Uusi viikko ja samalla Tiedetuubin uusi vuosi alkaa akaatin katseella.
Akaatti on varsin omalaatuinen, niin sanottu piilokiteinen kvartsimineraali. Sen kiteet ovat mikroskooppisen pieniä, ja niihin värit tarttuvat hyvin heposti, jolloin tuloksena on usein kuoria ja kerroksia, jotka ovat eri värisiä, läpikuultavia ja lasikiiltoisia.
Tyyillisin akaatin väri on maitomaisen vaalea, mutta lisäksi yleisiä ovat vihreän ja sinisen sävyt, ja toisinaan mukana on – kuten kuvassa – punertavia ja ruskeahkojakin värejä.
Akaatti on tuliperäinen kivilaji ja sen raitakuviot syntyvät rytmisen kiteytymisen myötä.
Kun emäkivi kiteytyy samanaikaisesti kivessä olevassa kuopassa tai ontelossa olevien kaasukuplien kanssa, muodostuu tähän kivessä olevaan onteloon kerroksellinen, toisinaan hyvinkin jännältä näyttävä akaatti vulkaanisen laavan piitä sisältävien happojen kyllästämien vesitippojen jäähtyessä.
Akaatti siis kasvaa ontelon seinämistä sisäänpäin, jolloin sen ulko-osat saattavat olla rumia ja rapautuneita, mutta sisältä ne ovat kauniita ja sileitä.
Sisustaan saattaa muodostua myös kiteitä, kuten esimerkiksi ametistia ja savukvartsia.
Nimensä akaatti on saanut Sisiliassa olevasta Achates-joesta, mistä antiikin aikaan tuotiin koristeiksi runsaasti mineraaleja.
Akaattia löydetään ympäri maailman, lähimmillään Euroopassa muun muassa Saksassa ja Tšekissä.
Myös Suomessa on merkittävä akaattipesä: Huittisten Karhiniemessä esiintyy syntyperältään maailmassa harvinaisia akaatteja, jotka ovat syntyneet noin 560 miljoonaa vuotta sitten törmänneen meteorin iskun sulattaessa alleen osuneita kiviä. Huittisten ja Kokemäen seudun erikoiset laavamaiset, akaattipitoiset lohkareet löydettiin 1960-luvun lopulla.
Lue lisää akaatista täältä Mindat.org -sivustolta.
