Uusi amerikkalainen avaruussukkula valmis koelentoihin

Dream Chser nousee piirroksessa avaruuteen

Sierra Nevada -yhtiön Dream Chaser -minisukkula on valmis aloittamaan koelennot. Pitkään suunniteltu, mutta kovasti takaiskuja kokenut hanke pääsee eteenpäin nyt valmistuneen koekappaleen myötä. Avaruuteen ei tämä laite vielä lähde, vaan sen tehtävänä on testata koneen lento-ominaisuuksia ilmakehässä.

Dream Chaser oli eräs NASAn aikanaan hylkäämistä tarjokkaista uusiksi avaruusaluksiksi, joiden on tarkoitus aloittaa parin vuoden sisällä astronauttien kuljettaminen avaruusasemalle. Valituiksi tulivat Boeing-yhtiön CST-100, eli Starliner, ja SpaceX:n Dragon-aluksen uusi, ihmisten kuljettamiseen soveltuva versio. Kumpienkin koelennot on tarkoitus aloittaa ensi vuonna.

Sierra Nevada nieli katkeran – ja monien mielestä epäreilun – tappion, mutta jatkoi Dream Chaser -aluksensa kehittämistä. Kun NASA pyysi tarjouksia uusiksi rahtialuksiksi, yhtiö tarjosi alustaan siihen, ja tuli valituksi. Ylös avaruusasemalle vietävän rahdin (noin viisi tonnia) lisäksi on olennaista, että alus pystyy tuomaan takaisin Maahan 1700 kg:n rahtia siten, että kiihtyvyydet eivät ylitä 1,5 g:tä – suhteellisen mukava kyyti alas on tärkeää monille tieteellisille näytteille.

Niinpä hanke on mennyt eteenpäin, mutta nyt siivekäs minisukkula tulee lentämään ilman astronautteja. 

Teknisesti Dream Chaser on sukua 60-luvulla testatuille omalaatuisille lentolaitteille, joiden hieman litteän rungon muoto itsessään saa aikaan nostovoimaa. Näin siipiä ei tarvita lainkaan, mikä tekee aluksesta kompaktin ja kätevän. Lento-ominaisuudet eivät ole hääppöiset, mutta tärkeintä onkin vain liitää avaruudesta takaisin lentokentälle ja laskeutua, ei lennellä ympäriinsä.

Näistä koekoneista tehtiin 90-luvulla uusi versio, HL-20, josta suunniteltiin pienempää kumppania avaruussukkulalle ja avaruusaseman pelastusalusta. Hanke kuitenkin lopetettiin ennen kuin se ennätti kunnolla alkaakaan.

Lentoonkin samankaltaiset alukset ovat jo päässeet: Neuvostoliitto kokeili useilla koelennoilla 1980-luvun alussa BOR-4 -nimistä alusta, joka oli juuri tällainen pienikokoinen ja omalaatuisen muotoinen avaruuslentokone.

Dream Chaserin erilaisia mallikappaleita on testattu jo eri olosuhteissa, muun muassa vuonna 2013 aluksen koekappaletta pudotettiin helikopterista ja se lensi automaattisesti alas kiitoradalle.

 

Nyt lopullinen versio aluksesta pääsee ensimmäisen kerran vastaavanlaisiin kokeisiin. Viime kuun lopussa Sierra Nevada toimitti Nasan Armstrongin lentotutkimuskeskukseen aluksen ilmakehässä tehtäviin koelentoihin sopivan version, jonka testaaminen aloitetaan lähiaikoina. Verrattuna kolmen vuoden takaisiin kokeisiin on siis kyseessä nyt uusi versio aluksesta ja sellainen, jonka avaruuskelpoinen versio tulee aloittamaan lennot vuonna 2019.

Nasa on toistaiseksi sitoutunut ostamaan Sierra Nevadalta kuusi lentoa avaruusasemalle – olettaen luonnollisesti, että kokeet sujuvat hyvin.

Onko tässä Eurosukkula?

Vuonna 2013, saatuaan rukkaset Nasalta, Sierra Nevada otti yhteyttä myös Eurooppaan ja kyseli yhteistyömahdollisuuksia. Neuvottelut johtivatkin siihen, että saksalainen OHB-konserni solmi suunnitteluyhteistyösopimuksen yhtiön kanssa ja Saksan ilmailu- ja avaruushallinto sekä Euroopan avaruusjärjestö seurasivat mukana erilaisin yhteistyöhankkein.

Niinpä nyt lentävässä Dream Chaserissa on runsaasti eurooppalaista tekniikkaa. Muun muassa lentoinstrumentteja, lämpösuojausta ja telakoitumislaitteet avaruusasemaan ovat Euroopassa tehtyjä.

Aluksesta on hahmoteltu myös Ariane 5:n avulla mahdollisesti laukaistava euroversio.

Samalla ajatus aluksen lennättämisestä astronauttien kanssa elää voimakkaana. Periaatteessa alus sopisi pienin muutoksin seitsemän avaruuslentäjän kyydittäjäksi, ja on täysin mahdollista, että näitä lentoja alettaisiin joskus tekemään Kouroustakin.

Mutta nyt huomio kannattaa vielä suunnata pudotuskokeisiin, jotka näyttävät mihin Dream Chaser oikein pystyy.