Kuvassa tunisialaisia katselemassa suolaperunan kasvustoa. Professori Radhia Gargouri-Bouzid on keskellä.(Kuva: LUKE / Veli-Matti Rokka)

Oppia, tekniikkaa ja rahaa Suomesta

Luonnonvarakeskuksen ja Sfaxin yliopiston yhteisen hankkeen keskeinen tavoite on tuoda täysin itse tuotetulla ja jalostetulla perunalajikkeella toivoa ilmastonmuutoksen ja suolaantumisen runtelemille viljelymaille Tunisiassa.

Ilmaston lämmetessä vettä haihtuu enemmän kuin sataa, mikä johtaa kuivuuden lisääntymiseen kasvukaudella. Voimistuvan haihtumisen myötä suolaantunutta maata on tulevaisuudessa vielä enemmän.

Projektin toteuttaminen vaatii rahaa, tunisialaisten tarvitsemaa koulutusta esimerkiksi tuotanto- ja viljelytekniikoissa ja apua laitehankinnoissa. Aluksi mitään niistä ei ollut, eikä tutkimuksella sellaisenaan ollut tarpeeksi rahkeita saada avustusta yksityiseltä sektorilta. Resurssien puute sulki ovia Gargouri-Bouzidin nenän edestä.

“Olemme yrittäneet aiemmin tehdä yhteistyötä yksityisten tunisialaisten toimijoiden kanssa ja saada heitä jakelemaan jalostamiamme perunoita viljelijöille ympäri maata, koska emme pysty tekemään sitä itse. Tätä ennen yhteistyö ei onnistunut”, Gargouri-Bouzid toteaa.

Suomalaiset tulivat apuun antamalla käytännön ohjeita nykyaikaisen infrastruktuurin kehittämisessä. Tunisialaiset jatko-opiskelijat perehtyivät projektin puitteissa viime vuonna Suomessa muun muassa meristeemiviljelyyn, mikrolisäykseen ja minimukuloiden tuotannon eri menetelmiin. Lisäksi heitä koulutettiin perunan muihin solukkoviljelytekniikohin ja aineistojen pitkäiaikaissäilytysmenetelmiin.

Lisäksi hankkeeseen saatiin Suomesta taloudellista tukea.

“Nyt kun meillä on suomalainen kumppani ja Suomen ulkoministeriön rahoitus, tunisialaisten toimijoiden asenne on muuttunut täysin. Tunisian maatalousministeriö ja molempien maiden suurlähetystöt ovat hyvin kiinnostuneita projektistamme ja sen etenemisestä”, hän kertoo.

Ilmastonmuutosperuna

Tähän mennessä suomalaisyhteistyöhankkeessa on muun muassa järjestetty siemenperunatuotantoon liittyviä koulutuksia tunisialaisille, lisätty perunoiden jalostusaineistoja ja tehty ensimmäisiä kenttäkokeita Tunisiassa.

Gargouri-Bouzidin tiimi on jo pitkään kehittänyt jalostettavaa tunisialaista perunalajiketta, joten työlle on ollut jo vankka pohja.

“Seuraavaksi on tarkoitus saada lajike rekisteröityä. Noin puolet Tunisiassa viljeltävästä perunasta on tuontitavaraa. Tuottamalla omia siemeniä autamme erityisesti länsi-Tunisian alueita, joilla toimeentulo ansaitaan pääasiassa maanviljelyllä”, Gargouri-Bouzid tarkentaa.

Tunisian lisäksi perunahankkeella on luonnollisesti laajempaakin kiinnostusta, sillä suolaisissa oloissa kasvavalle perunalle on kysyntää ympäri maailman.

Ilmastonmuutoksen myötä kuivia ja kosteita, suolaantuvia alueita on yhä enemmän, joten tunisialaisten nyt kokemat ongelmat ovat vastaisuudessa arkisia myös monille muille, jotka tähän saakka ovat kasvattaneet perinteisiä peruntoitaan kaikessa rauhassa.

Kuva: Tunisiassa peruna on yleinen lisuke perinteisessä couscous-annoksessa.

Tunisian perunahanke on varsin erikoislaatuinen

“Maan suolaantuminen on iso ongelma Pohjois-Afrikan valtioissa, joten tarve kestävämmille lajikkeille on erityisesti siellä suuri. Aihe on toki meillekin mielenkiintoinen, mutta helpommin toteuttavissa sellaisessa maassa, jossa on tarve saada tuotantoon heikommillakin viljelymailla menestyviä lajikkeita”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Veli-Matti Rokka toteaa.

Vastaavaa tutkimusta tehdään muuallakin. Esimerkiksi Hollannissa toteutettiin hankkeita, joissa perunoita kasteltiin suolaisella vedellä ja viljeltiin käyttökelvottomina pidetyillä merenrantamailla.

“Perunalajikkeiden suolankestävyyttä on tutkittu ainakin Israelissa, Turkissa, Intiassa, Pakistanissa ja Bangladeshissa. Turkissa käytettiin mutaatiojalostusta perunan suolankestävyyden parantamiseksi, mutta lajikkeita ei ole kaupallisessa viljelyssä”, Rokka kertoo.

Vaikka tutkimusta tehdään maailmalla, Tunisian hanke on uniikki. Jalostettavat tunisialaiset perunat ovat ensimmäisiä paikallisesti tuotettuja ja tulevaisuudessa kansallisesti viljeltyjä perunalajikkeita.

“Tunisiassa on tähän mennessä hyödynnetty ulkomailta tuotuja siemenperunoita. Nyt tarkoitus on tuottaa puhtaita ja taudeista vapaita siemenperunoita Tunisiassa, jossa tuotantokustannukset ovat alhaiset”, Rokka sanoo.

Lisätietoa Tunisian perunataloudesta voi lukea Maailman Peruna-Atlaksesta.

Teksti on pääosin Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta, jonka on kirjoittanut Kristiina Markkanen.
Otsikkokuva: ICS Agri