Samaan aikaan Cereksellä: lähikuva kirkkaasta pisteestä

La, 07/18/2015 - 10:17 By Jari Mäkinen
Ceresin pinnalla oleva vaaleahuippuinen vuori

Samalla kun avaruuslentoja seuraavan yleisön huomio on kiinnittynyt Plutoon, on NASAn Dawn-luotain tutkimassa toista kääpiöplaneettaa. Ceres on halkaisijaltaan vajaat puolet Plutosta, 975 km siinä missä Pluto on 2 370 km, mutta olennainen ero näiden kahden välillä on myös sijainti: Ceres kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välissä, kun Pluto on aurinkokunnan ulkolaidalla.

Kuten kuvatkin osoittavat, ovat nämä kaksi maailmaa varsin erilaisia ja niiden historiat poikkeavat täysin toisistaan. Mutta niitä yhdistää kuitenkin yllätyksellisyys.

Pluto on aktiivisempi kuin arveltiin ja Ceresin pinnalta on havaittu omituisia kirkkaita pisteitä. Toistaiseksi kaikkein kuuluisimmista pisteistä Ceresin pinnalla olevan kraatterin sisältä ei ole saatu lähikuvia, mutta samankaltaisista pisteistä muualla on sen sijaan saatu parempia kuvia.

Yksi näistä kuvista on yllä: se otettiin jo 25. kesäkuuta noin 4400 kilometrin etäisyydeltä ja siinä näkyy 410 metriä kooltaan olevia yksityiskohtia.  Kuva näyttää selvästi, että alue, missä kirkas piste on havaittu, on vaaleahuippuinen vuori. Vuori on mahdollisesti kraatterin keskusvuori – yleensä niissä on sellainen, koska kraatterin synnyttäneen törmäyksen iskukohta nousee vähän ajan kuluttua ylöspäin – ja vuoren huippu olisi joko jotain valoa hyvin heijastavaa mineraalia tai jäätä. Tämän selvittämiseen tarvitaan vielä parempia kuvia ja mittauksia muilta instrumenteilta, jotka sondaavat pinnan koostumusta.

Parempia kuvia ja tarkempia tietoja on tulossa piankin, sillä Dawn on siirtymässä parhaillaan korkeammalta kiertoradalta matalammalle Ceresin ympärillä. Se tekee spiraalimaista manöveeriään hitaasti, mutta varmasti ionimoottorinsa avulla ja saavuttaa uuden radan elokuussa. Silloin ratakorkeus tulee olemaan hieman alle 1500 km Ceresin pinnan päällä.

Tällä haavaa korkeus on noin 3900 km ja jos kaikki sujuu hyvin, tulee lennonjohto ohjaamaan Dawnin myöhemmin vielä tulevaa rataansa lähemmäksi kääpiöplaneettaa.

Vaikka luotain toimii hyvin ja ratamuutokset ovat sujuneet suunnitellulla tavalla, oli Dawn hetken aikaa sekaisin keskäkuun 30. päivänä. Luotain havaitsi  asentonsa olevan erilaisen kuin sen piti olla, jolloin se asettautui automaattisesti turvatilaan odottamaan lisäohjeita lennonjohdosta. Syyksi tapahtumaan havaittiin todennäköisesti luotaimen ioninoottorin ohjausmekanismissa ollut vika, minkä vuoksi luotaimen asennonsäätö ei tapahtunut suunnitellulla tavalla. 

Luotaimessa on kolme pienitehoista ionimoottoria, joista se käyttää yleensä vain yhtä kerrallaan. Siinä missä perinteisillä kemiallisilla rakettimoottoreilla ratamuutokset tehdään lyhyillä, tehokkailla poltoilla, toimii ionimoottori pitkään ja pienellä teholla. Moottori käy päiviä tai viikkola yhtäjaksoisesti, ja tässä tapauksessa yhden moottorin tehdessä ratamuutosta, toisella säädettiin luotaimen asentoa. 

Lennonjohto lopetti ratamuutokset tapauksen vuoksi kahdeksi noin kahdeksi viikoksi ja jatkaa nyt taas kohti uutta rataansa, mutta käyttäen ohjaamiseen moottorin numero 3 sijaan moottoria 2. Mikäli tarve vaatii, on kolmonenkin edelleen käytössä; häiriöllä ei ole merkitystä lennolle, koska tarpeen vaatiessa Dawn pystyy toimimaan vain yhden moottorin avulla.

Yllä olevassa kuvassa ionomoottorin "liekkiä" on voimakkaasti liioiteltu, mutta moottorin suuosat näyttävät sinihehkuisilta tieteistarinoista tuttujen rakettimoottorien tapaan.

Kuvat: NASA / Dawn ja NASA/JPL-Caltech/UCLA/MPS/DLR/IDA