Mooren laki 50 vuotta

Julkaistu: 20.04.2015 / Jari Mäkinen

“Puolijohteita sisältävien laitteiden komponenttien määrän jotakuinkin kaksinkertaistuu vuodessa”, kirjoitti suurelle yleisölle tuntematon Fairchild Semiconductor -yhtiön tutkimusjohtaja Gordon Moore 19. huhtikuuta 1965 julkaistussa amerikkalaisessa elektroniikka-alan ammattilehdessä Electronics Magazinessa.

Lehti oli kysynyt Moorelta hänen ennustustaan puolijohdeteollisuuden tulevaisuudesta, ja hän heitti ilmaan tuolloin sittemmin kuuluisaksi käyneen ennustuksensa. Tosin Moore tarkoitti alun perin transistoreja, vastuksia, diodeja ja kondensaattoreita sekä muita piirilevyillä olevia komponentteja. Nyttemmin Mooren lakia käytetään lähinnä puhuttaessa mikropiirien sisältämistä transistoreista.

Moore palasi nimeään kantaneeseen lakiin vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 1975, jolloin hän samalla tarkensi osien tuplaantumisvauhtia: vuoden sijaan laitteet muuttuvat kaksi kertaa tiheämmiksi kahdessa vuodessa. 

Alkuvaiheessa tosin alkuperäinen luku oli lähempänä oikeaa, sillä vuonna 1965 Mooren yhtiö Fairchild oli markkinajohtaja mikropiirillään, missä oli 64 erillistä komponenttia. Vuonna 1975 tyypillinen luku oli 65000.

 

Kuva: Fairchildin prosessori 3708 vuodelta 1968 ja alla Intelin i7:n arkkitehtuuria.

Sittemmin laki on muuttunut osaltaan itse itseään toteuttavaksi, kun mikroprosessoreja valmistavat yhtiöt ovat pinnistelleen tuotekehitystään pysyäkseen lain tahdissa. Nyt monissa tietokoneissa olevassa Intel Core i7 -suorittimessa on 1,86 miljardia transistoria pakattuna noin 0,2 kuutiosenttimetrin kokoiselle alueelle.

Tämä elektronisten osien miniatyrisointi ja pakkaaminen yhä pienempään ja pienempään tilaan, ja tästä suoraan johtuva elektroniikan koko ajan kasvava suorituskyky ovat mullistaneet maailman 50 vuodessa. Internet, älypuhelimet, geenitekniikka, lääketiede, viihdeteollisuus, avaruustutkimus ja melkein kaikki arkisessa elämässämme käyttämä tekniikka on mennyt uusiksi.

Kun ajatellaan vielä globalisaatiota, yhteiskuntiemme muuttumista, työpaikkojen siirtymistä paikasta toiseen ja alalta uusille sekä uudenlaista rikollisuutta – elektroniikan huima kehitys on ollut tässä kaikessa katalysaattorina. 

Vaikka Mooren laki näyttääkin nyt vanhentuvan, kun piikiekoille ei saa enää pian enempää osia fysiikan lakien puitteissa (ainakaan tuntemiemme lakien), ei kehitys ole suinkaan loppumassa. Kenties pian käyttöön tulevat uudet tekniikat saavat omat lakinsa; miten esimerkiksi määrittäisi Mooren lain uuden version optiselle tietokoneelle?

The Washington Postin kolumnisti Robert J. Samuelson kirjoitti aiheesta erinomaisesti 19. huhtikuuta julkaistussa kirjoituksessaan (englanniksi).