanassa olevasta Kouroun avaruuskeskuksesta. Lisäksi lentomahdollisuuksia Ariane 6- ja Vega-raketeilla on varsin vähän.

Uusien rakettien ansiosta pieniä satelliitteja voidaan laukaista kätevämmin ja edullisemmin, ja lisäksi Manner-Euroopasta. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa tämä on tärkeää.

Ensimmäistä vaihetta koekäyttettiin maaliskuun alussa.

Ensimmäistä vaihetta koekäyttettiin maaliskuun alussa. Kuva: Isar Aerospace.

 

Pohjoisesta pohjoiseen

Tiheästi asuttu Eurooppa ei ole paras mahdollinen paikka rakettien laukaisuun. Koska raketit voivat räjähtää ja pudota alas kesken lentonsa, niitä laukaistaan normaalisti vain merten ja autiomaiden suuntaan. Keskisestä Euroopasta ainoa mahdollinen suunta olisi Atlantin päälle länteen, mutta se on pahin mahdollinen suunta, koska maapallon pyörimisliike haraisi rakettia vastaan. Päinvastaiseen suuntaan lennettäessä pyörivä maapallo auttaa laukaisussa.

Monet satelliitit laukaistaan maapallon napojen kautta kulkevalle polaariradalle, jolloin laukaisusuunta on etelään tai pohjoiseen. Pohjoinen suunta onkin ainoa mahdollisuus. Siksi kaikki uudet laukaisupaikat sijaitsevat Euroopan pohjoisosissa: Andøyan lisäksi Skotlannissa on kaksi, ja myös Ruotsin Kiirunassa on halua satelliittilaukaisuihin.

Andøyan avaruuskeskuksesta ja Kiirunan ESRANGE-avaruuskeskuksesta on laukaistu paljon raketteja jo aikaisemminkin, mutta nämä ovat olleet luotausraketteja, joita käytetään tutkimukseen. Varsin pienikokoinen raketti nousee ylös ja putoaa alas ilman, että se jäisi kiertämään maapalloa. Raketit voivat nousta hyvin korkeallekin, jopa yli tuhanteen kilometriin. Laukaisua tehtäessä pitääkin katsoa, että samaan aikaan ei ole lentoradan kohdalla satelliitteja.

Hyppäys pienistä raketeista suurempiin on samaan aikaan pieni, mutta suuri. Laukaisu tapahtuu periaatteessa samalla tavalla kuin luotausrakettienkin, mutta koska raketit ovat suurempia ja lentävät pitemmälle, laukaisualustojen täytyy olla suurempia, jykevämpiä ja kauempana asutuksesta.

Andøyan uusi laukaisualusta sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä nykyisestä avaruuskeskuksesta. Tilaa alueella on useallekin laukaisualustalle, mutta ensimmäinen on tehty mittatilaustyönä Isarin Spectrumille. Alustan rakentaminen alkoi vuonna 2021 ja se oli valmis viime vuonna.

Kuva laukaisualustasta

Isar Aerospacen laukaisualusta Andøyassa on jylhässä maisemassa. Kuva: Isar Aerospace.

 

Skotlannin uudet laukaisuasemat sijaitsevat Shetlanninsaarilla ja mantereella Skotlannin pohjoisimmassa osassa Sutherlandissa.

Kiirunan tapauksessa hankaluutena on se, että sieltä lähetettävän raketin lentorata kulkee Norjan poikki. Tromssa osuu varsin lähelle reittiä, joten norjalaiset ovat olleet luonnollisesti huolissaan ruotsalaisten rakettisuunnitelmista.

Viime viikolla Norjan siviili-ilmailuviranomainen julkisti laskelmansa kustannuksista, joita Kiirunasta laukaistavat raketit saavat aikaan: yli 145 miljoonaa euroa laukaisua kohden. Siis paljon enemmän kuin raketti ja sen laukaisu maksavat.

Summa pitää sisällään varojärjestelyt lentoradan alapuolella, varmuuden vuoksi tehtävät evakuoinnit ja esimerkiksi lentojen viivästykset sekä peruutukset. Lentoliikenne pitää keskeyttää laukaisun ajaksi lähes koko Pohjois-Norjassa.

Norjalla on luonnollisesti syitä laskea hinta korkeaksi myös kaupallisista syistä: Andøya ja Kiiruna ovat kilpailijoita, ja Norja luonnollisesti haluaisi laukaisuita mieluummin omalta puoleltaan.

Joka tapauksessa on selvää, että Norjan yli lentävät raketit ovat riski, ja on mahdollista, että Kiirunasta ei laukaista satelliitteja vielä pitkään aikaan.

Lennon logo

 

Tämä juttu on ilmestynyt myös Jari Mäkisen Ursalle tekemänä blogina.

Juttua on päivitetty 18.3. illalla: aikaisin laukaisupäivä on nyt 23.3.

Suorana labrasta on tällä viikolla Andøyassa rakettia laukaisemassa

Andøya
Andøya

Suorana labrasta -twitterhanke oli viikolla 38 hieman erikoisemmassa laboratoriossa: Andøyan tutkimusasemalla Pohjois-Norjassa Lofooteilla. Sieltä laukaistiin niin sanottu luotausrakettia, joka nousi juuri ja juuri avaruuden puolelle, mutta putosi sieltä saman tien takaisin alan.

Tällaisilla raketeilla tehdään normaalisti tieteellistä tutkimusta Maan ilmakehästä, lähiavaruudesta tai kauemmasta avaruudesta. Joillain lennoilla tehdään myös painottomuustutkimusta, koska raketin sisällä vallitsee parhaimmillaan parinkymmenen minuutin kestävä mikropainovoima.

Laukaisuvuorossa oli nyt CARE II -niminen raketti, jonka tarkoituksena oli tutkia lähiavaruuden pölyä ja plasmaa, eli varautuneita hiukkasia. Se lähetti tietojaan lennon aikana suoraan laukaisupaikalle, ja näitä tietoja otettiin vastaan muun muassa Ilmatieteen laitoksen ja Sodankylän geofysikaalisen observatorion radiovastaanottimella. Sitä hoitamassa Andøyassa olivat Tomi Teppo SGO:sta ja Johannes Norberg IL:lta. He raportoivat tapahtumista viikon aikana kun ennättivät.

Laukaisu piti tehdä silloin kun ionosrääri oli sopivan voimakas, mutta samalla sääolosuhteet raketin laukaisemiseksi sopivat. Tätä odoteltiin yhdeksän päivän ajan, ennen kuin keskiviikkona illalla CARE II voitiin ampua matkalleen.

Viikko oli lopulta vähäviestinen, mutta toimintaa täynnä! Andøyasta – ja avustajilta ympäri maailman – tulleita viestejä täydennettiin keväältä 2012 olleilla arkistokuvilla. Siksi joissain kuvissa on lunta, vaikka nyt sitä ei laukaisupaikalla vielä ollut.

Alla viikon twiitit Storify-tarinana: