Ruotsalainen Nicklas Malmsjö testaili vanhoja objektiiveja uudella järjestelmäkamerallaan Jonköpingin luona Ruotsissa jokunen vuosi sitten ja nappasi tämän mainion kuvan maan pinnassa makaavasta usvakerroksesta.
Syysaamut ovat yleensä hieman sumuisia, kun ilmankosteus on hieman normaalia suurempi ja lämpötila laskee yöllä sekä pysyy aamulla varsin alhaisena. Sumu on itse asiassa pilvi, mutta se on vain muodostunut matalalle ja koskettaa usein maata.
Sumua syntyy, kun ilmassa oleva näkymätön vesihöyry tiivistyy pieniksi pisaroiksi. Tiivistyminen alkaa, kun ilma on tarpeeksi kylmää ja kosteaa: ilman kyllästystila vesihöyryn suhteen riippuu lämpötilasta.
Kun saavutetaan kastepiste, eli lämpötila, jossa ilman (tai yleensä vesihöyryä sisältävän kaasun) suhteellinen kosteus on 100 %, alkaa vesihöyry tiivistyä pisaroiksi. Täsmälleen ottaen silloin kaasu on vesihöyryn kyllästämää, jolloin haihtuminen ja tiivistyminen ovat tasapainossa.
Se, miten aamu-usva käyttäytyy, riippuu paineen, lämpötilan ja ilmankosteuden välisestä tasapainosta, mutta yleensä lämpötila päivän noustessa kohoaa ja samalla kastepiste nousee, jolloin usva häviää. Toisaalta sumun syntymistä on helppo ennustaa seuraamalla kastepisteen ja lämpötilan välistä suhdetta.
Jos esimerkiksi lämpötila laskee kohti kastepistettä, on selvää, että vähän ajan kuluttua usva ilmestyy näkyviin. Kastepiste voidaan määrittää kätevästi vaikka kotona kostutettuun kankaaseen kiedotun lämpömittarin avulla (veden haihtuminen kankaasta jäähdyttää mittarin kastepisteen lämpötilaan).
Sumu voi muodostua myös muilla tavoilla, riippuen jäähtymisen tapahtumistavasta. Joskus se vedeksi tiivistymisen sijaan härmistyy jääkiteiksi. Sitä esiintyy harvoin pakkasasteilla -2 – -15 C:ssä, koska silloin sumupisarat jäätyvät ja satavat lumena. Yli -15 asteen pakkasessa yleistyvät jääsumut, jotka muistuttavat koostumukseltaan untuvapilviä. Enimmäkseen napa-alueilla esiintyvää jääsumua syntyy yli -35 asteen pakkasessa. Sumua esiintyy maailmassa eniten Newfoundlandin tienoilla maalla ja merellä.
Sumua voidaan myös luokitella: jos näkyvyys on alle 1 km, on kyseessä sumu, mutta mikäli näkyvyys on parempi, on kyseessä utu. Jos sumussa ei näe minnekään, on kyseessä hernerokkasumu, mutta se ei ole virallinen termi...
