Tiedetuubi

Tarjolla ilmaiseksi liki 5000 tiedejuttua - pyöräytä rulettia ja ylläty!

Ma, 03/16/2020 - 13:24 Jari Mäkinen
Jutturuletti 2020

Tiedetuubi on ollut viime kuukausina jälleen hieman hiljainen, kun sen tekijät ovat olleet ahkeria muihin medioihin tehtävien töiden parissa. Sivustollamme on kuitenkin jo lähes 4000 juttua ja videota luettavissa ja katsottavissa.

Tiedetuubin kaikki vuodesta 2012 alkaen tehdyt jutut löytyvät ylävalikon avulla, mutta jännä tapa hyppäytyä tuubin tiedemaailmaan on käyttää jutturulettia: Tiedetuubin jutturuletti näyttää sisältöämme satunnaisesti.

Yllättäviä juttuja tulee koko ajan lisää sivua alaspäin rullatessa, mutta niitä saa myös enemmän yksinkertaisesti sivun uudelleen lataamalla.

Jos et ole innostunut satunnaisuudesta, niin voit myös lukea kaikki juttumme aikajärjestyksessä: pääset arkistoomme tästä.

Toukokuun eTuubi ilmestynyt – pingviini juhlistaa jo neljättä sähkölehteä

Pe, 06/15/2018 - 00:03 Toimitus

Järjestyksestään neljäs eTuubi on pulpahtanut ulos sähköisestä painosta. Lehti on kaikkien vapaasti luettavissa issuu-palvelussa, mutta sen lataaminen omalle koneelle maksaa hieman – paitsi Tiedetuubin klubin jäsenille.

Toukokuun numerossa on 44 sivua ja siinä on jo totuttuun tapaan valikoima parhaimpia, suosituimpia tai muuten vain esillenostamisen väärti olevia juttuja, jotka julkaistiin Tiedetuubissa toukokuun aikana. Lisäksi mukana on kaksi poimintaa laajasta arkistostamme sekä klubierikoinen, joka tällä kerralla kertoo Intian valtamereen kadonneesta malesialaisesta matkustajakoneesta. Koneen etsintä päättyi toukokuun lopussa, ja jutussa katsotaan mitä mahdollisesti on tapahtunut ja kuinka iso liikennelentokone saattoi näin kadota kenenkään huomaamatta.

Lehti on luettavissa Issuu-palvelussa ja sen voi ostaa itselleen myös Tiedetuubin puodista.

Seuraava eTuubi ilmestyy heinäkuun alussa.


Toukokuu 2018

Luettavissa ilmaiseksi, saa maksaa € 4,95

- Turussa kaivetaan taas – ohikulkijatkin hommiin
- Antiainetta puristettiin yhä pienempään tilaan
- Valtava aalto havaittu Etelämerellä
- Bakteerit syövät Titanicin hylkyä
- Happea oli jo nuoressa maailmankaikkeudessa
- Vihreä liskonveri voi olla ratkaisu malariaan
- Outoa lasersäteilyä Muurahaissumusta
- Kiihkeä avaruustappelu: Musk vastaan Bezos
- Pimeä aine saattaa olla osittain sähköistä
- Kylässä Carl von Linnén kesämökillä
- Tiedetaide: Katie Paterson – materiaalina universumi 30 Arkisto ‘13: Hiilikuituinen hissivallankumous
- Klubiextra: Malesialaiskoneen etsinnässä vesiperä
- Tiedetuubin klubi kivien ihmemaassa

44 sivua

Massiivinen huhtikuun eTuubi on ilmestynyt – lukupaketti ladattavissa ilmaiseksi

Su, 05/13/2018 - 11:00 Toimitus

eTuubi on Tiedetuubin kuukausijulkaisu, joka kokoaa yhteen kuukauden ajalta parhaat, luetuimmat tai muuten vain kiinnostavimmat artikkelit sekä ottaa mukaan poimintoja laajasta arkistostamme. Lisäksi mukana on aina yksi laajempi artikkeli. Huhtikuun eTuubi paisui varsin kookkaaksi: siinä on peräti 50 sivua!

Yhä useammat ovat sinut nettisivulta juttujen lukemisen kanssa, mutta monien mielestä – kuten meidän – pitempien tekstien kanssa on mukavampi heittäytyä soffalle ja lukea niitä lehden tyyliin tarjoiltuna. 

Tiedetuubin idea on kuitenkin toimia vain sähköisesti, joten teemme jutuistamme perinteisen tyylisesti luettavan koosteen: helposti ja mukavasti tabletilla luettavan pdf-lehden, eTuubin.

Lataa lehti laitteeseesi ja lue – yksinkertaista!

Huhtikuun eTuubissa on peräti 50 sivua, ja mukaan valittiin kyseiseltä kuukaudelta seuraavat jutut:

- Aivojen hitaat aallot kertovat tietoisuudesta
- Virtuaaliteleskooppi on maapalloa suurempi
- Pluton Kharon-kuuta nimiteltiin virallisesti
- Uuden rakettimoottorin toteutuminen lähestyy
- Tekoäly maalasi alastomia ihmisiä
- Kuusi lentävää autoa: Uskottavimmat konseptit
- Yökukkujille herääminen on vaarallista
- SpaceX aikoo laskeutua vappupallon avulla
- Kengurotta piileksi yli 30 vuotta
- Tumma suklaa toimii kuin laajaspektrinen lääke

Arkistosta olemme onkineet mukaan jutut puistossa piilottelevasta planetaariosta, Hobittien historiasta ja turhuuksien turhuudesta.

Klubiextrana tällä kerralla on tähtikartoittaja Gaia. Siitä kertovaa, huhtikuussa julkaistua juttua on laajennettu käsittämään tähtien kartoittamisen historiaa ja muuta asiaan liittyvää. Tarina vie Hipparkoksesta aina tulevaisuuden huimiin suunnitelmiin.

Periaatteessa eTuubi on tarkoitettu vain Tiedetuubin klubin jäsenille ja irtonumeroiden ostajille, mutta koska tätä varsin tuoretta tulokasta Tiedetuubin tarjonnassa ei tunneta vielä hyvin, on tämä kolmas ilmestynyt juttukooste avoin kaikille.

Sen voi ladata koneelleen yksinkertaisesti tästä linkistä: huhtikuun eTuubi.

Lehti on myös luettavissa issuu-palvelussa ja sen voi ladata myös Tiedetuubin puodista. Näissä molemmissa paikoissa lehdestä voi maksaa halutessaan myös sen nimellisen hinnan 4,95 euroa.

Maaliskuun eTuubi on ilmestynyt: muhkea 45-sivuinen lukupaketti klubin jäsenille

La, 04/07/2018 - 18:11 Toimitus
Kooste maaliskuun eTuubin kuvista

Maaliskuun eTuubi on ilmestynyt! Mukana sähkölehdessä on rauhalliseen lukemiseen sopivia poimintoja Tiedetuubin tarjonnasta maaliskuussa, poimintoja laajasta arkistostamme sekä Tiangong-1:n putoamisen innostamana erikoisjuttu Kiinan avaruusasemaohjelmasta.

eTuubi on kerran kuukaudessa ilmestyvä digilehti, joka on tarkoitettu rauhalliseen lukemiseen erityisesti tabletilla – mutta luonnollisesti se sopii myös muilla laitteilla käytettäväksi.

Koska lehti kokoaa ja laajentaa Tiedetuubissa julkaistua sisältöä menneen kokonaisen kuukauden ajalta, ilmestyy se aina kunkin kuun alkupäivinä. Niinpä nyt huhtikuussa oli vuorossa maaliskuun eTuubi.

Maaliskuun lehti pitää sisällään 45 sivua täynnä tiedettä ja tekniikkaa laidasta laitaan, kuten sisällysluettelo kertoo:

* Onko skyrmioni pallosalaman ratkaisu?
* 127 miljoonaa vuotta vanha linnunpoikanen
* Aidon “Jäämiehen” salaisuus löytyy aivoista
* Todella omituista: laser syntyy kaaoksesta
* Maailmankaikkeus ja herra Hawking
* Suomalaisen sinivalaan tarina
* Säteilyturvakeskus: outoa radioaktiivisuutta
* Punainen kääpiötähti kävi kääntymässä
* Makea maistuu, mutta sitä ei maista
* Oxfordin ytimessä: Maailman vanhin museo
* Tiedettä ja taidetta – Taide sekoittaa ajatukset
* Tiedetuubi vuonna 2013: Ulos Aurinkokunnasta
* Klubiextra: Kiina rakentaa taivaallista harmoniaa
* Tiedetuubin klubin kuulumisia: Matka Etelä-Afrikkaan varattavissa
* Toimitus esittäytyy

 

eTuubit tableteissa

eTuubi on ilmainen kaikille Tiedetuubin klubin jäsenille ja heille on lähetetty tänään jo latauslinkki.

Muut voivat saada lehden kolmella tavalla:

1. Littymällä Tiedetuubin klubiin
Klubi on tapa tukea Tiedetuubin toimintaa ja eTuubi on olennainen osa sitä. Kaikki eTuubit ovat jäsenten ladattavissa.
Sivusto saa mainoksista tarpeeksi tuloja vain tekniseen ylläpitämiseen, joten klubilaiset avustavat osaltaan sivuston sisältötuotantoa. Klubi järjestää myös ekskursioita ja tekee matkoja ulkomaille.  Klubiin voi liittyä kätevästi Tiedetuubin puodissa.

2. Ostamalla irtonumeron Tiedetuubin puodista
Numeron hinta on 4,95 euroa. Lehden pdf-tiedoston latauslinkki tulee sähköpostiin välitömästi ostotapahtuman jälkeen.

3. Hankkimalla luku- ja latausoikeuden numeroon Issuu-palvelussa
Issuu on kätevä sivusto, jonka avulla lehteä voi selailla kuin paperilehteä sivu kerrallaan. Irtonumeron ostajat voivat ladata lehden myös tiedostona. Hinta täälläkin on 4,95 euroa.

Seuraava eTuubi ilmestyy toukokuun alussa.

Vuoden 2016 kuumimmat jutut + uutuus: Tiedetuubin jutturuletti

Pe, 12/30/2016 - 11:38 Jari Mäkinen
2016

Vuosi 2016 on kääntymässä lopuilleen, eikä sitä kannata muistella pelkästään kuolleiden julkkisten tai poliittisen elämän myllerrysten kautta: tiedemielessä vuosi on ollut kiihkeä ja kiinnostava. Vuosi päättyi myös Tiedetuubin merkkitapaukseen: julkaisimme 3000. juttumme!

Alla on listattuna Tiedetuubin 20 luetuinta juttua tämän vuoden varrelta. Kuten listauksesta näkyy, ovat vuoden 2016 tiedemaailman jännimmät tapahtumat hyvin siinä mukana – etenkin avaruustutkimuksen ja luonnon alueelta, eli aloilta, joita Tiedetuubi on ennättänyt seuraamaan parhaiten.

Listalta näkee hyvin sen, että ainakin vuoden klikatuimmat jutut käsittelivät ennen kaikkea huhuja ja valheuutisia tai niiden taustojen selvittelyä.

Jatkamme toimintaa myös vuonna 2017 samaan tapaan, eli kerromme pääasiassa meitä kiinnostavien aiheiden tapahtumista pienen osa-aikaisen toimituksemme turvin, yleensä nopeasti ja uutismaisesti, mutta toisinaan hieman rauhallisemmin.

Myös Tiedetuubin klubi jatkaa toimintaansa ja vuoden kuluessa klubilaisille tuotetaan yhä enemmän omaa materiaalia. Samoin satunnaisia vierailuita erilaisiin kiinnostaviin kohteisiin jatketaan.

Vuosi 2016 oli jo kolmas Tiedetuubin toimintavuosi ja sen päätteeksi – juuri ennen joulua – julkaisimme jo 3000. artikkelimme. Sen kunniaksi olemme ottaneet käyttöön Jutturuletin, jonka avulla voi etsiä kätevästi kiinnostavia juttuja satunnaisesti.

Siis yli 3000 juttua luettavana! Pyöräytä rulettia tästä ja ylläty!

Vuoden 2016 suosituimmat jutut Tiedetuubissa

Cassini-luotaimen radassa ei tuntemattoman planeetan vaikutusta

09.04.2016

Mediassa levinneet tiedot uuden planeetan paikan varmistumisesta lienevät perättömiä.

Lue lisää


Kuva: Kevin Gill / Flickr

Kuinka suuri Suomi on ja muita karttojen kummallisuuksia

11.01.2016

Matkailu avartaa, sanotaan. Samoin tekee karttojen katselukin. Tiedätkö, onko Ahvenanmaan alue laajempi kuin Azorit, tai kuinka pitkä matka on Pekingistä Shanghaihin? Mihin suuntaan Helsingistä pitää lähteä, jos haluaa lentää suoraan San Franciscoon? Mitä on maapallon toisella puolella? Osaisitko pistää Grönlannin jäätikön, Amatsonin sademetsän ja Saharan aavikon kokojärjestykseen? Esittelemme muutamia netin karttapalveluita ja pelejä, jotka avaavat etäisyyksiä ja mittakaavoja.

Lue lisää


Der Spiegel: Lähintä tähteä kiertää asuinkelpoinen planeetta

14.08.2016

Lue lisää


Kuva: Christoph Scholz / Flickr

Tämä origamikartta vääristää maailmankuvaa perinteisiä karttoja vähemmän

04.11.2016

Palkittu japanilainen maailmankartta soveltuu moneen tehtävään. Kartta on joustava, eikä se vääristä mantereiden pinta-aloja kuten perinteiset kartat.

Lue lisää


Väkiluvun huima kehitys viimeisen 100 000 vuoden aikana (video)

06.11.2016

Sodat ja taudit eivät ole onnistuneet hidastamaan ihmiskunnan kasvutahtia juuri ollenkaan. Tämä käy ilmi animaatiosta, joka kuvaa väkiluvun kehitystä läpi aikakausien.

Lue lisää


Syksyn taikaa: Satavuotisen kesäajan liian pitkä historia

28.10.2016

Kesäaika otettiin ensi kerran käyttöön tasan sata vuotta sitten. Valoisan ajan "säästö" muodostaa vieläkin maailmanlaajuisen sekasotkun, joka aiheuttaa sekä ongelmia terveydelle että harmaita hiuksia globaalille yhteistyölle.

Lue lisää


Kuva: Matty's Flicks / Flickr

Mahtava idea: kevyttä ja kestävää hiilikuitua voi tehdä puusta

20.09.2016

Tässä on jälleen hyvä esimerkki siitä, miten perinteistä suomalaista teollisuutta voidaan kääntää katsomaan tulevaisuuteen: puu on erinomainen materiaali moneen käyttöön sellaisenaan, mutta siitä voidaan tehdä myös hiilikuitua – superkestävää ainetta, jonka käyttö lisääntyy koko ajan.

Lue lisää


Kaksi avaruuskiveä lensi tänään ohi Maan – puolikilometrinen tulossa kohti

29.02.2016

Maan ohi lentää lähes päivittäin planeettainvälisessä avaruudessa olevia kappaleita. Esimerkiksi tänään on läheltä kulkenut kaksi sellaista, ja maaliskuun puolivälissä yksi varsin suuri sellainen tulee myös käymään. Kyse ei ole lopun ajoista tai mistään omituisesta, vaan siitä, että nyt ohittajat tiedetään ja havaitaan aiempaa paremmin.

Lue lisää


Älä enää ärsyynny lehtien haravoinnista – ruskassa on raaka-aineiden runsaudensarvi!

02.11.2016

​Syksyn pudonneet lehdet sisältävät paljon kiinnostavia ainesosia, kuten väriaineita, hiilihydraatteja, proteiineja sekä haitallisten bakteerien kasvua estäviä yhdisteitä. Niitä voisi käyttää tulevaisuudessa esimerkiksi kosmetiikka-, tekstiili-, rehu- ja elintarviketeollisuudessa.

Lue lisää


Lehtiä

Musta aukko käyttäytyy omituisesti: kolme avaruusteleskooppia seuraa sitä parhaillaan

07.01.2016

Joutsenen tähtikuviossa sijaitseva V404 Cygni kirkastui voimakkaasti joulukuun 23. päivänä. Se on purskahdellut aikaisemminkin silloin tällöin, viimeksi viime kesänä, mutta nyt sen käytös näyttää muuttuneen: nyt se on jopa niin kirkas, että sen voi nähdä harrastajakaukoputkinkin.

Lue lisää


V404 taiteilijan kuvaamana

Video: Kiinan avaruusasema satelliitin kuvaamana

03.11.2016

Katso video


Elokuva-arvostelu: Before the Flood on toivoa tihkuva synkkä dokumentti, joka kaikkien tulisi nähdä

31.10.2016

Arvostelussa elokuva, jossa matkataan puolessatoista tunnissa ympäri maailman Leonardo di Caprion kanssa. Samalla perehdytään suurimpaan haasteeseen, joka ihmiskuntaa on ikinä kohdannut. Mikäs sen mukavampaa?

Lue lisää


USA:n sotilaslähteet: suurin meteoroidi sitten Tšeljabinskin törmäsi Maahan helmikuun alussa

23.02.2016

Helmikuun 6. päivänä Atlantin päällä näkyi huima ilmiö: ilmakehään törmännyt meteoroidi räjähti noin 30 kilometrin korkeudessa niin suurella voimalla, että (ainakin) Yhdysvaltain sotilastiedustelu säpsähti.

Lue lisää


Mietitkö mitä jännää superkuussa oikeastaan on - katso superinfografiikasta

14.11.2016

Mediassa on meneillään superkuuvouhotus. Siinä sivussa monia asioita kerrotaan väärin, asiaa suurennellaan ja tapahtumasta tehdään jotain ihmeellistä. Ja samalla Kuu nousee kovaa vauhtia yhä lähemmäs meitä. Päätimme korvata turhan hötkyilyn infografiikalla!

Lue lisää


Kuva: Jarmo Korteniemi

Onko avaruuden äly löytänyt jo meidät?

01.03.2016

Muita tähtiä kiertäviä eksoplaneettoja tunnetaan jo lähes 2 000. Suurin osa niistä on löydetty tarkkailemalla muutoksia tähtien kirkkauksissa, kun planeetat vaeltavat Maasta katsottuna niiden editse.

Lue lisää


Maan ylikulku

Yllätys: maailman korkein vuori onkin Ecuadorissa

11.04.2016

Ranskalais-ecuadorilainen tutkijaryhmä on mittaillut vuorien korkeuksia ja päätynyt yllättävään huomioon: Everest, tai edes hieman matalampi K2, eivät ole maailman korkeimpia vuoria, vaan sen tittelin saa Ecuadorissa oleva sammunut tulivuori Chimborazo. Syynä tähän on se, että maapallo ei ole täysin pyöreä,

Lue lisää


Chimborazo

Kemiallinen joulukalenteri 1/24: Mitä steariini oikein on?

01.12.2016

Lue lisää


Kuva: Flickr / Jyväskylän seurakunta

Sensaatio varmistui - naapuritähden elämänvyöhykkeellä planeetta

24.08.2016

Proxima Centaurilla on hivenen Maata suurempi kiertolainen. Lähin eksoplaneetta sijaitsee sopivasti elämän vyöhykkeen keskellä.

Lue lisää


Kuva: Ricardo Ramirez & James Jenkins (Department of Astronomy, Universidad de Chile).

Tuhoutunut Mars-laskeutuja lähetti tietoja viime hetkeen saakka

08.11.2016

Lokakuun 19. päivänä Marsin pintaan törmänneen Schiaparelli-laskeutujan onnettomuustutkinta etenee ja siitä kerrottiin hieman lisää eilen ESAn pääkonttorilla pidetyssä tilaisuudessa. 

Lue lisää


Schiaparelli laskuvarjon varassa (piirros)

Huvipuistolaitetutkija: "Painovoima on pelkkää harhaa"

31.08.2016

Lue lisää


Saksa kieltää polttomoottoriautot

10.10.2016

Jo on aikoihin eletty: Saksa aikoo kieltää polttomoottoreiden käytön autossa. Vuodesta 2030 alkaen uusien autojen tulisi olla vain päästöttömiä.

Lue lisää


Kaspianmeren merihirviön perillinen on tulossa matkustajaliikenteeseen Suomenlahdelle

18.02.2016

Virolainen Postmees-lehti kirjoittaa hankkeesta, jonka mukaan Sea Wolf Express -yhtiö olisi hankkimassa venäläiseltä RDC Aqualines -yhtiöltä 15 kappaletta niin sanottuja maaefektialuksia Tallinnan ja Helsingin väliseen liikenteeseen.

Lue lisää


Katolinen kirkko: Maa ei kierrä Aurinkoa

26.02.2016

Tasan 400 vuotta sitten inkvisitio langetti ensimmäisen tuomionsa Galileo Galilein tapauksessa – tai tarkkaan ottaen 26. helmikuuta 1616 Galilei sai kuulla sen kardinaali Bellarminelta.

Lue lisää


Galileo Galilei

Video: 520 vuorokautta kestänyt simuloitu Mars-lento päättyi viisi vuotta sitten

08.11.2016

Katso video


Tuore tiedehuhu: gravitaatioaaltoja vihdoin havaittu!

12.01.2016

Kosmologi Lawrence Krauss twiittasi eilen näin: "Aikaisempi huhuni LIGOsta on saanut varvatoriossa (Advanced Laser Interferometer Gravitational-Wave Observatory), jonka ilmaisimet sijaitsevat Hanfordissa Washingtonin osavaltiossa ja Livingstonissa Louisianassa.

Lue lisää


LIGO-observatorio
 

Millaiseksi Pluto paljastui? Ja kysy mitä vain avaruudesta Observatoriolla tänään.

Su, 10/04/2015 - 09:24 Jari Mäkinen

Avaruusviikonloppu Helsingin observatoriolla alkoi eilen lauantaina yleisöryntäyksellä ja jatkuu tänään planeettatutkimuksella.

Ovet ovat avoinna klo 12-16, minä aikana sisäänpääsy Observatorioon ja sen näyttelyyn on ilmainen. Planetaariossa on niin ikään ilmaisia esityksiä koko ajan, puutarhassa voi katsoa Aurinkoa kaukoputkella (jos sää sallii) ja sisäpihalla oleva Tiedekahvila on myös avoinna. Myös Observatorion avaruusaiheinen myymälä on avoinna.

Koska Observatorio on vain lyhyen kävelymatkan päässä Eteläsatamasta, kannattaa esimerkiksi käynti tänään alkaville silakkamarkkinoille yhdistää avaruusasiaan: klo 15 alkavalla "kysy mitä vain avaruudesta ja avaruustutkimuksesta" -tilaisuudessa voi vaikka kysyä siitä, olisiko muilla planeetoilla meriä ja silakoita...

Pluto, tiedekuntopiiri ja Kysy mitä vain

Päivän ohjelma alkaa kuitenkin jo klo 13, jolloin Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilkka Sillanpää kertoo ensimmäistä kertaa julkisessa esitelmässä Suomessa millaiseksi oudoksi maailmaksi Pluto paljastui heinäkuun ohilennon aikana.

Klo 14 suunnitellaan tutkimusmatka toiselle planeetalle. Lauantaina hauskaksi osoittautuneessa uudenlaisessa ”tiedekuntopiirissä” pohditaan miten planeettoja tutkimaan voidaan laukaista luotaimia, rakennetaan luotain, mietitään mitä planeetan pinnalla kannattaisi laskeutumisen jälkeen tehdä ja tutkitaan aurinkokunnan kohteita kaukoputkilla. Yksi kuntopiirin kohteista in Observatorion kekskimmäinen tähtitorni, mikä sinällään on käynnin väärti – paikka on normaalisti yleisöltä suljettu.

Klo 15 voi kysyä mitä vaan avaruustutkimuksesta. Tietokirjailija-toimittajat Markus Hotakainen ja Jari Mäkinen, planeettageologi Jarmo Korteniemi ja Ursan tiedottaja, tähtitieteilijä Anne Liljeström vastaavat kaikkiin avaruutta, tähtitiedettä ja avaruustutkimusta koskeviin kysymyksiin. Tilaisuus lähetetään myös suorana Periscopessa ja siihen voi lähettää kysymyksiä twitterissä sekä Facebookissa myös etukäteen sekä tilaisuuden aikana. Jos jokin asia on vaivannut mieltäsi, niin nyt on hyvä tilaisuus saada suora vastaus.

Huomaa, että kyseessä ei siis ole Kaivopuistossa oleva Ursan observatorio, vaan Kopernikuksentie 1 Unioninkadun päässä, Tähtitorninvuoren puiston keskellä Eteläsataman vieressä oleva nyt vanha Observatorio.

Viikonlopun ohjelmasta vastaavat Ursa, Helsingin observatorio/Yliopistomuseo ja Tiedetuubi-nettilehti. 

Tiedetuubin klubin ensimmäinen tapaaminen on ensi lauantaina

Ma, 09/28/2015 - 19:50 Toimitus
Observatorio + klubi

Tuore Tiedetuubin klubi pitää ensimmäinen tapaamisensa ensi lauantaina Helsingin observatoriossa Kansainvälisen avaruusviikon päätapahtuman yhteydessä. Koko upea observatorio on vain klubilaisten ihailtavana lauantaina virallisen sulkemisajan jälkeen klo 16 alkaen.

Ohjelmassa on näyttelyyn tutustumista, erikoislaatuinen kiertokäynti ja näin ensimmäisen tapaamisen kunniaksi myös tarjoilua. Isäntinä ovat Tiedetuubin perustajat, opintojensa aikana Observatorion läpikotaisin kolunneet ja siellä vuosikaupalla viihtyneet (kun paikka oli vielä Helsingin yliopiston tähtitieteen laitos) Markus Hotakainen ja Jari Mäkinen; mukana on myös yllätysvieraita.

Tilaa on vain 50 ensimmäiselle, joten pyydämme ilmoittautumisia etukäteen osoitteeseen klubi@tiedetuubi.fi. Paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä, ja kaikki Supermesenaatit sekä tähän mennessä Klubiin liittyneet kiilaavat jonon ohitse!

Mukaan pääsevät siis vain Tiedetuubin klubin jäsenet, ja jäseneksi voi liittyä yhä edelleen puodissamme sekä mesenaatti.me -palvelussa.

Klubi ei ole tieteilijöiden ja tutkijoiden salaseura, vaan tieteestä kiinnostuneiden yhteisö. Klubilaisille järjestetään lauantaiseen tapaan omia tapaamisia, käyntejä paikoissa, minne normaalisti ei pääse, kiinnostavien henkilöiden esiintymisiä sekä tulevaisuudessa myös yhteisiä matkoja. Liittyjiltä ei siis kysytä älykkyysosamäärää tai yliopistotasoista tutkintoa, vaan pelkkä kiinnostus sekä tieteestä iloisesti (yleensä tarjoilun kanssa) oppimisen into riittää!

Klubijäsenyys on myös erinomainen tapa tukea Tiedetuubia, mikä ei saa tällä haavaa lainkaan rahoitusta muutoin.

Siis:

- Tiedetuubin ensimmäinen klubitapaaminen la 3.10. klo 16 alkaen Helsingin observatoriolla.

- Mukaan voi ilmoittautua laittamalla sähköpostin osoitteeseen klubi@tiedetuubi.fi.

- Klubiin voi liittyä Tiedetuubin puodissa.

Tervetuloa!

Ensi viikonloppuna avaruus tulee Helsingin observatorioon

Ma, 09/28/2015 - 19:11 Jari Mäkinen
Avaruusviikon tunnus

 

Ensi viikolla, siis lokakuun ensimmäisenä viikkona vietetään jälleen ympäri maailman Kansainvälistä avaruusviikkoa. Tämän YK:n suojeluksessa olevan viikon Suomen päätapahtuma pidetään ensi viikonloppuna Helsingin observatoriossa, aivan kaupungin keskustassa, missä ohjelmassa on älyllistä elämää, tutkimusmatkoja aurinkokunnassa ja uudenlainen tiedekuntopiiri.

Avaruusviikon ajankohta on valittu siksi, että maailman ensimmäinen satelliitti, Sputnik 1, laukaistiin lokakuun 4. päivänä 1957, ja kymmentä vuotta myöhemmin 10. lokakuuta vuonna 1967 allekirjoitettiin kansainvälinen YK:n sopimus avaruuden rauhanomaisesta käytöstä.

Vuonna 2015 teemana ovat ”löydöt” ja sen hengessä viikon aikana kiinnitetään huomiota siihen, kuinka jännittävää aikaa nykyisin elämme: avaruusteleskooppien ja tutkimuslaitteiden avulla teemme uskomattomia löytöjä lähes päivittäin. Viimeisen vuosikymmenen aikana olemme oppineet uutta koko maailmankaikkeudesta kenties enemmän kuin koko edeltävän historian kuluessa.

Satelliitit, avaruusluotaimet ja kulkijat muiden planeettojen pinnalla näyttävät meille koko ajan uusia, tuntemattomia maailmoja. Ja kaukoputkilla löydetään jatkuvasti kokonaisia uusia planeettoja, tähtijärjestelmiä, galakseja ja muita jännittäviä kohteita niin läheltä kuin kaukaakin! Emme ole kenties koskaan eläneet näin huimaa aikaa – paitsi että nyt uudet löydöt hukkuvat kaiken muun joukkoon.

Ensi lauantaina ja sunnuntaina Observatoriolle Helsingissä!

Viikon päätapahtuma Suomessa pidetään Helsingin observatoriolla viikonloppuna 3.–4. lokakuuta. Muualla Suomessa pidettävistä tapahtumista saa paikallisista tähtiharrastusyhdistyksistä.

Paitsi että Observatorion yleisönäyttelyyn pääsee silloin tutustumaan ilmaiseksi, on paikalla erikoisohjelmaa alla olevan aikataulun mukaisesti.

Observatorio on avoinna kumpanakin päivänä klo 12-16, planetaariossa pidetään näytöksiä ja Ursan kirjamyynti on avoinna. Observatorion kahvila on myös avoinna.

Huomaa, että kyseessä ei siis ole Kaivopuistossa oleva Ursan observatorio, vaan Kopernikuksentie 1 Unioninkadun päässä, Tähtitorninvuoren puiston keskellä Eteläsataman vieressä oleva nyt vanha Observatorio.

Lauantai 3. lokakuuta

Suomi100Lauantain aiheena on elämä avaruudessa ja sen aikana käynnistetään kaksi jännittävää hanketta:

Klo 13 esitellään Suomi 100 -satelliitti.
Kun Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017, lähetetään tapausta juhlistamaan avaruuteen hyvin erikoislaatuinen satelliitti. Projektin vetäjä, professori Esa Kallio kertoo hankkeesta ja paikalla on myös Aalto-yliopiston satelliittirakentajia.

Klo 14 suunnitellaan viesti lähetettäväksi avaruuteen.
Avaruusviikolla käynnistetään YLE:n Tiede- ja Nuortenohjelmien kanssa projekti, missä yleisö saa ehdottaa millaisen viestin he haluaisivat lähettää avaruuteen. Observatorion itäsiipeen tehdään samanaikaisia työpajoja, joissa yleisö voi kiertää kuin kuntopiirissä ikään: niissä neuvotaan miten viestin voisi tehdä, minne se kannattaisi lähettää, miten viesti voidaan lähettää ja millaisia viestejä maapallolta on lähetetty historian kuluessa. 

Viestin etsiminen jatkuu Yleisradion kanavilla syksyn kuluessa ja huipentuu siihen, että se lähetetään oikeasti avaruuteen.

Klo 15 Vierailu -elokuvan esittely
9.10. elokuvateattereiden ohjelmistoon tulevan SETI-aiheisen Vierailu -elokuvan osatuottaja Sami Jahnukainen kertoo elokuvasta ja sen tekemisestä.

Sunnuntai 4. lokakuuta

Sunnuntaina kerrotaan aurinkokunnan tutkimuksesta. 

PlutoKlo 13 on aiheena Pluto.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilkka Sillanpää kertoo auditoriossa millaiseksi paikaksi Pluto paljastui heinäkuun ohilennon aikana.

Klo 14 suunnitellaan tutkimusmatka toiselle planeetalle. 
Kyseessä on jälleen ”tiedekuntopiiri”, mutta nyt pohditaan miten planeettoja tutkimaan voidaan laukaista luotaimia, rakennetaan luotain, mietitään mitä planeetan pinnalla kannattaisi laskeutumisen jälkeen tehdä ja tutkitaan aurinkokunnan kohteita kaukoputkilla.

Klo 15 voi kysyä mitä vaan avaruustutkimuksesta.
Tietokirjailija-toimittajat Markus Hotakainen ja Jari Mäkinen, planeettageologi Jarmo Korteniemi ja Ursan tiedottaja, tähtitieteilijä Anne Liljeström vastaavat kaikkiin avaruustutkimusta koskeviin kysymyksiin. Tilaisuus lähetetään myös suorana Periscopessa ja siihen voi lähettää kysymyksiä twitterissä sekä Facebookissa myös etukäteen.

Viikonlopun ohjelmasta vastaavat Ursa, Helsingin observatorio/Yliopistomuseo ja Tiedetuubi-nettilehti. 

Tiedetuubin joukkorahoituskampanja alkoi

Pe, 09/25/2015 - 14:42 Toimitus
Joukkorahoituskampanja alkoi

Tiedetuubi on avannut tänään Mesenaatti.me -palvelussa joukkorahoituskampanjan, jonka tarkoituksena on kerätä varoja sivuston ylläpitoon ja kehittämiseen.

Sivustoa on toimitettu kohta kolmen vuoden ajan harrastuksena ja muutaman pienehkön apurahan turvin. Se on kehittynyt tänä aikana perustajiensa Jari Mäkisen ja Markus Hotakaisen tuotannon "ylijäämämateriaalin julkaisupaikasta" nykyisenlaiseksi nettilehdeksi vähitellen: uusia juttuja ilmestyy päivittäin ja kaikkiaan Tiedetuubissa on jo noin 2000 artikkelia. Ne ovat ilmaiseksi ja vapaasti luettavissa sekä käytettäväksi esimerkiksi opetuksessa. 

Tiedetuubi sai aluksi muutamia apurahoja, joilla on voitu kattaa teknisiä kustannuksia maksaa muodollisia palkkioita avustajille. Koska apurahoja ei myönnetä kuitenkaan jo vakiintuneisiin hankkeisiin, eikä sivustoa haluta muuttaa kaupalliseksi, pyrimme saamaan tarvittavia varoja joukkorahoituskampanjan avulla. 

Ilman rahoitusta ei Tiedetuubin toiminnan jatkaminen tässä laajuudessa ei ole mahdollista.

Tiedetuubin klubi

Olennaisessa osassa kampanjaa on Tiedetuubin klubi. Sitä voi pitää ikään kuin vapaaehtoisena tilausmaksuna, paitsi että se on hauskempi ja vastavuoroisempi kuin tavallinen lehden tilausmaksu: se on tieteestä ja tekniikasta kiinnostuneiden henkilöiden yhteisö, jolle järjestetään kiinnostavia ja maittavia tapahtumia, käyntejä tiedemaailman kulissien taakse, tapaamisia tunnettujen henkilöiden kanssa, matkoja jännittäviin paikkoihin sekä tarjotaan mielenkiintoisia (ja hauskoja) tuotteita.

Ensimmäiset tuotteet ovat Tiede-T-paitoja, joita tarjoamme ostettavaksi. Yhdessä klubijäsenyyden kanssa ne saa edullisimmin.

Lisäksi yli 150 eurolla Tiedetuubia tuleville perustetaan Supermesenaattien ryhmä. Heille järjestetään vieläkin erikoislaatuisempia tapahtumia, ja näistä ensimmäinen on jo lauantaina 3. lokakuuta. Silloin Kansainvälisen avaruusviikon päätapahtuman yhteydessä Helsingin observatoriolla klo 16 Supermesenaatit pääsevät varmasti kiinnostavalle matkalle avaruuteen ja tähtitieteen historiaan! Mukaan tosin mahtuu vain 50 ensimmäistä.

Mihin raha käytetään?

Rahoituksen avulla Tiedetuubin toiminta halutaan vakiinnuttaa, ottaa mukaan avustajia eri aloilta, käynnistää säännöllinen oma videotuotanto ja parantaa sivuston ulkonäköä sekä käytettävyyttä graafikon ja koodaajan avulla.

Kampanjan tavoitesumma on määritelty siten, että se vastaa pientä kehittämistä ja turvaa sivuston toiminnan laajennetussa muodossaan vuonna 2016. Mikäli varoja kertyy tavoitetta enemmän, se käytetään palvelun parantamiseen, tarjonnan laajentamiseen sekä toimintaedellytysten turvaamiseen myös pitemmälle tulevaisuuteen.

Kampanjassa oleva minimisumma on puolestaan määritetty siten, että sen avulla sivustoa voidaan pyörittää vuonna 2016 nykyistä pienemmässä, mutta silti kohtuullisessa (vain harrastustyönä tehdyssä) muodossa. 

Tiedetuubin kampanjasivu Mesenaatti-palvelussa.

Komeettarekka lähtee matkaan perjantaina

Ke, 04/30/2014 - 00:43 Toimitus
Avaruusrekka

Kaksi vuotta sitten Suomea kiertänyt Avaruusrekka lähtee jälleen matkaan! Toukokuussa se kiertää Suomen lisäksi Norjaa, Tanskaa ja Ruotsia ja pysähtyy kaikkiaan 16 paikkakunnalla.

Nyt rekan kyytiin on lastattu Euroopan avaruusjärjestö ESAn komeettaluotain Rosettaa ja sen huikeaa tutkimusmatkaa esittelevä näyttely.

Matkallaan rekka pysähtyy monenlaisissa paikoissa, mutta kenties eksoottisin tapaaminen on 3. toukokuuta Oulussa, missä rekka ajaa Tiedekeskus Tietomaan pihaan ja tapaa siellä juuri avautuneessa Age of the Dinosaur -näyttelyssä dinosaurukset. Komeetat ovat dinojen tapaan taivaiden ammoisia jättiläisiä, ja todennäköisesti joko asteroidi tai komeetta, joka törmäsi Maahan 66 miljoonaa vuotta sitten, päätti dinosaurusten valtakauden maapallolla.

Huima matka pyrstötähden intiimiin elämään

Yli vuosikymmenen ajan avaruudessa kohti kiinnostavaa pyrstötähteä lentänyt Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotain saapuu tänä vuonna perille.

Se heräsi pitkästä horroksestaan tammikuussa ja lähestyy nyt komeettaa nimeltä 67P/Churyumov–Gerasimenko. Näillä näkymin Rosetta saapuu sen luokse nyt toukokuussa ja alkaa kiertää sitä elokuussa. Marraskuussa se lähettää komeetan ytimen pinnalle laskeutujan.

Ainakin kahden seuraavan vuoden ajan Rosetta seuraa komeettaa sen matkalla lähemmäs kohti Aurinkoa ja näkee miten kuollut, jäinen komeetan ydin herää henkiin Auringon lämmön vaikutuksesta ja muuttuu vähitellen hurjasti kaasua syökseväksi pyrstötähdeksi.

Koskaan aikaisemmin emme ole päässeet katsomaan näin läheltä ja intiimisti: miten pyrstötähti toimii ja mistä se oikein koostuu? Kyseessä on samalla myös matka ajassa taaksepäin, sillä komeettojen oletetaan olevan jäänteitä Aurinkokunnan alkuajoilta lähes viiden miljardin vuoden takaa.

Rosetta on eräs ihmiskunnan hurjimmista nykyajan tutkimusmatkoista!

Suomella on olennainen osa lennolla. Rosetta-luotaimessa ja Philaessa on mukana kuusi tieteellistä mittalaitetta, joiden suunnittelussa ja rakentamisessa Ilmatieteen laitos on ollut mukana. Laitoksen tutkijat osallistuvat samoin tieteellisten havaintojen käsittelyyn ja analysointiin. Myös Rosettaa koossa pitävä runko on suomalaista tekoa.

Tietoa ja toimintaa rekassa!

Tätä lentoa sekä komeettoja yleisesti esittelevä erikoisrekan sisälle rakennettu avaruusnäyttely kiertää nyt toukokuussa Pohjoismaita. Kiertue alkaa Suomesta, Vaasasta toukokuun 2. päivänä ja on sen jälkeen 3.5. Oulussa, Tiedekeskus Tietomaassa, missä komeettarekka tapaa dinosaurukset vasta avatussa uudessa näyttelyssä.

Sen jälkeen rekka kiertää noin kahden viikon ajan Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa, ennen kuin se rantautuu Turkuun 18. toukokuuta. Sen jälkeen Rosetta-rekka on Helsingissä, Lahdessa, Tampereella ja Jyväskylässä, ennen kuin kiertue päättyy 24.5. Seinäjoella.

Koko perheelle tarkoitetussa, ilmaisessa näyttelyssä on Rosetta-luotaimen ja sen laskeutujan hienot mallikappaleet sekä komeetan pintamalli, jonka päälle voi istua ja ottaa siinä vaikkapa selfien pyrstötähtimaisemassa. Rekassa on myös komeettalaboratorio, missä kokataan pienikokoisia, superkylmiä komeetanytimiä joka näyttelypäivä klo 11, 13, 15 ja 17.

Mukana rekassa on myös Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoita, jotka kertovat paitsi laitoksen osallistumisesta Rosetta-lentoon, niin myös yleisesti avaruustutkimuksesta. Ilmatieteen laitoksella esimerkiksi tehdään parhaillaan mittalaitteita Marsiin lähetettävään ExoMars-luotaimeen.

Rekkaan kutsutaan paikalle myös koululaisia: heitä kehotetaan valmistamaan omia laskeutujiaan. Niitä voidaan koittaa saada komeetan pintamallin päälle onkivapaan ripustettuina ja katsoa, pääsevätkö ne hyvin perille. Parhaat laskeutujat palkitaan ESAn repulla joka on täynnä avaruustavaraa. Mukana kiertueella reissaa myös ESAn opetustoimiston Paxi-maskotti.

Koululaisryhmiä pyydetään ilmoittautumaan etukäteen sähköpostiste osoitteeseen info@avaruusrekka.fi, koska rekan sisusta on ahdas.

Kiertueen Suomen osuuden päätapahtuma järjestetään Helsingissä 19.5. Silloin rekassa vierailee ESAn Rosetta-tutkijatiimin edustaja Mark McCaughrean kertomassa komeettaluotaimen tuoreimpia kuulumisia sekä koko joukko Ilmatieteen laitoksen edustajia.

Oulussa rekassa on tavattavissa Oulussa opiskellut, nykyisin Ilmatieteen laitoksella Mars-instrumenttien laadunvarmistuksesta vastaava Maria Komu, sekä avaruussäätutkija Tiera Laitinen. Molemmat tuntevat myös Rosetta-lennon sekä komeetat erinomaisesti.

Turussa paikalla on Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Walter Schmidt, joka vastasi Rosetta-luotaimen ja sen laskeutujan suomalaislaitteiden tekemisestä.

Rekan kyydissä on myös Ursan edustaja sekä pieni kirjamyyntipiste.

Avaruusrekan paluu

Rosetta-rekan idea perustuu vuonna 2012 Suomessa kiertäneeseen Avaruusrekkaan. Euroopan avaruusjärjestön sekä Ruotsin, Norjan ja Tanskan avaruusasioista vastaavien viranomaisten nimissä pohjoismaiselle kiertueelle lähtevä rekka on suunniteltu Suomessa ja varustetaan matkaan suomalaisvoimin.

Kiertueen Suomen osuuden yhteistyökumppaneina toimivat ESA, Tekes, Ilmatieteen laitos ja Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.

Myös Tiedetuubi on matkalla mukana: kiertueen tapahtumia ja toimintaa seurataan Suomen osuuden aikana päivittäin ja muutoinkin hyvin tiiviisti.

Kiertuetta seurataan myös tiiviisti ESAn nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa, etenkin Rosetta-blogissa ja Rosetta-lennon twitter-syötteessä sekä Facebook-sivulla. Twitterissä kiertueen aikana kannattaa seurata avainsanaa #rosettatour.

Lisätietoa:

tuottaja Jari Mäkinen
Puh. 040 8013084
Sähköposti: jari.makinen@kupla.com

Kiertueen kartta

Kuvamateriaalia tiedotusvälineiden käyttöön

Kuva 1: Rosetta-rekka 1 (kuva Avaruusrekka)
Rekkaan rakennettu komeettanäyttely kiertää toukokuussa Suomea, Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa. Rekka esittelee komeettaluotain Rosettan tutkimusmatkaa kaukaiselle komeetalle ja sen saapumista komeettaa kiertävälle radalle. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Rekan ympärillä oleva viiva on Rosettan rata sen lähestyessä komeettaansa.

Kuva 2: Rosetta-rekka 2 (kuva Avaruusrekka)
Rekkaan rakennettu komeettanäyttely kiertää toukokuussa Suomea, Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa. Rekka esittelee komeettaluotain Rosettan tutkimusmatkaa kaukaiselle komeetalle ja sen saapumista komeettaa kiertävälle radalle. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Kuva 3: Rosetta-rekan reitti kartalla (kuva Avaruusrekka)
Rosetta-rekka kiertää toukokuun ajan Suomea, Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa ja avaa ovensa yhteensä 16 paikkakunnalla.

Kuva 4: Havainnekuva rekasta (kuva Avaruusrekka)
Komeettanäyttely on rakennettu laajennettavan rekan kyytiin.

Kuva 5: Rosetta-luotain lähestymässä komeetta 
67P/Churyumov–Gerasimenkoa (kuva ESA / ATG medialab)
Taiteilijan näkemys Rosetta-luotaimesta lähestymässä komeetta 
67P/Churyumov–Gerasimenkoa. Vuonna 2004 avaruuteen laukaistu Rosetta asettuu kiertämään komeettaa tämän vuoden toukokuussa.

Kuva 6: Rosetta-luotain kiertämässä komeetta 
67P/Churyumov–Gerasimenkoa (kuva ESA / AOES medialab)
Taiteilijan näkemys Rosetta-luotaimesta kiertämässä komeetta 
67P/Churyumov–Gerasimenkoa.

Kuva 7: Philae-laskeutuja komeetan pinnalla (kuva ESA / AOES medialab)
Rosetta kantaa mukanaan pientä Philae-laskeutujaa, jonka on määrä laskeutua tutkimaan komeetan jäistä pintaa tämän vuoden marraskuussa. Taiteilijan näkemys.

Lisää kuvia Rosetta-lennosta on ESAn nettisivuilla.

Rosetta-rekan pysähtymispaikat ja aikataulu Suomessa:

2.5. Vaasa, Keskustori klo 12-18
3.5. Oulu, Tietomaa klo 10-18
---
18.5. Turku, Kauppatori klo 9-18
19.5. Helsinki, Narinkkatori klo 9-18
20.5. Helsinki, Narinkkatori klo 9-18
21.5. Lahti, Kirjastoaukio klo 9-18
22.5. Tampere, Laukontori klo 9-18
23.5. Jyväskylä, Aren aukio klo 9-18
24.5. Seinäjoki, Kauppatori klo 9-16

Kiertueen pysähdyspaikat muissa maissa:

5.5. Trondheim, Norges teknisk-naturvitenskapelige universitet (Norja)
6.5. Trondheim, Norges teknisk-naturvitenskapelige universitet (Norja)
7.5. Oslo, Institutt for teoretisk astrofysikk (Norja)
8.5. Oslo, Institutt for teoretisk astrofysikk (Norja)
9.5. Borlänge, Framtidsmuseet (Ruotsi)
10.5. Göteborg, Vetenskapsfestivalen (Ruotsi)
11.5. Göteborg, Vetenskapsfestivalen (Ruotsi)
12.5. Århus, Steno Museet (Tanska)
13.5. Århus, Steno Museet (Tanska)
14.5. Kööpenhamina (Tanska)
15.5. Linköping (Ruotsi)
16.5. Södertälje (Ruotsi)
17.5. Södertälje (Ruotsi)