myrsky

Seuraa kotisohvalta: Ukkosia lähellä ja kaukana

To, 06/02/2016 - 15:43 Jarmo Korteniemi

Kiinnostavatko myrskyt bongausmielessä, vai hirvittääkö ukkosen jylinä? Kumpaankin auttaa tilanteeseen tutustuminen ennen kuin tilanne on päällä. Ukkosrintaman liikkeitä voi seurata kätevästi suorana kotikoneelta.

Kesän säätiedotuksissa tulee väistämättä vastaan varoituksia ukonilmoista ja myrskyistä (lisätietoa: Ilmatieteen laitos, MeteoAlarm). Myräkän ollessa tuloillaan tilanteen kehittymistä voi seurata useista netin seurantapalveluista.

Listasimme alle parhaat tuntemamme sivustot, joilta löytyy ajantasaista tietoa ukonilmojen liikkeistä. Juttua päivitetään ja laajennetaan kesän 2016 aikana, joten asiasta kiinnostuneiden kannattaa käydä vilkaisemassa listaa uudemmankin kerran.

Seurantakartoilta näkee kuinka lähelle ukkonen on tullut, ja rintaman liikkeistä voi päätellä minne se on menossa. Salama- ja sadekarttoja voi siis käyttää apuna jos haluaa välttää pihalle menemistä pahimman myräkän aikaan, tai toisaalta lähteä tarkoituksella ulos bongaamaan luonnon raivoamista.

Aiemmissa ukkosjutuissamme on kerrottu havainnollisemmin mm. ukkosten syntymisestä sekä rajujen ukkosmyrskyjen tekemistä tuhoista.

Kartat

1. Maailmankartat on tehty globaalin seurantaverkoston turvin. Kartoista näkee siis kauempanakin riehuvat rajuilmat. Maapallolla on koko ajan käynnissä ehkä tuhatkin myrskyä, ja joka sekunti maahan osuu arviolta sata salamaa.

2. Lähialueiden kartat näyttävät ukkosten ja sadealueiden kehityksen Suomessa ja lähiympäristössä. Kartat ovat usean säätutkalaitteiston aineistosta koostettuja ja luotettavia.

3. Paikalliset kartat kertovat lähinnä yksityisten ja yhteisöjen ylläpitämien laitteistojen havainnoista. Paikannuksen tarkkuus on yleensä hyvä etenkin tutkan lähimaastossa. Osa laitteistoista voi ajoittan olla pois käytöstä.

Havaintojen perusteita

Pilviä ja sadetta seurataan säätutkien avulla. Niiden toimintaperiaate on periaatteessa yksinkertainen: tutka lähettää mikroaaltosäteilyä ympärilleen ja vastaanottaa takaisin heijastunutta säteilyä. Vesipisaroista, pilvistä ja aerosoleista heijastuneen säteilyn teho on kuitenkin yleensä hyvin pieni (miljardisosan miljoonasosia lähteneestä pulssista), joten vastaanotinten on oltava hyvin tarkkoja. Laitteistosta riippuen tutkalla voidaan kuitenkin seurata jopa satojen kilometrien päässä liikkuvia myrskyjä.

Salaman paikannus perustuu useimmiten salaman aiheuttaman nopean ja monipuolisen sähkömagneettiseen säteilyn pulssin havaitsemiseen. Muut yleiset ympäristön tapahtumat eivät esimerkiksi aiheuta radiopulssia samaan aikaan valovälähdyksen kanssa.

Varmin paikkatieto sekä myrskyrintamalle että salamaniskuille saadaan aina usean laitteen avulla tehdystä määrityksestä. Lähimpänä oleva yksinäinen laite ei siis välttämättä aina anna kaikkein parasta tietoa. Tarkkuutteen vaikuttavat mm. tutkan ja salaman paikka ympäröivässä maastossa, antennilaitteen tyyppi, asennus ja kalibrointi, mittaukseen käytetty ohjelmisto, keli, käyttäjä, sekä monet muut tekijät.

Myrskyistä kesää!

Juttu on paranneltu versio Tiedetuubissa aiemmin ilmestyneestä artikkelista, joka oli ilmeisesti kadonnut jonkin sivustouudistuksen myötä bittiavaruuteen.

 

Lähteet: Finnish Lightning Center (suomeksi); FinWX (suomeksi, tutkaverkko: Lappi, Oulu/Kainuu, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Etelä-Suomi, Ahvenanmaa); Geokätkö (suomeksi, käyttää Ilmatieteen laitoksen aineistoja); Ilmatieteen laitos (suomeksi, tutkaverkon kartta); Suomen Saapalvelu (suomeksi, tutkaverkon kartta); Tähtitieteellinen yhdistys Ursa (suomeksi, linkkilista); Ukkostutka (suomeksi); Blitzortung (englanniksi, tutkaverkon asemalista); LightningMaps (englanniksi, käyttää Blitzortungin aineistoja, tutkaverkon kartta); StrikeStar Europe (englanniksi); World Wide Ligntning Location Network (englanniksi, tutkaverkon asemalista)

Kuvat järjestyksessä: Ilmatieteen laitos (otsikkokuva), LightningMaps, Ilmatieteen laitos, Sääasema Jyväskylä Nenäinniemi. Kuvat ovat kirjoittajan muokkaamia kuvakaappauksia sivustoilta.

Pyörremyrskykausi on alkamassa – myös Suomessa

Ke, 05/04/2016 - 08:02 Jari Mäkinen
Kartta pyörremyrskyistä Euroopassa

Päivän kuvana on tänään kartta, mihin on merkitty Euroopassa rekisteröidyt tornadot vuoteen 2014 saakka. Niitä on yhteensä 9529 ja havaintoja on tehty runsaasti myös Suomessa. Siis kyllä, Suomessakin on tornadoita, ja niiden esiintymisen todennäköisyys on suurin heinäkuussa iltapäivisin tai alkuillasta – tilastojen mukaan. Aktiivisin kausi alkaa näihin aikoihin, kun kevät on muuttumassa kesäksi.

Päivän kuvaTornadon tutumpi nimi Suomessa on trombi, joka on yleensä ukkospilveen liittyvä pienialainen ja hetkellinen pyörremyrsky.

Se syntyy, kun ukkospilven alla eri ilmakerroksissa tuulet puhaltavat eri nopeuksilla ja eri suuntiin siten, että tuulten välisiin tiloihin syntyy maanpinnan tasossa pyörteisyyttä. Kun siten ukkospilvessä oleva raju, nopeudeltaan jopa hirmumyrskyn luokkaa oleva hyvin paikallinen nousuvirtaus iskee tähän pyörteiseen ilmaan, saattaa se sopivissa olosuhteissa nostaa sen pystyyn, jolloin syntyy suppilomainen pyörremyrsky.

Tällaisia ilmiöitä tapahtuu etenkin tasamailla tai veden päällä, missä tuulet pystyvät puhaltamaan sopivasti ja ukkospilvet voivat kehittyä. Kuuluisimmat ja voimakkaimmat tornadot ovat Pohjois-Amerikan keskilännessä, mutta esimerkiksi Australiassa ja Brasiliassa on varsin paljon tornadoja.

Euroopassa niitä on lukumääräisesti eniten Saksassa, pinta-alaan suhteutettuna Alankomaissa. Suomessa niitä esiintyy lähinnä loppukesällä, etenkin silloin kun Suomeen virtaa kaakosta lämmintä ja kosteaa ilmaa. Merialueilla syntyy vesipatsaita loppukesällä ja syksyllä, jolloin merivesi on lämmintä. Nämä pyörteet voivat kulkeutua myös maalle aiheuttaen tuhoja.

Keskimäärin Suomessa havaitaan noin 10-20 trombia tai vesipatsasta vuosittain

Tornadoja on alettu tilastoimaan kunnolla vasta viime aikoina, joten otsikkokuvassa oleva kartta ei ole täydellinen. Mutta se osoittaa hyvin sen, että pyörremyrskyt eivät ole harvinaisia. Viime aikoina tornadojen määrä on selvästi lisääntynyt, mutta suurin syy tähän lienee lisääntynyt raportointi ja parantuneet havaintotekniikat.

Tuhoisin eurooppalainen pyörremyrsky tapahtui näiden tilastojen mukaan elokuun 19. päivänä vuonna 1845 Ranskassa Normandiassa. Se oli luokittelussa voimakkain F5-luokan myrsky ja vaati 70 kuolonuhria.

Kakkonen ei ole paljon parempi: Ivanovossa noin 250 km Moskovan eteläpuolella koettiin F5-luokan tornado 9. kesäkuuta 1984. Se surmasi 69 ihmistä.

Kartan 9529 tornadoon täytyy lisätä vielä 548 viime vuonna havaittua eurotornadoa. Niistä 16 oli kohtalaisen voimakkaita (F2-F4) ja loput varsin mietoja (F0 tai F1) tapauksia. Kaikkiaan näissä sai surmansa kuitenkin kaksi ihmistä ja 133 loukkaantui.

Suomessa Ilmatieteen laitos kerää havaintoja trombeista ja pyytää myös yleisöä lähettämään havaintojaan: lisätietoja ja lomake on täällä.

Kartta on Pieter Groenenmeijerin ja Thilo Kühnen tutkimuksesta "A Climatology of Tornadoes in Europe: Results from the European Severe Weather Database", mistä on otettu myös juttuun tietoja.

NASAn mystinen vakoilukone kävi tutkimassa hurrikaania (video)

La, 10/24/2015 - 19:26 Jari Mäkinen
Patricia kuvattuna avaruusasemalta

Viime yönä Suomen aikaa Meksikon keskiosiin Tyynen valtameren puolelta meren päältä siirtynyt ennätyshurrikaani Patricia on hiipunut trooppiseksi myrskyksi. Sen odotetaan heikkenevän edelleen kulkiessaan Meksikon vuoristoalueiden ylitse lauantain kuluessa. 

Vuoriston ylitys tosin saattaa lisätä myrskyn vesipitoisuutta, joten se saattaa tuottaa myöhemmin Meksikossa ja Yhdysvaltain eteläosissa erittäin voimakkaita sateita. 

Koska myrsky on tähän saakka kulkenut harvaan asuttujen alueiden päällä, on se tuottanut pelättyä vähemmän tuhoja. Siitä huolimatta se oli ennätyksellisen voimakas viidennen kategorian hurrikaani tullessaan maan päälle lounaisessa Meksikossa Cuixmalassa iltapäivällä klo 6:15 paikallista (yöllä klo 2:15 Suomen aikaa). Sen keskimääräinen tuulen nopeus oli silloin automaattisten mittausten mukaan 265 km/h ja suurimmat puuskat olivat liki 340 km/h.

Aiemmin päivällä tuulen keskinopeus oli suurempikin, jopa 320 kilometriä tunnissa, ja sen paine oli ennätyksellisen matala, vain 879 hPa. Silloin Patricia löi kaikki hurrikaanien (siis Amerikan mantereen itä- tai läntisellä puolella olevien pyörremyrskyjen) mitatut ennätykset.

Tyynellä valtamerellä hurrikaanikausi on ollut erittäin voimakas ja nähtävästi ennätyksellinen El Niño lämpimine meren pintalämpöineen on syynä aktiviteettiin. Kun meren lämpötila on paikoitellen yli 30°C, ovat näinä aikoina olosuhteet otolliset pyörremyrskyjen syntymiseen.

Myrskykeskusta on tutkittu tavallista enemmän niin avaruudesta satelliitein kuin myös lentokonein.

Kenties vaikuttavimman kuvan siitä on ottanut Kansainvälisellä avaruusasemalla oleva Scott Kelly, jonka otos valtavan suuresta myrskykeskuksesta sen ollessa voimakkaimmillaan on otsikkokuvana.

Lennossa ovat olleet niin Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA:n "Hurricane Hunters", Lockheed WP-3D Orion, kuin myös NASAn käytössä oleva, salaisesta vakoilukoneesta tehty erittäin korkealla lentävä tutkimuskone WB-57 (alla).

Siinä missä Orion lentää myrskyn läpi ja pudottaa lennossa tuulia ja merta tutkimaan sondeja, on WB-57:n tehtävänä ollut katsoa myrskyaluetta laajemmin, mutta silti satelliitteja lähempää. Se on ottanut myös ilmanäytteitä ja tutkinut tuulia sekä pilviä erikoislaitteillaan.

Alla on tänään julkaistu video Orionin lennosta Patrician keskuksen läpi eilen perjantaina.




Missä huomisen Valio-myrsky on nyt?

To, 10/01/2015 - 17:39 Jari Mäkinen
Kuvakaappaus tuulikartastosta

Päivän kuvaEnnusteen mukaan huomenna perjantaina Suomen yli liikkuu parasta aikaa syvenevä, nopea matalapaine, joka saa aikaan myrskyn. 

Myrskypuuskia esiintynee perjantaina Lappia lukuun ottamatta, todennäköisimmin maan keskivaiheilla sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Ilmatieteen laitoksen mukaan Etelä-Suomi saattaa selvitä vähäisemmällä tuulella, mutta odotettavissa on sielläkin silti paikoin myrskyvahinkoja.

Puuskat ovat koko maassa Lappia lukuun ottamatta 18–22 metriä sekunnissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja maan keskiosassa monin paikoin 20–25 m/s. Tuulet voivat aiheuttaa puiden kaatumisia laajalti, joten sähkökatkoja on odotettavissa laajalla alueella.

Myrsy ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan laajemmissa sääkartoissa myrsky näkyy jo nyt. Nyt torstaina iltapäivän lopussa se on iskemässä juuri Pohjanmereltä Norjan keskiosiin ja sen jälkeen yön ja huomisaamun aikana se puhaltaa muuttuen yli Ruotsin kohti Suomea.

Matalapaineen kulkua ja kehittymistä voi seurata mm. mainiossa Windyty-palvelussa, mistä päivän kuvamme on napattu. Luonnollisestikin huomisen kuluessa Ilmatieteen laitos seuraa tilannetta niin nettisivuillaan, twitterissä kuin tiedotusvälineissäkin. 

Päivän kuva 8.11.2013: Supertaifuuni piiskaa Filippiinejä

To, 11/07/2013 - 23:06 Toimitus

Juuri parhaillaan supertaifuuni Yolanda rökittää Filippiinejä voimakkailla sateillaan ja erittäin vaarallisilla tuulillaan. Puuskissa tuulen nopeudeksi on mitattu jopa noin 310 km/h, mikä tekee siitä erään hurjimmista koskaan mitatuista pyörremyrskyistä. Mikäli tätä Tyynen valtameren myrskyä mitattaisiin Atlantilla käytössä olevalla hurrikaaniasteikolla, kuuluisi se erittäin voimakkaiden myrskyjen luokkaan 5.

Taifuuni tunnetaan siis nimellä Yolanda Filippiineillä, mutta sitä kutsutaan myös Haiyaniksi.

Ilmanpaine myrskyn keskustassa on laskenut torstain kuluessa alle 900 millibaarin, millaista lukua ei ole mitattu 22 vuoteen pyörremyrskylle; pieni ilmanpaine tietää suurta paine-eroa ja siten hyvin voimakkaita tuulia.

Ennusteen mukaan Yolanda siirtyy perjantain kuluessa Filippiinien yli Etelä-Kiinan merelle ja heikentyy hieman ennen saapumistaan uudelleen mantereelle jotakuinkin Vietnamin kohdalla.

Oheisessa NOAA:n tekemässä kuvakoosteessa on satelliittikuvan päälle laitettu kolmiulotteinen hahmotelma taifuunin pilvien korkeudesta. Värit ilmentävät vesihöyryn määrää ja siten epäsuorasti sateen voimakkuutta.

Laiva- ja lentoliikenne ovat jo hiljentymässä Filippiineillä ennen myrskyn saapumista: sen etenemistä ja vaikutuksia Aasian lentoliikenteeseen voi seurata mm. Flightradar24:n kartalla.