Asevarustelu on toisinaan poikinut hyödyllisiä teknisiä keksintöjä, mutta jotkut innovaatiot ovat olleet umpikujia. Ison-Britannian kuninkaallisen laivaston M-luokan sukellusvene HMS M2 valmistui vuonna 1919 ja ”myöhästyi” ensimmäisestä maailmansodasta, mutta kahdeksan vuotta myöhemmin se muutettiin maailman ensimmäiseksi lentotukialussukellusveneeksi.
Aseistuksena ollut 12-tuumainen tykki poistettiin ja sen tilalle asennettiin “hangaari”, johon mahtui siivet taitettuina tarkoitusta varten kehitetty Parnall Peto -vesitaso. Alkuun tiedustelukäyttöön suunniteltu lentokone laskettiin sukellusveneestä nosturilla veteen, mistä se nousi ilmaan. Myöhemmin alukseen asennettiin hydraulinen katapultti, jonka vauhdittamana kaksitaso pääsi lentoon suoraan sukellusveneen kannelta.
Vallankumouksellisen järjestelmän taru loppui lyhyeen, kun M2 upposi tammikuussa 1932 harjoituksen aikana Dorsetin edustalla. Koko 60-henkinen miehistö menehtyi. Sukellusvenettä alettiin nostaa pian onnettomuuden jälkeen, mutta liki vuoden kestäneen operaation jälkeen jo melkein pintaan saatu alus upposi myrskyssä uudelleen – tällä kertaa lopullisesti.
Onnettomuuden syyksi arveltiin veden tulvimista sukellusveneeseen lentokonesuojan luukusta. Miehistölle oli muodostunut tavaksi yrittää saada lentokone ilmaan yhä ripeämmin ja luukku ehkä avattiin ennen kuin sukellusvene oli ehtinyt nousta kunnolla pinnalle. M2:n haaksirikon seurauksena kuninkaallinen laivasto hylkäsi kummallisen hybridin, mutta Japani rakensi peräti 42 vastaavanlaista alusta ennen toista maailmansotaa ja sen aikana.
