Kuuluisa brittifyysikko Joseph John Thomson esitti tänään vuonna 1997 Kuninkaallisen tiedeakatemian keskusteluillassa, että atomimaailmassa olisi olemassa hiukkanen nimeltä elektroni - tai korpuskuli, "pieni kappale", kuten hän sitä kutsui. Hän oli löytänyt kokeissaan ilmiön, joka voitiin selittää vain atomia tuhatkunta kertaa pienemmällä, sähköisesti negatiivisesti varatulla alkeishiukkasella.

Thomson oli tuolloin jo tunnettu tutkija, arvostetun Cavendish -laboratorion johtaja Cambridgen yliopistossa, mutta silti tätä hämmästyttävää löytöä oli vaikea uskoa. Monet arvelivat, että atomia pienempi hitunen on mahdottomuus, mutta pian sen olemassaolo varmistui ja ensimmäinen alkeishiukkanen löytyi. Se, että atomissa oli myös protoneita ja neutroneita, selvisi vasta myöhemmin, ja vasta pitemmän ajan kuluttua nekin paljastuivat pienemmistä osasista, kvarkeista, koostuviksi.

Kuvassa on interferenssikuvio, joka syntyy, kun elektroneja ammutaan suolakiteeseen. Kun elektronit kulkevat kiderakenteen läpi, nämä hiukkaset käyttäytyvät kuin aallot, eli aivan kuten valoa, niitä voidaan pitää joko hiukkasina tai aaltoina. Tätä samankaltaisuutta käytetään hyväksi myös elektronimikroskoopissa, jolla pystytään tarkastelemaan kohteita huomattavasti valoa tarkemmin, koska elektronien aallonpituus on valoa pienempi: elektronimikroskoopilla pystytään noin 151 000 kertaa parempaan suurennukseen kuin valomikroskoopilla.