Shenzhou-10 -alusta kuljettanut Pitkä marssi 2F -kantoraketti nousemassa avaruuteen kesäkuussa 2013.
Kyseessä on jo kuudes kiinalaisten tekemä miehitetty avaruuslento ja kolmas, jonka kohteena on avaruusasema. Kaksi edellistä lentoa vuosina 2012 ja 2013 kävivät Tiangong-1 -asemalla. Kiina on nyttemmin menettänyt yhteyden tuohon asemaan ja se tulee putoamaan hallitsemattomasti Maahan ensi vuoden alussa.
Tiangong-2 on ykkösen tapaan massaltaan noin kahdeksan tonnia ja sen pituus on hieman yli kymmenen metriä. Sen sisätila on 15m3, joten se on varsin kookas.
"Tehtävämme on haastava, täynnä riskejä ja se on vaarallinen, mutta en haluaisi tehdä mitään niin paljon kuin nousta uudelleen avaruuteen", totesi Jing tiedotustilaisuudessa, eikä varmasti valehdellut – vaikkakin niskassaan molemmilla on Kiinan kunnianhimoinen avaruusohjelma ja maan halu näyttää kykynsä myös avaruudessa.
Siinä missä Tiangong-asemat ovat miehitettyjä vain ajoittain, on Kiinan tarkoituksena lähettää oma pysyvästi miehitetty asema kiertoradalle 2020-luvun alussa. Osa valmistautumista sitä varten on Tanzhou-niminen automaattinen avaruusrahtari, jonka on tarkoitus telakoitua Tiangong-2:een ensi vuonna.
Sen jälkeen Shenzhou-12 -alus taikonautteineen nousee asemalle joko ensi vuonna tai seuraavana. Sitä seuraa uusi avaruusasema vuonna 2019, joka toimii uuden pysyvästi miehitetyn aseman ytimenä. Shenzhou-13:n ja -14:n on tarkoitus käydä tulla asemalla vuosina 2019 ja 2020, minkä jälkeen aseman laajentamisen jälkeen uuden sukupolven Shenzhou-alukset aloittavat avaruusaseman miehistönvaihtolennot samaan tapaan kuin nyt Kansainvälisen avaruusaseman miehistöjä vaihdetaan Sojuz-aluksin.
Mutta nyt on vielä vuorossa Shenzhou-12, ja sen on tarkoitus nousta matkaan nyt alkuyöstä Jiuquanin avaruuskeskuksesta Kiinan luoteisosasta.