Skip to header Skip to main navigation Hyppää pääsisältöön Skip to footer

Main navigation

  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Avaruus
    • Tiede
    • Tekniikka
    • Luonto ja ympäristö
    • Terveys ja lääketiede
    • Ihmiset
    • Taide
    • Paikkoja
    • Arvioita
  • Videot ja podcastit
  • Uusimmat jutut listana
  • Jutturuletti
  • Tiedekiinnostavuuskartta
Tiedetuubi
Samaan aikaan Cereksellä: lähikuva kirkkaasta pisteestä
Jari Mäkinen
18.07.2015

Ceresin pinnalla oleva vaaleahuippuinen vuori

Samalla kun avaruuslentoja seuraavan yleisön huomio on kiinnittynyt Plutoon, on NASAn Dawn-luotain tutkimassa toista kääpiöplaneettaa. Ceres on halkaisijaltaan vajaat puolet Plutosta, 975 km siinä missä Pluto on 2 370 km, mutta olennainen ero näiden kahden välillä on myös sijainti: Ceres kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välissä, kun Pluto on aurinkokunnan ulkolaidalla.

Kuten kuvatkin osoittavat, ovat nämä kaksi maailmaa varsin erilaisia ja niiden historiat poikkeavat täysin toisistaan. Mutta niitä yhdistää kuitenkin yllätyksellisyys.

Pluto on aktiivisempi kuin arveltiin ja Ceresin pinnalta on havaittu omituisia kirkkaita pisteitä. Toistaiseksi kaikkein kuuluisimmista pisteistä Ceresin pinnalla olevan kraatterin sisältä ei ole saatu lähikuvia, mutta samankaltaisista pisteistä muualla on sen sijaan saatu parempia kuvia.

Yksi näistä kuvista on yllä: se otettiin jo 25. kesäkuuta noin 4400 kilometrin etäisyydeltä ja siinä näkyy 410 metriä kooltaan olevia yksityiskohtia.  Kuva näyttää selvästi, että alue, missä kirkas piste on havaittu, on vaaleahuippuinen vuori. Vuori on mahdollisesti kraatterin keskusvuori – yleensä niissä on sellainen, koska kraatterin synnyttäneen törmäyksen iskukohta nousee vähän ajan kuluttua ylöspäin – ja vuoren huippu olisi joko jotain valoa hyvin heijastavaa mineraalia tai jäätä. Tämän selvittämiseen tarvitaan vielä parempia kuvia ja mittauksia muilta instrumenteilta, jotka sondaavat pinnan koostumusta.

Parempia kuvia ja tarkempia tietoja on tulossa piankin, sillä Dawn on siirtymässä parhaillaan korkeammalta kiertoradalta matalammalle Ceresin ympärillä. Se tekee spiraalimaista manöveeriään hitaasti, mutta varmasti ionimoottorinsa avulla ja saavuttaa uuden radan elokuussa. Silloin ratakorkeus tulee olemaan hieman alle 1500 km Ceresin pinnan päällä.

Tällä haavaa korkeus on noin 3900 km ja jos kaikki sujuu hyvin, tulee lennonjohto ohjaamaan Dawnin myöhemmin vielä tulevaa rataansa lähemmäksi kääpiöplaneettaa.

Vaikka luotain toimii hyvin ja ratamuutokset ovat sujuneet suunnitellulla tavalla, oli Dawn hetken aikaa sekaisin keskäkuun 30. päivänä. Luotain havaitsi  asentonsa olevan erilaisen kuin sen piti olla, jolloin se asettautui automaattisesti turvatilaan odottamaan lisäohjeita lennonjohdosta. Syyksi tapahtumaan havaittiin todennäköisesti luotaimen ioninoottorin ohjausmekanismissa ollut vika, minkä vuoksi luotaimen asennonsäätö ei tapahtunut suunnitellulla tavalla. 

Luotaimessa on kolme pienitehoista ionimoottoria, joista se käyttää yleensä vain yhtä kerrallaan. Siinä missä perinteisillä kemiallisilla rakettimoottoreilla ratamuutokset tehdään lyhyillä, tehokkailla poltoilla, toimii ionimoottori pitkään ja pienellä teholla. Moottori käy päiviä tai viikkola yhtäjaksoisesti, ja tässä tapauksessa yhden moottorin tehdessä ratamuutosta, toisella säädettiin luotaimen asentoa. 

Lennonjohto lopetti ratamuutokset tapauksen vuoksi kahdeksi noin kahdeksi viikoksi ja jatkaa nyt taas kohti uutta rataansa, mutta käyttäen ohjaamiseen moottorin numero 3 sijaan moottoria 2. Mikäli tarve vaatii, on kolmonenkin edelleen käytössä; häiriöllä ei ole merkitystä lennolle, koska tarpeen vaatiessa Dawn pystyy toimimaan vain yhden moottorin avulla.

Yllä olevassa kuvassa ionomoottorin "liekkiä" on voimakkaasti liioiteltu, mutta moottorin suuosat näyttävät sinihehkuisilta tieteistarinoista tuttujen rakettimoottorien tapaan.

Kuvat: NASA / Dawn ja NASA/JPL-Caltech/UCLA/MPS/DLR/IDA

Samasta aiheesta

Cereksen kirkkaat pisteet tarkentuivat tappiin asti
Kääpiöplaneetta Cereksen pinnalla kohoaa outo vuori
Cereksen mystinen pilkku paljastettu
Cereksen ihmeläikät ovat suolaa – ja niiden alla voi olla yllätys
Tässä ovat Cereksen oudot valot

Suosituimmat tänään

La Silla – Euroopan eteläisen observatorion ensimmäinen havaintopaikka Chilessä
Sateenkaaren seitsemän väriä
Jutturuletti
Tässä on koronavirus, joka tulee pian taas kiusaksemme
Kuinka ensimmäinen avaruuskoira Laika kuolikaan?

AIHEALUEET

Avaruus ja ilmailu
Tiede ja tekniikka
Luonto ja ympäristö
Lääketiede ja terveys
Ihmiset ja paikat
Kirjat, elokuvat ja taide

ERIKOISTA

Tiedekiinnostavuuskartta
Jutturuletti
Suorana labrasta
eTuubi
Videot

TIEDETUUBI

Tiedetuubin esittely
Toimitus
Tiedetuubi ja tekoäly
Yhteistyökumppanit
Mediakortti
Information in English

Copyright © 2012-2026 Tiedetuubi - All rights reserved