Vaihtoehto 1: syömme enemmän gluteenia kuin ennen

Nykyaikainen ruokateollisuus pyrkii tekemään elintarvikkeista parempia, terveellisempiä ja samalla myös edullisempia, pitempään säilyviä ja helpommin käsiteltäviä.

Siksi elintarvikkeisiin lisätään erilaisia paranteita ja teollisuus valitsee raaka-aineikseen laatuja, jotka sopivat parhaiten jalostettavaksi.

Sama pätee viljatuotteisiin, mutta myös pienemmässä mittakaavassa: leipurit ottavat mieluiten käyttöönsä sellaista viljaa, missä on enemmän gluteenia, koska se parantaa esimerkiksi leivän ominaisuuksia ja ulkonäköä.

Gluteenin nimi tulee sanasta samasta liimaa merkitsevästä sanasta kuin esimerkiksi englannin sana glue.

Se antaakin taikinalle elastisuutta, sitkoa, ja tämän ansiosta leivästä tulee kuohkeaa, ilmavaa ja herkullisempaa. Samasta syystä vähägluteeniset tai gluteenittomat leipomotuotteet ovat yleensä massamaisia ja tuntuvat usein hieman raa'aksi jääneiltä.

Jauhoa ja siten gluteenia sisältäviä ruokia on myös kaikkialla ja enemmän. Lounaan korvaa yhä useammin voileipä tai välipalakeksit, minkä lisäksi teollisessa ruoassa käytetään jauhoja ja gluteenin lisäämistä volyymiä kasvattamaan ja makua parantamaan. Syömme myös enemmän pastaa, missä käytetään usein erityisen sitkeitä ja gluteenipitoisia venhälaatuja.

Koska gluteeni on proteiinia ja gluteenin lisääminen tuotteisiin on helppo tapa lisätä proteiinipitoisuutta, on nykyinen proteiinimuotikin lisännyt gluteenin käyttöä.

Syömme näin ollen gluteenia huomaamattamme enemmän kuin aiemmin, jos emme kiinnitä syömäämme ruokaan sen enempää huomiota.

Vaihtoehto 2: gluteeni on erilaista

Nykyisin leipä ja muut leipomotuotteet siis sisältävät enemmän gluteenia ja viljalaatuja on valittu siten, että jauhoista tulee gluteenipitoisempia.

Sen lisäksi gluteeniproteiinit ovat muuttuneet ajan kuluessa suuremmiksi, koska gluteenia on pidetty suotuisana asiana viljalaatuja jalostettaessa.

Tämän tuloksena nykyisin gluteeni 5-10 kertaa suurempaa kuin aikaisemmin. 

Lääkärien mukaan tällainen proteiinipötkäle sulaa huonommin ja varsinaisen gluteenimäärän sijaan ruoansulatusongelmat voivat johtua gluteenin kasvaneesta koosta.

Vaihtoehto 3: olemme muuttuneet herkemmiksi

Nykyisin ihmisillä on enemmän allergioita ja yliherkkyyksiä, joiden syyksi esitetään usein “liian” puhdasta ruokaa ja hygieenistä sekä suojattua elinympäristöämme.

Kenties keliakian yleistyminenkin johtuisi siitä, että elimistömme on muuttunut herkemmäksi. 

Tähän viittaa osaltaan kuuluisa vuonna 2008 julkaistu tutkimus suomalaisista ja venäläisistä Karjalan alueella: sen mukaan Venäjällä keliakiaa esiintyy huomattavasti vähemmän, vaikka ihmisten geeniperimässä ei ole käytännössä eroavaisuuksia. 

Vaihtoehto 4: kaikki edeltävät

Ranskan TV:n kakkoskanava esitti kiinnostavan jutun gluteenista joulukuun 10. päivä, missä oletetaan, että syynä itse asiassa olisi kaikkien edeltävien yhteisvaikutus.

Se onkin hyvin loogista. Jos samaan aikaan tulemme herkemmiksi kun gluteenin määrä kasvaa ja laatu muuttuu vaikeammin sulavaksi, ei ole mikään ihme, että yhä useampi kokee saavansa oireita. Ja monet jättävät kokonaan gluteenin pois ruokavaliostaan.

Lisäys myöhemmin: Vaihtoehto 5: Gluteeniherkkyys ei olekaan gluteeniherkkyyttä

Tiedetuubin Facebook-sivulla käydyn keskustelun perusteella ei psykologisia syitä kannata jättää huomioimatta.

Esimerkiksi australialaistutkimuksen mukaan itsediagnosoitu gluteeniherkkyys, joka ei liity keliakiaan, on useimmissa tapauksissa aiheeton. Useissa tapauksissa gluteelipitoisen ruoan vähentäminen tai sen syömisen lopettaminen vähentää samalla myös tunnetusti vatsaoireita aiheuttavien FODMAP-yhdisteiden saantia ja parantaa siten oloa. Nykyisin gluteenittomuuden ollessa muotia, on helppo uskoa juuri gluteenin olleen syypäänä vatsaongelmiin.

Myös yksinkertaisesti stressi ja epäsäännölliset ruokailutottumukset saavat aikaan ruoansulatusongelmia, joten yksinkertaisesti syömisen parempi tarkkailu – vaikka gluteenin välttämisen muodossa – saattaa tuoda apua.

Alkuperäinen jutun loppukaneetti pitänee siten paikkansa yhä paremmin: Olisiko niin, että tärkein ohje on “kohtuus kaikessa” myös gluteenista puhuttaessa? 

Kuvat: Juan Antonio Capó Alonso, Javier Lastras / Flickr