Nyt aamulla Suomen aikaa päättyneessä vuoden kestävässä kokeessa oli mukana kuusi vapaaehtoista, joista neljä oli amerikkalaisia (lentäjä, arkkitehti, toimittaja ja maaperätutkija), yksi ranskalainen astrobiologi ja saksalainen fyysikko.

He olivat sulkeutuneet asemaansa viime elokuussa ja elivät siellä siitä alkaen siellä samaan tapaan kuin astronauttien oletettaisiin olevan Marsissa: he olivat vain asemansa sisällä varsin askeettisissa oloissa ja poistuivat sieltä ainoastaan kerran viikossa "avaruuspuvut" päällään marsmaiseen ympäristöönsä.

Vuoden aikana he söivät vain pakastekuivattuja ja muuten hyvin säilyvää ruokaa, eli juuri sellaista ravintoa, mitä pitkäkestoisella Mars-lennollakin syötäisiin. Vettä ja sähköä oli saatavissa vain rajoitetusti, aivan kuten Mars-asemallakin.

Kyseessä oli jo neljäs tutkimukseen osallistunut ryhmä. Edelliset miehistöt ovat olleet asemansa sisällä lyhyempiä aikoja. Edellinen, viime vuoden elokuussa "lentonsa" päättänyt ryhmä vietti eristyksissä kahdeksan kuukautta. Yllä olevan videon on tehnyt tuo edellinen, kahdeksan kuukautta asemalla ollut ryhmä.

Tätä HI-SEAS -tutkimushanketta toteuttaa Havaijin yliopisto suurelta osin Nasan rahoituksen turvin. Nimi HI-SEAS tulee sanoista Hawaii Space Exploration Analog and Simulation.

Kokeessa jäljiteltiin ainoastaan oleskelua Marsissa ja sen tärkein tarkoitus oli avaruustekniikan testaamisen sijaan selvittää miten ihmiset käyttäytyvät olosuhteissa, jotka ovat Mars-lennon kaltaiset. Tässä kokeessa siis keskityttiin ainoastaan mahdollisen Mars-lennon tutkimusvaiheeseen, eli aikaan, jolloin miehistö on Marsin pinnalla. Se oli siis tässä mielessä yksinkertaisempi kuin esimerkiksi puolitoista vuotta kestänyt Mars500-koe vuosina 2010-2011.

Heidän kupumainen asumuksensakin oli hyvin samanlainen mitä tulevista Mars-asemista kuvitellaan, joskin se ei ollut ilmatiivis ja samaan tapaan suojattu ympäristöään vastaan kuin Marsissa pitää olla. Yllä olevalla videolla esitellään sitä tarkemmin.

Tässä videossa hän on uskaltautunut hyvin lähelle mereen päätyvää laavavirtaa, ja tulos on meditatiivisen kaunis. Lisäksi se näyttää mainiosti miten kuuma laava (lämpötila 700 – 1200 °C) käyttäytyy meriveteen osuessaan, kuinka virrasta jäähtyy omalaatuisen muotoisia, eri kokoisia kiviä ja itse asiassa miten lopulta saari kasvaa hieman juuri tähän laavavirran suuntaan.

Mikäli haluat lisää meditatiivista laavaa, niin nämä videot ovat yksinkertaisuudessaan jänniä: laavasuihkuja Islannissa, raviolisäilyke räjähtää laavavirrassa, Coca Cola kohtaa laavan tai ananas laavassa.

Ja jos kaipaat lisää toimintaa, niin tässä: hullunrohkeat ihmiset Vanuatulla tulivuorta katsomassa.