Napoli

Purkaushistorian monet mutkat

Runsaat 39 000 vuotta sitten vuorella sattui käänteentekevä ja kuuluisa jättipurkaus. Vulkaanisella räjähdysasteikolla tapahtuman taso oli VEI 7–7.1. (VEI eli volcanic explosivity index on logaritminen asteikko, joka kertoo ilmaan nousseen kiviaineksen määrästä ja samalla purkauksen suorasta vaarallisuudesta. Vertailun vuoksi Pompeijin 79 jaa. tuhonnut purkaus oli voimakkuudeltaan VEI 5 ja lentokaaoksen aiheuttanut Eyjafjällajökullin 2010 purkaus Islannissa vain VEI 4.)

Tässä Campi Flegrein suurimmassa purkauksessa ilmaan sinkoutui 150–500 kuutiokilometriä kuumaa kiviainesta, pääosin tuhkaa. Magmasäiliön tyhjentyessä sen katto romahti, synnyttäen suuren noin 20x25 -kilometrisen kalderan. Napoli sijaitsee nykyisin tuon kalderan itäreunalla.

Purkauksen aikaansaama alueellinen tuho oli merkittävää, sillä tuhansia neliökilometrejä Italiaa ja Välimeren aluetta peittyi paksuilla ignimbriitti- ja tuffikerroksilla. Napolin tienoilla peite oli noin sadan metrin paksuinen, ja Mustanmeren pohjoispuolellakin vielä viitisen senttimetriä. Purkaus laski globaalia lämpötilaakin, arviolta 1–2 asteella, muutamaksi vuodeksi. Tapahtuman on myös ehdotettu olevan syynä moniin suurpiirteisesti noina aikoina sattuneisiin sukupuuttoihin, mutta asian syy-seuraussuhteen varmistaminen on työlästä, ellei mahdotonta.

Suuren kalderansa vuoksi Campi Flegrei on saanut epävirallisen tittelin "supertulivuori". Termiä käytetään lähinnä mediassa – tieteellisesti se on täysin turha.

Vertaa otsikkokuvaan, jossa näkyvät alueen asutuskeskukset.

Toinen suuri (VEI 6) purkaus sattui noin 15000 vuotta sitten. Tuolloin ilmaan nousi ja ympäristöön levisi "vain" kymmeniä kuutiokilometrejä kiviainesta. Loppuromahduksessa syntyi hieman pyöreämpi 15-kilometrinen kaldera isomman sisälle. Pozzuolin kaupunki sijaitsee tämän kalderan keskellä.

Sittemmin Campi Flegrei on purkautunut noin 20 kertaa kolmessa päävaiheessa (8500–7500 eaa., 6700–6300 eaa. ja 2900–1700 eaa.). Samalla aktiivisuuden keskus on liikkunut ympäri kaldera-aluetta. Kaikki nämä purkaukset olivat kuitenkin pienehköjä (VEI 2–5) ja aiheuttivat vain paikallista tuhoa. Purkausaukkojen kohdalle syntyi pienen vuoren näköisiä tuhkakeiloja.

Historiallisena aikana on sattunut kaksi purkausta. Niistä ensimmäinen oli hyvin vaatimaton (VEI 1, vuonna 1198), ja saattoi itse asiassa olla vain suuri hydroterminen reaktio, eikä suoraan tuliperäinen. Kaikkein viimeisin purkaus (VEI 3) sattui 1538 ja kesti noin viikon.

Kolmen kuulun tulivuoren purkaukset aikajanalla.

Nykyinen aktiivisuus

Viimeisten 70 vuoden aikana Campi Flegrein alueen aktiivisuus on jälleen lisääntynyt. Siellä on sattunut lukuisia maanjäristyksiä 50-luvulta lähtien, ja kalderan keskiosa on alkanut hitaasti kohota - tismalleen Pozzuolin kaupungin alla.

Todennäköisesti luvassa on siis pitkästä aikaa uusi purkaus, mutta itse tapahtumaan voi kulua vielä kymmeniäkin vuosia. Tulivuorten toiminnan ennustaminen ei ole lähimainkaan yhtä tarkkaa kuin purkaustuhojen jälkikäteen tulkitseminen.

Nykyinen kohoaminen on kuitenkin vain alle kolmanneksen vuoden 1538 purkausta edeltäneestä. Tuolloin (mallien mukaan) purkauskeskuksen kohta kohosi noin 17 metrillä purkausta edeltäneen sadan vuoden aikana. Nyt kohoaminen on optimistisimmankin näkemyksen mukaan vasta neljässä metrissä. Tämä tarkoittaa, ettei magmasäiliössä todennäköisesti ole läheskään yhtä suuri paine kuin 479 vuotta sitten.

Jos purkaus sattuu siis pian (eikä vuoren paine kasva sitä ennen), se ei luultavasti tule olemaan kovinkaan suuri. Purkauksen aiheuttamista vaaroista tarkemmin toisessa Campi Flegrei -jutussamme.

Napolin kaakkoispuolella sijaitseva pahamaineinen Vesuvius voi olla yhtä vaarallinen (tai vaarallisempikin) kuin Campi Flegreikin. Pelkästään viimeisen tuhannen vuoden aikana se on purkautunut kymmeniä kertoja, ja sillä on tiettävästi myös ollut useampia suurehkoja (VEI 5) purkauksia kuin Campi Flegreillä! Vesuviuksenkin puolella Napolia lähettyvillä elää paljon väkeä, jotka ovat vaarassa vuoren purkautuessa yllättäen.

Sekä Vesuvius että Campi Flegrei kuuluvat Napolinlahden kohdalle keskittyneeseen Campanin tulivuorikaareen. Italian länsirannikon pitkä tulivuoriketju ulottuu kokonaisuudessaan aina Sisiliasta Rooman pohjoispuolelle. Syynä niiden syntyyn on Afrikan ja Euraasian mannerlaattojen törmäys.

Kirjoittaja on tulivuoriakin tutkinut planetologi.

Lähteet: Global volcanism program, Kilburn et al. (2017), Chiodini et al. (2016), Volcano Global Risk Identification and Analysis Project

Päivitys klo 13.20: Lisätty alkuun lyhyt alustus yli 40 000 vuotta vanhemmista purkauksista.

Otsikkokuva: Campi Flegrein korkeuserot sekä asutuskeskukset.

Viimeisen 70 vuoden aikana vuori on oikutellut useaan otteeseen. Alueella on tapahtunut tuhansia, joskin pieniä maanjäristyksiä (ks. kuva alla). Samalla kalderan keskiosa on kohonnut hitaasti. Tämä kertoo siitä, että vuoren alla olevaan magmasäiliöön pumppautuu aika ajoin lisää sulaa kiveä. Parinkin teoreettisen mallin mukaan magmasäiliön paine on kasvanut niin, että seuraava purkaus voi sattua geologisesti katsoen varsin pian. Käytännössä tuo voi kuitenkin viedä kymmeniä vuosia, tai purkaus voi alkaa ensi kuussakin.

Luvassa ei kuitenkaan ole mitään superpurkausta. Päinvastoin: se tulee luultavasti olemaan varsin pieni. On lähes varmaa, ettei se aiheuta hämminkiä koko Euroopassa. Voi olla, etteivät edes kaikki napolilaiset huomaakaan koko tapahtumaa. Purkaus ei aiheuttane ydintalvea, kesättömiä vuosia, tai edes punertuvia taivaanrantoja. Taivaalta ei satane metrikaupalla tuhkaa yhtään missään, ja lentokoneetkin saavat luultavasti lentää ihan vapaasti.

Jos Campi Flegrei siis purkautuu lähitulevaisuudessa ollenkaan – teoreettiset mallit voivat hyvin olla väärässäkin. Vuori voi myös rauhoittua odottelemaan muutamia satoja tai tuhansia vuosia.

Mitä jos kuitenkin?

Hyvinkin pieni Campi Flegrein purkaus voi kuitenkin olla vaaraksi suurelle ihmisjoukolle, koska alue on tiheään asuttua. Napolin metropolialueen länsiosa on rakennettu vuoren 39 000 vuotta vanhan kalderan pohjan päälle. Metropolin muutamasta miljoonasta ihmisestä vaaravyöhykkeellä asuu arviolta kymmenesosa.

Jo pelkästään todennäköisimmän purkauspaikan, eli Pozzuolin kaupungin, väkiluku on hieman alle satatuhatta. Sopivalla tuulella purkauksessa ilmaan päässyt tuhkapilvi saattaisi helposti aiheuttaa ongelmia Napolin keskustassakin asti.

Tulivuoren purkautuessa suurimman uhan ihmisille muodostaa juuri ilmaan nouseva tuhka, joka koostuu terävästä kivipölystä. Se aiheuttaa keuhko-ongelmia hengitettynä ja tukkii helposti polttomoottorien ilmanoton. Maanpinnalle nietoksiksi sataessaan tuhka saattaa haitata ajoneuvojen liikkumista muutoinkin.

Laavavirrat, myrkylliset purkauskaasut ja lentävät kivenmurikat (vulkaaniset pommit) ovat vaaraksi ainoastaan purkauspaikan välittömässä läheisyydessä.

Miten suuri purkaus sitten on luvassa, ja koska? Kumpaakaan ei voi ennustaa varmasti, mutta jotain voi kuitenkin päätellä vuoren historiasta ja nykyaktiivisuudesta tehdyistä havainnoista. Käsittelemme tätä toisessa Campi Flegrei -jutussamme.

Kirjoittaja on tulivuoriakin tutkinut planetologi.

Lähteet: Kilburn et al. (2017), Chiodini et al. (2016)

Otsikkokuva: Näkymä Campi Flegrein tuoreimman purkausaukon kraatteriin (Fiore Silvestro Barbato)