Joulukuussa 2024 thyssenkrupp Marine Systems AG voitti Alfred Wegener -instituutin julkisen tarjouskilpailun uuden Polarsternin rakentamisesta. Alus rakennetaan tkMS:n  telakalla Wismarissa ja tulee pitämään kotisatamanaan Bremerhavenia.

Valmistuttuaan uudesta Polarsternistä tulee maailman suurin ja edistyksellisin jäänmurtaja, joka toimii myös tutkimus- ja arktisten alueiden logistiikka-aluksena. Aluksessa on laaja valikoima tutkimus- ja logistiikkalaitteita, sisäänrakennetut laboratoriot sekä propulsiojärjestelmä, joka käyttää vihreitä polttoaineita yhdessä suuren akkujärjestelmän kanssa. Lisäksi alus pystyy murtamaan 1,8 metriä paksua jäätä. Uuden aluksen on määrä korvata nykyinen Polarstern vuonna 2030.

Polarstern on monille suomalaistutkijoillekin tuttu alus, joka on kiertänyt napa-alueita pohjoisessa ja etelässä 1980-luvun alusta alkaen.

Suomalaisen suunnittelu- ja konsultointiyritys Elomaticin saksalainen tytäryhtiö, Elomatic Maritime Technologies GmbH osallistuu uuden aluksen tekemiseen tarjoamalla thyssenkrupp Marine Systemsille perus- ja valmistussuunnittelua sekä telakkakonsultoinnin aluksen rakennusvaiheen aikana. 

Uusi Polarstern-hanke sopii saumattomasti yrityksen asiantuntemukseen uraauurtavien arktisten tutkimusalusten suunnittelussa ja rakentamisessa. Elomatic Maritime Technologies Wismarissa sai alkunsa vuonna 2022, kun telakkayhtiö MV Werftenin johtoryhmän jäsenet päättivät liittyä Elomaticiin. Yksi tavoitteista oli säilyttää keskeinen laivasuunnitteluosaaminen kotikaupungissaan Wismarissa.

Elomatic on toiminut vuodesta 2022 lähtien myös pääsuunnittelukumppanina Kanadan rannikkovartioston Polar-jäänmurtajahankkeessa, joka on tällä hetkellä valmistussuunnitteluvaiheessa Vancouverissa.

*

Juttu perustuu Elomaticin tiedotteeseen.

Saksalaisen Der Speigel -lehden mukaan Saksan valtiopäivät Bundesrat on lähettänyt käsittelyyn lain, joka kieltää uudet polttomoottoriautot vuodesta 2030 alkaen.

Euroopan tasolla vastaavaa päätöstä ei ole vielä tehty, mutta koska saksalaiset autoja koskevat päätökset ovat päätyneet pian yleensä eurooppalaiseen lainsäädäntöön, on todennäköistä, että vastaava määräys tulee pian voimaan myös Suomessa.

Viime päivinä – oikeastaan koko viime viime viikon ajan – ovat sääolot keskisessä Euroopassa olleet varsin omalaatuiset: rankkasateita, tulvia, voimakkaita myrskyjä ja tuulia, jotka varsin monissa paikoissa kiertyivät pyörteiksi. Pyörremyrskyjä ja kunnollisia tornadoita havaittiin monissa paikoissa Ranskan ja Saksan pohjoisosissa, Hollannissa ja Belgiassa, sekä myös etelämpänä, sillä muun muassa Venetsiassa oli viikonlopun aikana useita tornadoita.

Omituinen kevät takana

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan toukokuun keskilämpötila oli suuressa osassa maata 3-5 astetta tavanomaista korkeampi. Poikkeama oli maan länsiosaa lukuun ottamatta poikkeuksellisen suuri, eli se toistuu keskimäärin kerran 30 vuodessa. Lisäksi noin 20 havaintoasemalla rikottiin toukokuun kaikkien aikojen keskilämpötilaennätys. Maan länsiosassa toukokuu oli harvinaisen lämmin, eli se toistuu keskimäärin kerran 10 vuodessa.

Samalla esimerkiksi Ranskassa on kevät ollut pilvinen, kylmä ja sateinen. Météo Francen mukaan osassa maata maalis-toukokuussa lämpötilat olivat yli asteen verran keskimääräistä matalampia, auringonpaistetta ollut noin 20% vähemmän ja sademäärä oli suurempi kuin 50 vuoteen. Esimerkiksi Orléansissa satoi toukokuun 30. päivänä yli 63,4 mm vuorokaudessa, ja kun koko keskisen Ranskan seudulla sadetta tuli muutenkin ennätyksellisen paljon, ei ole ihmekään että vettä mereen sielä kuljettavat joet ovat tulvineet voimakkaasti.

Suuri osa Saksasta on ollut toukokuussa Suomeakin hellineen kesäsään alla, mutta tilanne muuttui viime viikolla, kun Ranskan päälle Atlantilta puskeneet matalan alueet työntyivät sisämaahan ja Saksaan saakka. Saksan kansallinen sääpalelu Wetterdienst kertoo seikkaperäisesti matalapaineiden matkasta ja siitä, kuinka sateet olivat paikoitellen jopa trooppisia. Siis ei vain kuvainnollisesti. Muun muassa Baden-Württembergissä maan eteläosassa satoi paikoitellen enemmän tunnissa kuin yleensä koko kuukauden aikana.

Kuva: Bea Asmussen

Ajatuksena oli opettaa sen avulla Gioventù Italiana Littorio -nuorisoliikkeen jäsenet ratsastamaan. Suunnitelmaa ei ymmärrettävistä syistä koskaan toteutettu eikä "rautakaakista" ollut myöskään korvaamaan armeijan käyttämiä aaseja ja muuleja – ei vaikka sen sanottiin ravaavan ja laukkaavan yhtä vaivattomasti niin tietä pitkin kuin epätasaisessa maastossakin.

Kummallinen keksintö esiteltiin huhtikuussa 1933 ylläolevan kuvan kera Popular Science -lehdessä, mikä sai puolestaan saksalaiset innostumaan. Saksan armeijassa suunniteltiin italialaista muotoilua jäljittelevä Panzerpferd eli "Panssarihevonen". Sitä kaavailtiin vuoristojääkäreiden käyttöön, mutta sen elinkaari oli yhtä lyhyt ja kohtalo yhtä tyly kuin italialaisen lajitoverinsa: suunnitelma jäi pelkäksi suunnitelmaksi.

Kuva: Popular Science