Skip to header Skip to main navigation Hyppää pääsisältöön Skip to footer

Main navigation

  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Avaruus
    • Tiede
    • Tekniikka
    • Luonto ja ympäristö
    • Terveys ja lääketiede
    • Ihmiset
    • Taide
    • Paikkoja
    • Arvioita
  • Videot ja podcastit
  • Uusimmat jutut listana
  • Jutturuletti
  • Tiedekiinnostavuuskartta
Tiedetuubi
Kemiallinen joulukalenteri 18/24: Valkoinen joulu vaikka väkisin

Ilmatieteen laitoksen lumikartan mukaan lunta on juuri nyt lähes koko maassa, paitsi lounaisosissa.

Jarmo Korteniemi
18.12.2016

Kuva: Kathy

Tilastojen mukaan kuitenkin on hieman arpapeliä sattuuko jouluksi Etelä-Suomessa tulemaan lumipeite vai ei: lounais- ja etelärannikolla keskimäärin yksi kolmesta joulusta on lumeton, saaristossa jopa joka toinen. Vaikka lumettomuus on siis varteenotettava mahdollisuus, asiaa surkutellaan ja siitä kirjoitellaan hätääntyneitä lööppejä – etenkin kun lööppejä kirjoitellaan juuri maamme heikkolumisimmilla alueilla.

Ei kuitenkaan kannata vaipua epätoivoon! Tämän joulukalenteriluukun takaa löytyvät keinot tehdä joulusta valkoinen – vaikka vähän fuskaamalla.

Lumi on hötyistä jäätä. Se kiteytyy pilvesä ilmassa leijuvien epäpuhtauksien (pölyhiukkasten yms.) ympärille sopivassa lämpötilassa. Hiutaleenraakileet toimivat kiteytymisalustana muille vesipisaroille sekä vesihöyrylle, joten hiutale kasvaa nopeasti.

Kun massa on riittävän suuri, hiutale tippuu ja päätyy lumisateen osana maahan. Näin luonto siis hoitaa asian.

Keino 1: Sumuinen lumetus

Entä jos ulkona on pakkasta, mutta taivaalta ei vain sada mitään? Silloin tarvitaan vain vettä ja toimiva keino saada se lentämään ilmassa mahdollisimman pitkä matka pieninä pisaroina. Pisaroiden pinta-alan ollessa suuri vesi luovuttaa lämpöä ilmaan tehokkaasti ja ehtii näin jäätyä lumeksi ennen maahan osumista.

Helpointa on suihkuttaa vettä ilmaan puutarhaletkulla (optimi on 45º kulma). Jos pakkanen ei ole vielä kovin kova, letkun päähän tarvitaan vielä sumutin, johon voi vielä halutessaan liittää paineilman syöttösysteemin. Näin pisarat saadaan erittäin pieniksi.

Keino 2: Mpemban ilmiö

Mikäli pakkasta on paljon, mutta letkua ei varastosta löydy, voi kokeilla erikoisen Mpemban ilmiön toimivuutta. Sen mukaan kuuma vesi jäätyy tietyissä olosuhteissa nopeammin kuin kylmä. On yhä epäselvää, mikä ilmiön aiheuttaa. Todennäköisimmin syy on höyrystymisessä (joka vetää leijonanosan veden lämpöenergiasta itseensä), konvektiossa (vesi sekoittuu pisarassa tehokkaasti ja luovuttaa energiaa ilmaan), alijäähtymisen välttämisessä, tai jossain aivan muussa.

Homma hoituu lämmittämällä vettä kattilassa ja viskaamalla kuuma vesi pakkasilmaan. Ja heti perään tietysti kattilallinen kylmää vettä, täytyyhän tutkimuksella kontrolli olla. Hyvällä tuurilla maahan tippuu edes vähän niitä haluttuja jääkiteitä. Kustannustehokas keino tämä ei todellakaan ole.

 

Keino 3: Taistelu sulamista vastaan

Entä jos ulkona ei ole pakkasta? Jää ei pysy kauaa kiinteänä, joten nyt täytyy taistella aikaa vastaan. Lunta voi löytää kottikärryllisen lähimmän jäähallin pihalta, tai ehkä sitä saa riittävästi rapsuttelemalla pakastimen seinämistä. Kerätyn jäähilekasan pinta kyllä sulaa, mutta sisäosat pysyvät jonkin aikaa riittävän viileinä.

Jos mikään muu ei auta, eikä musta joulu tule kysymykseen, turvaudutaan vilunkipeliin. Täytyy saada ainetta, joka näyttää ja tuntuu lumelta, vaikkei sitä ole.

Keino 4: Natriumpolyarkylaatti, se oikea väärä lumi

Suuri osa suomalaisista on tietämättään nähnyt natriumpolyarkylaattia. Se on nykyajan suosituin keinotekoinen "lumi", jota käytetään esimerkiksi filmituotannoissa sekä kauppojen jouluikkunoiden elävöittäjänä. Omaan käyttöön sitä saa ostettua muutaman suomalaisyrityksenkin nettimyynnistä, tai kaivamalla lasten kertakäyttövaippojen uumenista (opastava video alla).

Aineen toiminta pohjautuu sen imukykyyn. Natriumpolyarkylaatti voi varastoida kiderakenteensa uumeniin jopa 40 kertaa massansa verran vettä. Syntyvä mönjä sekä näyttää että tuntuu jokseenkin aidolta lumelta. Sitä voi tarvittaessa pakastaakin, ainakin hetken.

Vastaavia imukykyisiä muoveja on muutamia muitakin, mutta tämä on yleisin.

 

Natriumpolyarkylaatti

 

 

Keino 5. Ruokasooda ja muut kotikonstit

Keinotekoista lunta voi toki häärätä ihan kotoisistakin aineksista. Paras kotikonsti on lisätä ruokasoodaan vettä hitaasti ja hyvin sekoittaen. Näin saa lähes aidon näköistä lunta. Veden sijasta voi käyttää myös partavaahtoa, jos haju vain ei haittaa.

Talouspaperia silppuamalla saa lisähöttöä, jota voi sekoittaa soodalumen joukkoon riittävän kuohkeuden aikaansaamiseksi.

 

Hyviä hiihtokelejä!

 

 

Otsikkokuva: Kathy

Samasta aiheesta

Yllätysten joulukalenteri: Joulu Kuussa ja katseet Maassa
Yllätysten joulukalenteri: Graniitti on 1,8 miljardia vuotta vanhaa kamaa jalkojesi alla
Yllätysten joulukalenteri: Fossiilikala
Yllätysten joulukalenteri: päivän luku on 147 165 829 km
Yllätysten joulukalenteri: Rakettikelkka joulukortissa

Suosituimmat tänään

Miksi lentäjäpioneeri Otto Lilienthal kuoli?
10 vuotta sitten: ESAn Mars Trace Gas Orbiter asettui kiertämään Marsia ja tällainen laite se on
Lentopodi 3 – Lennetään simulaattorilla ja jutellaan siitä, miten lentokone pysyy ilmassa
Jutturuletti
Tällainen oli Espanjan täydellinen auringonpimennys

AIHEALUEET

Avaruus ja ilmailu
Tiede ja tekniikka
Luonto ja ympäristö
Lääketiede ja terveys
Ihmiset ja paikat
Kirjat, elokuvat ja taide

ERIKOISTA

Tiedekiinnostavuuskartta
Jutturuletti
Suorana labrasta
eTuubi
Videot

TIEDETUUBI

Tiedetuubin esittely
Toimitus
Tiedetuubi ja tekoäly
Yhteistyökumppanit
Mediakortti
Information in English

Copyright © 2012-2026 Tiedetuubi - All rights reserved