heureka | Tiedetuubi

Perjantai-iltana 27.5. tiedekeskus Heurekasta otetaan NASAn kautta yhteys Kansainväliselle avaruusasemalle. Suomalaissukuinen astronautti Timothy Kopra vastailee sieltä yleisön kysymyksiin.

Heurekassa pääsee keskustelemaan "sisunautti" Kopran kanssa videoyhteyden kautta, sillä hän kiertää paraikaa maapalloa kansainvälisellä avaruusasemalla. Hän on asemalla kuuden kuukauden lennolla ja toimii juuri nyt kuusihenkisen miehistön komentajana.

"Idea tapahtuman järjestämiseen tuli Tim Kopralta itseltään", kertoo Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykoski.

Kopra vieraili Heurekassa vuonna 2010, ja toivoi saavansa uudelleen nyt yhteyden suomalaisiin tieteen ystäviin suoraan avaruudesta.

NASAn aikataulun vuoksi tapahtuma järjestään illalla. Heurekan ovet avautuvat kello 20, ja kävijät voivat virittäytyä tunnelmaan tiedekeskuksen näyttelyissä ja planetaariossa. Suomalaisia avaruusasiantuntijoita haastatellaan kello 21.45 alkaen, ja Kopran kanssa keskustellaan noin 22.30.

Mukana on myös Tiedetuubin Jari Mäkinen.

Yhteys avaruuteen otetaan NASAn Houstonissa sijaitsevan lennonjohdon kautta, ja sieltä välitetään linkki Heurekaan.

Mitä sinä haluaisit kysyä sisunautilta?

Tim Kopralle voi lähettää kysymyksiä etukäteen osoitteeseen kysymykset@heureka.fi.

Niitä voi myös esittää paikan päällä Heurekassa, ja niihin vastaillaan niin kauan kuin aikaa riittää. Paikalla on myös alan suomalaisia asiantuntijoita, jotka voivat tulkata ja vastailla myös kysymyksiin.

Timothy Kopraa on kutsuttu sisunautiksi hänen suomalaisten sukujuurtensa vuoksi. Hänen isoisänsä oli kotoisin Karjalan Valkjärveltä ja muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1910. Timothy Kopran isä puhui vielä sujuvaa suomea, mutta hän itse osaa vain muutaman sanan.

Hän on ollut avaruudessa aiemminkin, ja tällä kertaa hänellä on mukanaan erityisesine: Jean Sibelius -juhlaraha, jonka hän sai tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä. Kopra twiittasi hiljattain avaruudesta otetun kuvan Suomesta.

Kysy Kopralta – sisunautti vastaa –tapahtuma järjestetään perjantaina 27.5. kello 20.00–23.30. Aikuisten lippu tilaisuuteen maksaa 10 euroa ja alle 18-vuotiailta 5 euroa. Lipun tilaisuuteen voi ostaa ennakkoon täältä tai kello 20.00 alkaen ovelta, jos paikkoja on vielä jäljellä.

Tulijat pääsevät myös tutustumaan Heurekan näyttelyihin. Ulkopuisto Galilei on suljettu. Vapaaliput ja muut erityisliput eivät oikeuta tämän tapahtuman sisäänpääsyyn. Keskustelua pääsee seuraamaan Heurekan auditorioon, planetaarioon tai aulaan.

Otsikkokuvassa Kopra tekee silmämittauksia avaruusasemalla; näköön liittyvät tutkimukset ovat tärkeitä, kun seurataan ihmisen sopeutumista painottomuuteen sekä avaruuden olosuhteisiin.

Teksti perustuu Heurekan tiedotteeseen.

Markus Hotakainen

Planetaariot eivät ole enää pitkään olleet pelkkiä puolipallon muotoisia tiloja, joiden kattoon heijastetaan tähtiä ja planeettoja kuvastavia valopisteitä. Ohjelmatarjonta on tekniikan kehittyessä monipuolistunut ja monet planetaariot ovat käytännössä elokuvateattereita, joiden kattoon projisoidaan digitekniikalla tuotettuja spektaakkeleita.

Viime viikonvaihteessa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla järjestettiin Pohjoismaisen planetaarioyhdistyksen NPA:n (Nordic Planetarium Association) kokous. 30 vuotta sitten perustettu yhdistys järjestää yleiskokouksensa kahden vuoden välein ja tällä kertaa kokoonnuttiin siis Suomeen.

Kolmipäiväisessä kokouksessa oli mukana pohjoismaisten osanottajien lisäksi väkeä myös Baltian maista ja Puolasta. Kokousväki pohtikin, pitäisikö "pohjoismaisuus" laajentaa käsittämään koko Itämeren alue. Myös Saksasta on kyselty mahdollisuutta osallistua NPA:n toimintaan.

Koko maailman kattavana organisaationa on IPS eli International Planetarium Society, mutta olisi luontevaa, jos Itämeren maissa yhdistettäisiin voimat. NPA:lla on edustaja myös IPS:ssä ja suurempi jäsenmaiden määrä antaisi enemmän painoarvoa pohjoiseurooppalaisille ajatuksille.

Perjantain kokousohjelma keskittyi tiedekeskus Heurekan planetaarioon. Fulldome- eli puolipallon muotoiseen kupoliin projisoitavien elokuvien tuottajat esittelivät ohjelmistoaan. Spitziltä oli näytillä Solar Superstorms ja Bufolta ensimmäinen Suomessa tuotettu fulldome-elokuva Kilpisjärvellä. Mirage 3D esitti trailerin tulevasta elokuvastaan Life Under The Arctic Sky. Lisäksi Pohjankonna ja Bufo esittelivät uusia hankkeitaan.

Päivä päättyi illalliseen Helsingin observatoriossa, missä jatkettiin lauantaiaamuna. Kun Heurekassa oli keskitytty planetaariossa esitettäviin elokuviin, observatorion sessioissa oli esillä uutta tekniikkaa ja ohjelmaideoita.

Japanilainen Goto ja ranskalainen RSA-Cosmos esittelivät planetaarion esitystekniikkaa ja laitteistokokonaisuuksia, ruotsalainen Sciss puolestaan Uniview-ohjelmistoaan, jossa on mallinnettu koko lähiavaruus eksoplaneettoja myöten.

Lauantain ohjelmasta sai suitsutusta erityisesti Tuukka Perhoniemen esitys Observatorion planetaariossa. Liveshow hyödynsi perustekniikkaa tavalla, joka usein unohtuu hulppeiden fulldome-elokuvien aikakaudella. Monissa planetaarioissa onkin jo huomattu, että yleisö tuntuu kaipaavan tietokoneen massamuistista tulevan kuvan, äänen ja selostuksen rinnalle perinteistä elävää ja vuorovaikutteista esitystä.

Suomen kokoukselta toivottiin tietenkin mahdollisuutta saunomiseen ja uimiseen. Se onnistui Nuuksion Pitkäjärven rantamaisemissa. Kokouksen virallinen ohjelma jatkui lauantaina iltapäivällä Nuuksion kansallispuiston kupeessa sijaitsevassa luontokeskus Haltiassa.

Työpajassa sai esimerkiksi osallistua hauskan animaation tekemiseen. Lego-palikoita käyttämällä tehtiin animaatio siitä, miten tanskalaisen astronautin Andreas Mogensenin matka kansainväliselle ISS-avaruusasemalle taittui.

Ohjelman epävirallinen osuus sijoittui Solvallan urheiluopiston rantasaunaan ja Haltian suureen kotaan, jossa paistettiin nuotiolla klassisesti makkaraa ja tarjottiin grilliruokaa. Iltapäivän sateinen sää muuttui myöhemmin illalla sumuiseksi ja kansallispuiston maisemien piiloutuessa vähitellen usvaan kokousväki palasi pääkaupunkiin.

Sunnuntaina oltiin jälleen Helsingin observatoriossa. Lyhykäinen päivä päättyi minuutin (tai muutaman) mittaisiin päätöspuheenvuoroihin, joissa jokainen osanottaja sai kertoa, mitä kokous antoi vietäväksi omaan planetaarioon.

NPA:n kokous pidetään joka toinen vuosi. Kahdessa vuodessa ehtii planetaarioalalla tapahtua paljon asioita, joten tiedon jakaminen eri toimijoiden kesken ja uusien kontaktien luominen on tärkeää.

Kokouksen järjestelyistä vastasivat Helsingin observatorio, Helsingin yliopisto, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ja Tiedetuubi. Sessioiden puheenjohtajana toimi NPA:n puheenjohtaja Aase Jacobsen ja kokousisäntänä Kai Santavuori. Seuraavan kokouksen pitopaikkaa ei vielä päätetty, mutta vahvana ehdokkaana on Tanska.

Kuvat: Timo Suvanto ja Markus Hotakainen

Jari Mäkinen

Viime viikonloppuna Heurekassa vietettiin kansainväliseen avaruusviikkoon liittyvää Avaruusviikonloppua, jonka aikana juhlistettiin myös 60-vuotiasta CERNiä. Sen kunniaksi paikalla oli koko joukko fyysikoita sekä Rovion suunnittelema uusi Angry Birds -hiukkaskiihdutinpeli.

Lauantain aikana liki 900 ja sunnuntaina yli 500 näyttelylipun ostanutta henkilöä kävi paikalla, mutta heidän lisäkseen etenkin sunnuntaina paikalla oli runsaasti vain avauusviikonlopun maksuttomaan antiin ostallistuneita – niin työpajat, esitelmät, erikoisesitykset planetaariossa kuin monet avaruus- ja CERN-aiheiset demonstraatiot olivat ilmaisia ja niitä varten Heurekan "eteisaluetta" oli laajennettu.

Tarjolla oli mm. komeettaydinten kokkausta, erikoisia (ja ilmaisia) planetaarioesityksiä, hiukkasfysiikan ja kosmologian esittelyä, kaukoputkia, ensimmäinen suomalainen satelliitti ja paljon esimerkikisi alussa mainittu uusi nelimetrinen, interaktiivinen ja vaarallisesti koukuttava peli Angry Birds -peli.

Kansainvälinen avaruusviikko jatkuu koko tämän viikon ajan ja eri puolilla Suomea on siihen liittyviä tapahtumia. Esimerkiksi Jyväskylän Siriuksen Nyrölän observatorio on avoinna yleisölle (säävarauksella) 4.-10. lokakuuta klo 20 - 21. Lista kaikista avaruustapahtumista on Ursan nettisivuilla.

Julkaisemme videon Heurekan viikonlopusta myöhemmin nyt maanantaina, mutta tässä jo etukäteen muutamia kuvia. Otsikkokuvassa matkataan suomalaisen 1800-luvun löytöretkeilijän Adolf Erik Nordenskiöldin Vega-laivalla tähtien opastamana Koillisväylällä Tuukka Perhoniemen kertomana. Avaruusviikonlopun teemana kansainvälisesti oli satelliittinavigointi, joten ammoinen tutkimusmatka tähtien mukaan suunnistaen ilman GPS-navigaattoria oli erittäin jännittävä ja yllättävä!

Interaktiivisessa protoninpotkimispelissa saattoi simuloida itse törmäystä hiukkaskiihdyttimen sisällä ja kun pelin protoneiden tilalle vaihdettiin Angry Birds -pelistä tutut hahmot, tuli pelistä tuplasti hupaisampi. Suurikokoinen uusi peli on kehitetty CERNissä, ja sen mahdollistavat Helsingin yliopiston hiukkastutkijat ja Rovio Entertainment.

"Roviolle CERN on ollut hauskan oppimisen innoittaja, josta kutkuttavana esimerkkinä on Heurekaan tuotu Angry Birds -hiukkaskiihdytin", sanoo Rovion oppimisliiketoiminnan johtaja Sanna Lukander. Heurekassa peliä esitteli sen kehittäjä, CERNin Media Labin vetäjä João Pequenao, joka kertoo hankkeen taustasta enemmän pian julkistettavalla videollamme.

Viikonlopun aikana kokattiin pienikokoisia komeettaytimiä, kerrottiin huimasta Rosetta-lennosta komeetalle, esiteltiin Aalto-1 -satellittia (ensimmäistä suomalaista satelliittia, joka laukaistaan avaruuteen näillä näkymin ensi kesänä) ja kerrottiin niin avaruuteen kuin hiukkasfysiikkaan liittyvistä asioista auditoriossa sekä planetaariossa. Esillä oli mm. juomatölkistä tehtyjä hiukkasilmaisimia sekä kosmisista säteistä tehtyä musiikkia.

Auditorion jättikankaalla esitettiin myös elokuva Particle Fever.

Avaruusviikonloppu Heurekassa 4.–5. lokakuuta

Toimitus

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous teki vuonna 1999 päätöksen tästä kansainvälisestä avaruusviikosta, jota vietettäisiin joka vuosi 4.-10. lokakuuta. Nämä päivät valittiin sen vuoksi, että maailman ensimmäinen satelliitti, Sputnik 1, laukaistiin lokakuun 4. päivänä 1957, ja kymmentä vuotta myöhemmin 10. lokakuuta vuonna 1967 allekirjoitettiin kansainvälinen YK:n sopimus avaruuden rauhanomaisesta käytöstä.

Viikon teemana tänä vuonna on "Avaruus näyttää tietä" ja tarkoituksena on kiinnittää huomiota avaruuden osuuteen arkipäiväisessä elämässämme, erityisesti satelliittinavigointiin, ja laajemmin avaruustutkimuksen merkitystä laajemmin maailmankuvallemme.

Suomessa Avaruusviikon päätapahtumaa vietetään Heurekassa 4.-5.10. päivittäin kello 10-18. Avaruusviikonloppuna avaruuden lisäksi juhlitaan 60-vuotiasta Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNiä. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Potkaise protonipossua tai pongahda planeettakierrokselle

Tutustu kaukoputkiin ja komeettoihin, satelliitteihin ja suomalaiseen avaruustutkimukseen. Kuinka GPS oikeastaan toimii? Millainen on ensimmäinen suomalainen satelliitti, joka lähetetään avaruuteen ihan kohta? Kokkaa itse komeettaydin tai kokeile limutölkistä tehtyä hiukkasilmaisinta!

Nyt päästään myös potkimaan protoneja. CERNin kehittämässä ja Helsingin yliopiston hiukkastutkijoiden Heurekaan tuomassa kohteessa pelaajat pääsevät törmäyttämään hiukkasia - hiukan samalla tavalla kuin tutkijat tekevät Geneven lähellä Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERN:in LHC-hiukkaskiihdyttimessä. Osa pyöreistä protoneista muistuttaa hämmästyttävästi tuttuja Angry Birdsin hahmoja...

Heurekan planetaariossa tarjolla on avaruusaiheisia erikoisesityksiä. Lähde pikavisiitille planeettakuntaan Tiedetuubin Markus Hotakaisen opastamana. Tai nouse Nordenskiöldin Vega-laivaan tähtiä tähyilemään ja Koillisväylää etsimään Tuukka Perhoniemen kanssa. Heurekan esittämässä Avaruuden ikkunoissa yleisö pääsee itse vaikuttamaan siihen, mihin avaruuden kolkkaan tai kojeeseen tutustutaan.

Auditoriossa asiantuntijat kertovat muun muassa Higgsin hiukkasen metsästyksestä ja merkityksestä, kosmisen säteilyn hiukkasten tutkimuksesta, Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:istä, Rosetta-lennon tuoreista tuloksista, Mars-planeetan ajankohtaisesta komeettaohituksesta (joka tapahtuu kaksi viikkoa tämän tapahtuman jälkeen) ja satelliittinavigoinnin salaisuuksista. Auditorion jättikankaalla esitetään myös elokuva Partical Fever.

Kaikkiin Kansainvälisen avaruusviikonlopun esityksiin ja työpajoihin on vapaa pääsy. Heurekan näyttelyihin on normaalit pääsylippuhinnat. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Tiedetuubi, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, CERN, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Ilmatieteen laitos, Tekes, Suomen avaruustutkimusseura ja tiedekeskus Heureka.

Tiedetuubi seuraa koko viikonlopun ajan tapahtumia ja ellet pääse paikalle, sen kautta voit katsoa myös tunnelmia paikan päältä Heurekasta.

Muutokset ohjelmatietoihin ovat mahdollisia.

Lisätietoja: Heurekan tapahtumatuottaja Siina Vasama, siina.vasama@heureka.fi, 040 9015260.

Avaruusviikonlopun ohjelma

Tapahtumaan on yleisöllä vapaa pääsy. Planetaarion erityisesitykset ovat maksuttomia, mutta planetaarioelokuviin tarvitaan pääsylippu. Myös Heurekan näyttelyalueelle tarvitaan pääsylippu. Muutokset mahdollisia.

Lauantai 4.10.

10.00 Näyttelyalue avautuu

10.00-18.00 Toimintapiste:

Angry Birds -LHC-hiukkaskiihdytin ja muut hiukkaskiihdytinpelit
Opastus hiukkaskiihdyttimen toimintaperiaatteeseen, Sami Lehti ja Helsingin yliopiston fysiikan jatko-opiskelijat

10.00-18.00 Työpajat ryhmätiloissa ja aulatiloissa:

Kasaa itse kaukoputki, Ursa
Rakenna komeetan ydin, Ursa
Hiukkasilmaisin limutölkistä, Helsingin yliopiston fysiikan opiskelijat
HIGGS-muistipeli ja tietokilpailu, Helsingin yliopiston fysiikan opiskelijat
Suomen avaruustutkimusseuran rakettikurssin esittelyä
Suomalainen avaruustutkimus, Aalto-yliopiston tutkimusryhmä esittelee työtään

Planetaarioesitykset:

11.00 Tuukka Perhoniemi: Nouse Nordenskiöldin Vega-laivaan! Live-esitys.
11.45 Avaruusteknologia arjessamme -planetaarioelokuva
12.30 Kaksi pientä lasinpalaa -planetaarioelokuva
13.15 Avaruuden ikkunat. Heurekan live-esitys.
14.00 Markus Hotakainen: Pikavisiitti planeettakuntaan. Live-esitys.
15.00 Tuukka Perhoniemi: Nouse Nordenskiöldin Vega-laivaan! Live-esitys.
16.00 Avaruusteknologia arjessamme -planetaarioelokuva

Auditorio:

10.15 Partical Fever -elokuva
12.00 Higgsin hiukkasen metsästys -esitys. Sami Lehti, Helsingin yliopisto.
12.30 Cernin tutkimuslaitoksen uusimmat saavutukset -esitys.
13.00 Rosetta-lennon tulokset. Tutkimusprofessori Minna Palmroth ja tutkimuspäällikkö Walter Schmidt, Ilmatieteen laitos.
14.00 Kohti yhä tarkempaa satelliittipaikannusta, Professori Markku Poutanen, Geodeettinen laitos
15.00 Higgsin hiukkasen metsästys - tietoa tutkimustuloksista. Sami Lehti, Helsingin yliopisto.
16.00 Partical Fever -elokuva

Sunnuntai 5.10.

10.00 Näyttelyalue avautuu

10.00-18.00 Toimintapiste:

Angry Birds -LHC-hiukkaskiihdytin ja muut hiukkaskiihdytinpelit
Opastus hiukkaskiihdyttimen toimintaperiaatteeseen, Sami Lehti ja Helsingin yliopiston fysiikan jatko-opiskelijat

10.00-18.00 Työpajat ryhmätiloissa ja aulatiloissa:

Kasaa itse kaukoputki, Ursa
Rakenna komeetan ydin, Ursa
Hiukkasilmaisin limutölkistä, Helsingin yliopiston fysiikan opiskelijat
HIGGS-muistipeli ja tietokilpailu, Helsingin yliopiston fysiikan opiskelijat
Suomen avaruustutkimusseuran rakettikurssin esittelyä
Suomalainen avaruustutkimus, Aalto-yliopiston tutkimusryhmä esittelee työtään

Planetaarioesitykset:

11.00 Tuukka Perhoniemi: Nouse Nordenskiöldin Vega-laivaan! Live-esitys.
11.45 Avaruusteknologia arjessamme -planetaarioelokuva
12.30 Kaksi pientä lasinpalaa -planetaarioelokuva
13.15 Avaruuden ikkunat. Heurekan live-esitys.
14.00 Markus Hotakainen: Pikavisiitti planeettakuntaan. Live-esitys.
15.00 Tuukka Perhoniemi: Nouse Nordenskiöldin Vega-laivaan! Live-esitys.
16.00 Avaruusteknologia arjessamme -planetaarioelokuva

Auditorio:

10.15 Partical Fever -elokuva
12.00 Higgsin hiukkasen metsästys -esitys. Sami Lehti, Helsingin yliopisto.
12.30 Cernin tutkimuslaitoksen uusimmat saavutukset -esitys.
13.00 Rosetta-lennon tulokset. Minna Palmroth ja Walter Schmidt, Ilmatieteen laitos.
14.00 Avaruusaseman suuri hiukkastutkimuslaite AMS-2. Jari Mäkinen
15.00 Higgsin hiukkasen metsästys - tietoa tutkimustuloksista. Sami Lehti, Helsingin yliopisto.
16.00 Partical Fever -elokuva

Viikon aikana myös ympäri Suomen järjestetään muita tapahtumia: niistä tietoa on Ursan tapahtumakalenterissa.

Tänäkin vuonna ympäri maailman järjestetään tuhatkunta erilaista avaruusviikkoon liittyvää tapahtumaa. Tietoa näistä on Kansainvälisen avaruusviikon globaalilta sivustolta.

Savi-idoleita Jokiniemestä

Toimitus

Vantaan Jokiniemessä 10 päivää kestäneet Heurekan arkeologiset yleisökaivaukset saivat hienon päätöksen keskiviikkona 6. elokuuta, kun kaivauksilta löytyi jo toinen harvinainen savi-idoli.

Edellisenä päivänä oli juuri tehty ensimmäinen, sikiötä muistuttava savi-idolilöytö. Molemmat löydökset ovat lähes 6 000 vuotta vanhoja ja edustavat kampakeraamista kulttuuria noin kivikauden puolivälistä. Runsaimmat löydöt tulivat kohdasta, jossa näyttäisi olleen kaksi hautaa lähekkäin. Vainajista ei ollut säilynyt jälkiä.

Tiedekeskus Heurekan, Helsingin yliopiston alumnitoiminnan ja arkeologi Jan Fastin yhteistyössä järjestämillä yleisökaivauksilla Vantaan Jokiniemessä oli keskiviikkona 6.8. kaivauksien lopetuspäivä. Mukana kaivauksissa oli viimeisinä päivinä Arkeologian harrastajat Ango ry:n jäseniä. Molemmat harvinaiset savi-idolilöydöt teki arkeologian harrastaja Kyllikki Rosenström. Kaivauksia johtaneen Jan Fastin mukaan löydöt ovat ainutlaatuisia, sillä harvoin saviesineet ovat säilyneet näin hyvin tai niitä on saatu ehjinä ylös.

Kaikkiaan kymmenen päivää 28.7.–6.8.2014 kestäneillä Jokiniemen yleisökaivauksilla ahkeroi viime viikolla lähes sata arkeologiasta kiinnostunutta, ensimmäistä kertaa kaivauksiin osallistunutta Helsingin yliopiston alumnia. Kaivajat vaihtuivat joka päivä. Lisäksi kaivauksilla oli mukana Ango ry:n jäseniä ja kokeneita arkeologeja ohjaajina.

Vastaavanlaiset yleisökaivaukset järjestettiin edellisen kerran Jokiniemen alueella vuosina 1990–1994. Kaivauksien johtajana tälläkin kertaa toiminut Jan Fast oli paikalla myös yli kaksikymmentä vuotta sitten, kun samaiselta alueelta löydettiin vastaavanlainen savi-idoli, joka esitti parrakasta miehen päätä. Tuolloin idoli sai Fastin mukaan kansainvälistäkin huomiota, koska kampakeraamiset kulttuuriesineet ovat hyvin harvinaisia.

”Nyt tehdyt löydöt ovat vieläkin hienompia ja aivan omaa luokkaansa, koska ne ovat säilyneet niin hyvin. Nämä savi-idolit ovat parasta museokamaa. Tällaiset esineet kertovat muinaisten ihmisten elämästä paljon enemmän kuin esimerkiksi ruukunpalat. Näistä saadaan hienot näytteet kivikautisesta kulttuurista Kansallismuseoon." kertoo Fast.

Jokiniemen kivikautinen asuinpaikka löydettiin vuonna 1982. Alueella on suoritettu arkeologisia kaivauksia aiemmin sekä Museoviraston että Heurekan toimesta. Heurekan kaivauksilla vuosina 1990–1994 alueelta löydettiin erittäin runsaasti merkkejä kivikautisesta asutuksesta ajalta noin 4000–3000 vuotta ennen ajanlaskua alkua. Suurimman löytöryhmän muodostivat tuolloin kivikautiset saviastianpalat, joita löydettiin kymmeniätuhansia. Kaivausalueilta löytyi silloin myös melko runsaasti kiviesineitä, nuolenkärkiä, kaapimia, kivikirveiden kappaleita sekä niiden valmistuksessa syntynyttä jätettä eli niin sanottuja iskoksia. Löytöalue, joka nyt on lähellä Keravanjoen rantaa, oli kivikaudella meren rannalla.

Tämän vuoden kaivauksien päälöydökset ovat kahden savi-idolin lisäksi meripihkakorujen kappaleet, piikiviset nuolenkärjet, joista yksi on ilmiömäisen hyvin säilynyt, sekä tuhansia saviastianpaloja. Runsaimmat löydöt olivat kahden lähekkäisen hautakuopan kohdalla. Hautapaikoista todistaa tumma maa-aines, jonka väriin vuosituhansien aikana kokonaan hajonnut orgaaninen aines on vaikuttanut.

Heureka järjestää yleisökaivaukset Jokiniemessä ensi kesänä laajemmalla alueella ja pidempikestoisina. ”Tämän kokemuksen perusteella on varmaa, että innokkaita kaivajia löytyy ja saamme uuden kosketuksen kivikauden kulttuuriin” toteaa Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykoski.

Teksti perustuu käytännössä suoraan Heurekan 7.8.2014 lähettämään tiedotteeseen.

Tiedetuubi Heurekan K-18 -illassa

Tiedetuubi Heurekan K-18 -illassa

Jari Mäkinen

28.04.2014

Tiedekeskus Heureka viettää parhaillaan 25-vuotisjuhliaan ja sen yhteydessä testattiin jo kauan mielessä ollutta ajatusta: pitää keskus avoinna vain aikuisille yhden illan ajan. Niinpä lauantaina 26.4.2014 Heureka oli K-18. Jututettavina ovat kävijöiden lisäksi Mikko Myllykoski ja Paula Havaste Heurekasta.

Videon on toimittanut Jari Mäkinen ja kuvannut Markus Hotakainen.

Suosituimmat tänään

Sateenkaaren seitsemän väriä

Kahvikiihdytin-podcast #002

eTuubi

Starshipin kuudes koelento – banaani kertoo, mitä tapahtui

EcoPulse teki temppunsa – hajautettu moottoriratkaisu toimii

Cherbourgin La Cité de la Mer on täynnä sukellusveleitä ja sukeltamista

Onnea 25-vuotias Heureka!

Toimitus

Heureka on niin olennainen osa suomalaista tiedemaisemaa ja pääkaupunkiseudun matkailua, että harvoin tulee ajatelleeksi, että se on ollut paikallaan Vantaan Tikkurilassa vain 25 vuotta. Tai toisaalta, se on ollut siellä jo 25 vuotta, sillä suurin osa maailman interaktiivisista tiedekeskuksista on nuorempia: vuonna 1989 avattu Heureka on konkari, joka tunnetaan maailman tiedekeskuspiireissä paitsi historiastaan, niin myös korkeasta tasostaan.

Kävijöitä on vuosittain keskimäärin lähes 300 000 ja Heureka on nykyisin yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajan keskuksista.

Ellet ole vähään aikaan käynyt Heurekassa, on siihen nyt hyvä tilaisuus moninaisissa nyt 25-vuotistapahtumissa – ja meille muille ne ovat jälleen hyvä syy hilautua Tikkurilaan. Syntymäpäiviä juhlitaan 26.-29.4. ja luvassa on monenlaisia työpajoja, erikoisesityksiä ja ohjelmia.

Lauantaina 26.4. klo 10-17

Koko päivän:

- Tiedepuisto Galilei avaa kesän 2014! Galilei on kesäaikaan avoinna oleva ulkoalue, jossa on suurikokoisia musiikin, matematiikan ja fysiikan ilmiöihin perustuvia kohteita.
- Auditoriossa kooste menneiden vuosien Heureka-mainoksista.
- Planetaariossa jokaisen elokuvan alussa Näin planetaario rakentui -timelapse (2 min).
- Koripallostadionilla uusi rottavideo.
- Pikkuaulassa kooste Helsingin Sanomien Heureka-artikkeleista.
- Pikkuaulassa 3D-printtausta.
- Aulassa esillä Tiedeleirien T-paitoja menneiltä vuosilta.

Klo 10.00 Tunnista oma Kalevala Koru.
Klo 10.30-16.30 Menninkäiset lukevat Maan alla –satuja.
Klo 10.30 Shäbäng! näyttelyssä.
Klo 11.15 Shäbäng! näyttelyssä.
Klo 11.30 Rottakoripallo.
Klo 11.30 Tiedettä pallolla.
Klo 12.00 Heurekan uusi pop-up tiedeteatteri avaa ovensa! (aula, planetaarion edusta).
Klo 12.30 Tarttolainen tiedekeskus Ahhaa: Exclusive Science Show (Galilei).
Klo 13.00-14.00 Hopeajuhlan erikoisluennot (auditorio). Pekka Pyykkö: Hopean kemiaa ja Terja Pelkonen, Kalevala Koru: Hopeakoruja ja huipputeknologiaa.
Klo 13.10 Rottakoripallo.
Klo 14.00 Tiedettä pallolla.
Klo 14.00-16.00 Kalevala Koru: mallinna oma koru -työpaja ja korusuunnittelun demo. Tunnista oma Kalevala Koru ja kuule sen tarina.
Klo 15.00 Rottakoripallo
Klo 15.30 Tarttolainen tiedekeskus Ahhaa: Exclusive Science Show (Galilei).
Klo 16.00 Tiedettä pallolla.

Klo 17-18 Heureka suljettu.

Klo 18-21 (K-18) Aikuisten ilta.

Klo 18.00-20.45 Molekyylidrinksulogia-työpaja (ravintolan kabinetti).
Klo 18-19 Speed dating tutkijoiden kanssa, ravintolan kabinetti, innoittaja soittaa kelloa 5 min välein. Mukana Markus Jokela, Nina Kaminen-Ahola, Anu Katainen, Manu Tamminen, Harri Kuosa, Anna-Liisa Laine, Tapio Lokki, Kalle Palomäki ja Minna Palmroth. Lue lisää tutkijoista.
Klo 18.30 Michael Bradke: Hand Clapping. Matemaattinen musiikkishow. (auditorio).
Klo 18.30 Sonic Visions* (38 min), (planetaario).
Klo 18.45 alkaen suurnopeuskamerakuvausta (eväidensyöntipaikka).
Klo 19.00 Anu Hopia: Cocktailien tiedettä (ravintola).
Klo 19.20 Sonic Visions* (planetaario).
Klo 20.00 Michael Bradke: Sounding Numbers. Matemaattinen musiikkishow. (Auditorio).
Klo 20.10 Sonic Visions* (38 min) (planetaario).

*) Sonic Vision -show. Pituus 38 min. Tajunnanräjäyttävä visuaalinen matka musiikin maailmaan. Musiikista vastaavat mm. Radiohead, U2, Coldplay, David Bowie ja Moby.

K-18 aikuisten ilta: sisäänpääsy 15 euroa, Veikkauksen kortilla 5 euron alennus. Ei vapaalipuilla, ei Club-kortilla.

Tiedetuubi on mukana illassa ja tekee sen tapahtumista videon.

Sunnuntaina 27.4. klo 10-18

Sunnuntaina kaikki yli 6-vuotiaat lastenlipulla näyttelyihin. Samalla lipulla pääsee myös planetaarioon, jossa on erityisesityksiä koko päivän ajan. Planetaariossa on 135 paikkaa. Paikkoja ei varata etukäteen, vaan ne jaetaan saapumisjärjestyksessä.

Koko päivän:

- Galilei auki.
- Auditoriossa kooste menneiden vuosien Heureka-mainoksista.
- Planetaariossa jokaisen elokuvan alussa Näin planetaario rakentui -timelapse (2 min).
- Koripallostadionilla uusi rottavideo.
- Pikkuaulassa kooste Helsingin Sanomien Heureka-artikkeleista.
- Pikkuaulassa 3D-printtausta.
- Pop-up-teatteria.
- Aulassa esillä Tiedeleirien T-paitoja menneiltä vuosilta (1999-2013).

Klo 10.00-11.30 Kaikki ilmapallosta -työpaja, non-stop, (ryhmätila A+B).
Klo 10.00 alkaen Tunnista oma Kalevala Koru.
Klo 10.30-16.30 Menninkäiset lukevat Maan alla -satuja.
Klo 10.30 Tiedettä pallolla: Lunta pallolla, tutkija Pauli Paasonen.
Klo 11.00 Kaluoka´hina (planetaario).
Klo 11.00 Idea-ahjo avautuu: klo 11-16 Keep Loop ja Hiilipuu-toimintapiste.
Klo 11.30 Rottakoripallo.
Klo 11.30-14.00 Leluhakkerointia-työpaja, non-stop (ryhmätila C).
Klo 11.30 Michael Bradke: Mouth Music.
Klo 11.45 Matkalippu maailmankaikkeuteen (planetaario).
Klo 12.00 Tiedettä pallolla: Lunta pallolla, Pauli Paasonen .
Klo 12.30 Kaksi pientä lasinpalaa (planetaario).
Klo 12.45 Rottakoripallo.
Klo 13.00 Helena Telkänranta luennoi, (auditorio).
Klo 13-17 Kaikki ilmapallosta-työpaja, non-stop (ryhmätila A+B).
Klo 13.15 Zula-partio ja suuri sääseikkailu (planetaario).
Klo 13.30 Tiedettä pallolla.
Klo 13.45 Michael Bradke: Cultural Claptrap.
Klo 14.00-16.00 Kalevala Korun Mallinna oma koru -työpaja ja korusuunnittelun demo. Tunnista oma Kalevala Koru ja kuule sen tarina.
Klo 14.00 Kosmiset törmäykset (planetaario).
Klo 14.20 Rottakoripallo + Kuinka koulutan rottani-esitys.
Klo 14.30 Tiedettä pallolla: Lunta pallolla, tutkija Pauli Paasonen.
Klo 15.00 Elämää etsimässä: olemmeko yksin? (planetaario).
Klo 15.30 Tiedettä pallolla.
Klo 16.00 Heureka-luento: Sini Merikallio: Aurinkopurjeella avaruudessa (planetaario).
Klo 16.30 Tiedettä pallolla.
Klo 17.00 Heureka-luento: Tapio Markkanen: Raivopää paholainen muinaisen Egyptin taivaalla (planetaario).

Maanantaina 28.4. klo 10-17

Koko päivän:

- Galilei auki.
- Auditoriossa kooste menneiden vuosien Heureka-mainoksista.
- Planetaariossa jokaisen elokuvan alussa Näin planetaario rakentui -timelapse (2 min).
- Koripallostadionilla uusi rottavideo.
- Pikkuaulassa kooste Helsingin Sanomien Heureka-artikkeleista.
- Pikkuaulassa 3D-printtausta.
- Pop-up-teatteria.
- Aulassa esillä Tiedeleirien T-paitoja menneiltä vuosilta (1999-2013).

Klo 10.00 Tunnista oma Kalevala Koru.
Klo 11.00 Rottakoripallo.
Klo 12.00 Rottakoripallo.
Klo 13.00 Kuinka koulutan rottani-esitys.
Klo 14.00-16.00 Kalevala Korun Mallinna oma koru -työpaja ja korusuunnittelun demo. Tunnista oma Kalevala Koru.
Klo 14.30 Rottakoripallo.
Klo 15-21 Tiedettä pallolla non-stop.
Klo 15-17 Hiilipuu- ja Keep Loop –toimintapiste.

Tiistaina 29.4. klo 9-17

Tiistai on suunnattu erityisesti kouluryhmille.

Koko päivän:

- Galilei auki.
- Auditoriossa kooste menneiden vuosien Heureka-mainoksista.
- Planetaariossa jokaisen elokuvan alussa Näin planetaario rakentui -timelapse (2 min).
- Koripallostadionilla uusi rottavideo.
- Pikkuaulassa kooste Helsingin Sanomien Heureka-artikkeleista.
- Pikkuaulassa 3D-printtausta.
- Pop-up-teatteria.
- Aulassa esillä Tiedeleirien T-paitoja menneiltä vuosilta (1999-2013).

Klo 9-14 Hiilipuu- ja KeepLoop-toimintapiste.
Klo 10.00 alkaen Tunnista oma Kalevala Koru.
Klo 10.30-16.30 Menninkäiset lukevat Maan alla –satuja.
Klo 9.30-15.30 Leluhakkerointia, non-stop (ryhmätila A).
Klo 9.30-15.30 Hyrräpaja.
Klo 9.30-13 Pop-up-teatteria.
Klo 10-14 Tiedettä pallolla.
Klo 10.40 Rottakoripallo.
Klo 12.00 Lipputietovisa: Miten hyvin tunnistat eri valtioiden lippuja? (auditorio).
Klo 12.00 Rottakoripallo.
Klo 14.00-16.00 Kalevala Korun Mallinna oma koru –työpaja ja korusuunnittelun demo. Tunnista oma Kalevala Koru.
Klo 14.30 Rottakoripallo

Tiedetuubin esittelemiä tiedekeskuksia ja muita kiinnostavia kohteita

Tuubiuutisia ja rekallinen avaruutta

Tiedetuubi on ollut viime viikkoina tavallista hiljaisempi, koska kaikki tekijämme ovat olleet kovin kiireisiä: Tiedetuubia tehdään yhä edelleen harrastuksena ja vapaaehtoisvoimin, joten kun muut työt pakkaavat päälle, on aikaa Tiedetuubille hieman vähemmän.

Etenkin minulla on ollut hieman hoppua viime aikoina, koska tekeillä on ollut jälleen yksi varsin suuri projekti: Avaruusrekka tulee jälleen. Avarusrekka v.2 lastataan Rosetta-luotaimella ja se starttaa perjantaina 2.5. Vaasasta liki kuukauden kestävälle matkalleen ympäri Pohjoismaita. Ellei mitään ihmeellistä tapahdu, tulee rekasta varsin hieno ja kiertueesta upea!

Kiertueen organisointi, näyttelyn suunnittelu ja monenmoiset hankkeeseen liittyvät asiat ovat pitäneet kiireisenä jo useamman kuukauden, joten Tiedetuubi on joutunut kärsimään jo viikkojen ajan. Aika noin kuukautta ennen kiertuetta oli kaikkein kiireisin, kunnes nyt voimme oikeastaan vain odottaa, että rumba pyörähtää käyntiin. Ensi viikolla tähän aikaan rekkaa ollaan jo rakentamassa Seinäjoen luona ja vappuna sen pitäisi valmistua.

Samalla myös Tiedetuubi tulee vilkastumaan, etenkin siksi, että se on luonnollisesti aktiivisesti mukana myös Avaruusrekan kiertueella. Tavoitteena on seurata menoa päivittäin paitsi artikkelein, niin myös videoin, ja vaikka aivan päivittäiseen tarjontaan ei aika riittäisi, tulee retkestä runsaasti materiaalia Tiedetuubiinkin.

Kyseessä on jo toinen kerta, kun Avaruusrekka lähteen tielle. Koko hankkeen tausta on oikeastaan jo 1990-luvulla, kun sain päähäni alkaa järjestää avaruusnäyttelyä. Suomessahan ei sitten Otaniemessä vuonna 1984 olleen pääasiassa neuvostoliittolaista avaruustekniikkaa esitelleen Avaruus 2000 -näyttelyn jälkeen oltu esitelty avaruutta suuressa näyttelyssä yleisölle, joten koitin järjestää sellaisen. Aivan heti hanke ei saanut kuitenkaan tuulta purjeisiinsa, kunnes vuonna 1999 se nytkähti eteenpäin, pääasiassa Ursan ja Tekesin suosiollisella avustuksella.

Helsingissä Kaapelitehtaalla vuonna 2001 olleesta Avaruus 2001 -näyttelystä tuli lopulta varsin massiivinen tapaus, sillä Euroopan avaruusjärjestön lisäksi paikalla olivat käytännössä kaikki maamme avaruusalan toimijat. Vaikka näyttelyn jälkeen päätin, etten enää ikinä tee mitään vastaavaa, tuli Avaruus 2003 -näyttelystä vieläkin suurempi tapaus: mukana oli myös Euroopan eteläinen observatorio ja suuri määrä tähtiharrastusyhdistyksiä. Nyt näyttely valtasi myös Kaapelitehtaan Merikaapelihallin parven.

Sen jälkeen päätökseni olla enää järjestämättä avaruusnäyttelyitä piti usean vuoden ajan, kunnes ajattelin, että massiivisen ja lyhytaikaisen näyttelyn sijaan pienimuotoinen, pitempään avoinna oleva näyttely voisi olla myös jännittävä. Niin sai alkunsa Avaruus 2007, joka oli avoinna vuosien 2007 ja 2008 taitteessa Ilmailumuseossa Helsinki-Vantaan lentoaseman vieressä.

Ongelmana kummassakin näyttelyssä oli se, että ne olivat pääkaupunkiseudulla, ja vain aiheesta erityisesti kiinnostuneet tulivat niitä katsomaan. Niinpä ryhdyin tuolloin jo miettimään miten pienen näyttelyn voisi viedä kiertueelle muillekin paikkakunnille. Kun huomasin netistä erilaisia vaihtoehtoja selaillessani ME-Autot Oy:n mainion rekka-auton perävaunusta tehdyn näyttelytilan, niin syntyi ajatus Avaruusrekasta. Se kutkutti mieltä parin vuoden ajan, kunnes se varustettiin matkaan vuonna 2012. Kiertue oli suuri menestys, ja jo kiertueen aikana mietin miten ja milloin rekka kannattaisi lähettää uudelleen matkaan.

Se aika on nyt: ESAn Rosetta on aikamme huimin tutkimusmatka, ja jos lento olisi NASAn, niin siitä olisi rummutettu jo kaikkialla maailmassa kaikissa mahdollisissa tiedotusvälineissä. ESAlla ei ole samaa mainetta, eikä haluakaan yhtä massiiviseen mediahässäkkään. Sen sijaan ESA haluaa kyllä kertoa mistä Rosettan lennossa on oikein kyse, ja Avaruusrekan muuttaminen Rosetta-rekaksi on vain yksi osa sitä kaikkea tiedotusta, mitä lennosta tänä vuonna tehdään.

Rosetta-rekka kiertää siis Suomen lisäksi Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa, ja päinvastoin kuin edellinen Avaruusrekkakiertue, keskittyy tämä tiukasti Rosetta-luotaimeen ja sen huiman jännittävään lentoon komeettaa tutkimaan. Rekan sisälle tehdään komeetan pintamalli, jonka pitäisi olla hyvin todenmukainen – paitsi tietysti paljon pienempi kuin oikea pyrstötähden ydin. Olemme miettineet paljon sen tekemistä ja pinnan rakenteen saamista hyvän näköiseksi, mutta vasta oikeasti tekeminen näyttää miten käy.

Mukana on luonnollisesti myös Rosetan ja sen laskeutujan mallikappaleet, ja niiden lisäksi rekassa kokataan komeettaytimiä – tai ainakin melkein. Jokaisessa maassa rekan mukana kulkee asiantuntijoita ja Rosetta-lentoon osallistuvia tutkijoita, ja samoin Suomessakin Ilmatieteen laitos on mukana tukevasti kiertueella.

Mutta jo ennen Rosetta-rekkaa Tiedetuubissa tapahtuu: olemme mukana ensi lauantaina Heurekan K-18 -illassa ja teemme sieltä välittömästi sen jälkeen illan tunnelmia ja tapahtumia esittelevän videon (jota saavat katsoa myös nuoremmat).

Vaikka Tiedetuubi onkin siis ollut vaisu viime viikkoina, on se vain tyyntä myrskyn edellä...

blogi

Jari Mäkinen

avaruusrekka

heureka

Lue lisää Tuubiuutisia ja rekallinen avaruutta

Avaruusviikolla mennään Marsiin

Jari Mäkinen

.
4. – 10. lokakuuta vietetään kansainvälistä avaruusviikkoa, jonka teemana tänä vuonna on "Exploring Mars, Discovering Earth"; tutkimalla Mars-planeettaa voimme löytää myös omaa maapalloa koskevia asioita.

Avaruusviikon aikana ympäri maailman on erilaisia avaruuteen liittyviä tapahtumia, ja myös Suomessa on hieman toimintaa. Kiinnostavin näistä on huomenna lauantaina 5.10. Heurekassa avautuva Mars-näyttely. Määränpäänä Mars on kanadalaisen Ontario Science Centerin alun perin tuottama, mutta se on suomalaistettu Heurekassa.

Näyttely esittelee fyysisiä, psykologisia, teknologisia ja eettisiä haasteita, joita kohtaamme matkalla punaiselle planeetalle. Tarjolla on ohjeita niin avaruuskirurgiaan, maanviljelyyn avaruudessa kuin sosiaalisten suhteiden hoitoonkin. Näyttelyssä voi myös itse kokeilla mm. painottomuuden vaikutusta kehoon, erilaisten tunteiden tarttumista ryhmän jäsenestä toiseen, säteilyltä suojautumista, toimivan avaruusraketin rakentamista sekä Mars-kävelyä. Monet Maassa itsestään selvät asiat, kuten lattialle putoavat leivänmuruset tai irronneet hiukset, saavat avaruusseikkailun aikana aivan uusia merkityksiä. Kekseliäisyyttä vaaditaan myös silloin, kun normaalit satelliittiyhteydet Maahan eivät toimi, tai kun hapettomissa oloissa pitäisi kasvattaa ruokaa.

Perjantaina 5.10. pidetyssä näyttelyn lehdistötilaisuudessa esiintynyt Heurekan uusi johtaja, ensimmäistä viikkoa työssään oleva Anneli Pauli kertoi yllättyneensä, että kyseessä on ensimmäinen Heurekan kokonainen avaruusaiheinen näyttely. "Mielikuvani oli, että onhan niitä täytynyt olla aiemminkin, vaan eipä olekaan. Mutta nyt on.”

Projektipäällikkö Sami Pihkala kertoi puolestaan näyttelyn sisäänkäynnistä: ”Siinä kysytään ’lähtisitkö Marsiin” ja vastaus annetaan menemällä jommastakummasta portista. Eri kohteissa kerrotaan, millainen miehitetty Mars-lento olisi, mitä asioita on otettava huomioon ja minkälaisia ongelmia sen aikana voi esiintyä. Näyttelystä poistuttaessa kysytään ’Lähtisitkö yhä Marsiin?’.”

Lisää kuvia näyttelystä on Tiedetuubin Flickr-sivulla.

Avaruusviikonloppu Heurekassa

Nyt tulevana viikonloppuna näyttelyn avajaisisia vietetään Heurekassa monin avaruusesityksin. Lauantaina 5.10. klo 13 Ilmatieteen laitoksen tutkija Sini Merikallio kertoo auditoriossa aiheesta "Mönkijällä Marsiin vai sähköpurjeella Saturnukseen?" ja Tiedetuubin Markus Hotakainen esittelee klo 12 ja 14 Marsia ja sinne menemistä Tiedettä pallolla -kohteella.

Markus on vauhdissa pallolla myös sunnuntaina 6.10. klo 12. Sinin esitykseen on vapaa pääsy, mutta koska Tiedettä pallolla sijaitsee näyttelyalueella, pääsee sinne vain näyttelylipun ostamalla. Tosin Heurekaan on sääli tulla katsomatta uutta Mars-näyttelyä!

Mikä avaruusviikko?

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous teki vuonna 1999 päätöksen kansainvälisestä avaruusviikosta, jota vietettäisiin joka vuosi 4.-10. lokakuuta. Nämä päivät valittiin sen vuoksi, että maailman ensimmäinen satelliitti, Sputnik 1, laukaistiin lokakuun 4. päivänä 1957, ja 10. lokakuuta vuonna 1967 allekirjoitettiin kansainvälinen YK:n sopimus avaruuden rauhanomaisesta käytöstä.

Viime vuosina tapahtumien määrä viikon aikana on lisääntynyt runsaasti ja tänä vuonna ympäri maailman järjestetään virallisesti 903 avaruusviikkoon liittyvää tapahtumaa. Lista niistä on Kansainvälisen avaruusviikon nettisivuilla. Suomen tapahtumia ei nähtävästi listalle ole ilmoitettu, mutta niistä saa tietoa mm. Ursan tapahtumakalenterista.

Kansainvälinen Mars-simulaatio

Tänä vuonna suurin viikon tapahtuma on kansainvälinen Mars-simulaatio, mihin osallistuu yli 20 järjestöä ja organisaatiota ympäri maailman. Kuusihenkinen "mars-astronauttiryhmä" on neljän päivän ajan Utahissa sijaitsevassa Mars-aseman simulaattorissa ja heihin ollaan yhteydessä eri puolilta maailmaa Itävallassa, Innsbruckissa sijaitsevan "lennonjohdon" kautta.

Utahin Mars-ryhmää johtaa NASAn Amesin tutkimuskeskuksen avaruusbiotieteiden osaston johtaja Jon Rask. Itävallan avaruusfoorumi on puolestaan ollut hyvin aktiivinen Mars-tekniikan kehittämisessä ja se on mm. osallistunut Euroopan avaruusjärjestön kanssa vuonna 2011 Espanjassa pidettyyn simulaatioon.

Lisäksi ryhmät Chilessä, Saksassa, Unkarissa, Puolassa ja Yhdysvalloissa testaavat erilaisia Mars-kulkijoita. "Mars-kävelyitä" uudenlaisin avaruuspuvuin tehdään viikon aikana myös Itävallassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Kaikki ryhmät ovat yhteydessä Itävaltaan, mistä tapahtumia voidaan seurata ja mistä toiminta lähetetään myös suorassa nettiohjelmassa.

Lauantaina 5.10. kannattaa myös seurata Twitterissä tunnusta #simulatemars, sillä päivän kuluessa Inssbruckissa järjestetään Mars-simulaatioon liityvä Tweetup.

Kurkista ihon alle!

Toimitus

Ainutlaatuinen näyttely ihmisen anatomiasta, fysiologiasta ja terveydestä on aiemmin ollut esillä 70 kaupungissa ympäri maailman ja sen on nähnyt jo yli 35 miljoonaa ihmistä. Nyt Body Worlds vierailee Suomessa ensimmäistä kertaa.

Body Worlds on saksalaisen tohtori Gunther von Hagensin luoma näyttelykokonaisuus, jossa aidot plastinoidut ihmisruumiit ja elimet mahdollistavat ainutlaatuisen tavan tutustua ihmisen anatomiaan. Von Hagensin keksimässä plastinointimenetelmässä ruumiin nesteet ja rasvat korvataan nestemäisillä muoveilla, jolloin näytteitä voidaan säilöä lääketieteen opetusta varten. Body Worlds -näyttelyssä ihmiskeho on esitelty myös taiteen ja muotojen näkökulmasta.

Kaikki Body Worlds -näyttelyssä esillä olevat ruumiit on lahjoitettu tieteen käyttöön lisäämään ihmisten ymmärrystä ihmiskehon monimuotoisuudesta. Lahjoittajat ovat halunneet luovuttaa ruumiinsa näyttelyyn opetustarkoituksiin ja he ovat antaneet suostumuksensa siihen, että heidän ruumiinsa laitetaan esille julkiseen näyttelyyn heidän kuolemansa jälkeen.

Body Worlds on avoinna kaiken ikäisille. Alle 8-vuotiaille näyttelyyn tutustumista suositellaan aikuisen seurassa.

Body Worlds -näyttely on esillä Heurekassa 16.2. – 22.9.2013.

Keskustele Heurekan Facebook-sivuilla!

Teksti perustuu Heurekan tiedotteeseen.