Kyllä, se on edelleen Mars! Markus Hotakainen To, 16/01/2025 - 22:22
Mars ja Jupiter iltataivaalla. Kuva: MH
Mars ja Jupiter iltataivaalla. Kuva: MH

Vastikään kerroimme Tiedetuubissa, kuinka naapuriplaneettamme Mars on kohtsillään oppositiossa. No nyt se on!

Tänä iltana 16. tammikuuta ainakin eteläisessä Suomessa on selkeää, ja taivaalla loistelee tähtien lisäksi kaksi kirkasta valopistettä, jotka eivät ole tähtiä. Toinen on täsmälleen vastapäätä Aurinkoa loimottava Mars, jonka tunnistaa punaisesta väristä, ja toinen Jupiter, joka on vieläkin kirkkaampi. 

Otsikkokuvassa näkyvät ne molemmat: Mars on Kaksosten tähdistössä suoraan Castorin ja Polluxin alapuolella, Jupiter Härässä lähellä Hyadien avointa tähtijoukkoa ja Aldebaran-tähteä. Jos iltakävelyn ajankohta on venähtävät kovin myöhäiseksi, kannattaa siis katsahtaa taivaalle (planeetat näkyvät toki tulevinakin iltoina...).

Perspektiiviä antanee se, että Jupiter on melkein seitsemän kertaa kauempana kuin Mars – ja silti se on planeetoista kirkkaampi. Syynä on tietysti se, että Jupiterin läpimitta on yli 20 kertaa suurempi kuin Marsin, ja lisäksi sen paksu pilvipeite heijastaa auringonvaloa tehokkaammin kuin punaisen planeetan pölyinen pinta.

 

 

 

 

 

Syystalven tähtitaivas

Syksyn tähtitaivasta. Kuva: Markus Hotakainen
Syksyn tähtitaivasta. Kuva: Markus Hotakainen

Näihin aikoihin joulukuussa yöt ovat pimeimmillään – etenkin kun suuressa osassa Suomea ei ole lunta haittaamassa valkoisella hohdollaan taivaan katselua. Kannattaa siis kääntää katseet yöäs tähtitaivaalle!

Maapallon kiertäessä Aurinkoa ja vuodenaikojen vaihtuessa sen mukaisesti myös tähtitaivas näyttää kiertyvän eri asentoon. Hitaasti, mutta varmasti iltaisin näkyvissä oleva osa tähtitaivasta muuttuu, kun tähtikuviot nousevat koko ajan aikaisemmin. 

Planeetat vaeltavat taivaalla omia reittejään, ja tulevat välillä vierailemaan aamutaivaalla, välillä iltataivaalla. Nyt syystalvella 2024 saamme ihastella erituisesti Jupiteria (kuten mm. Yllätysten joulukalenterissa kerrotaan).

Syystalvella näkyvät illalla mukavasti mm. nämä tähtikuviot:

Syystalven tähtitaivas: Sisilisko
Syystalven tähtitaivas: Kolmio
Syystalven tähtitaivas: Kaksoset
Syystalven tähtitaivas: Krapu
Syystalven tähtitaivas: Valaskala
Syystalven tähtitaivas: Härkä
Syystalven tähtitaivas: Ajomies
Syystalven tähtitaivas: Oinas ja Ilves

Otsikkokuvan valokuvaa on ylivalotettu luonnottoman paljon.

Tarjolla ilmaiseksi liki 5000 tiedejuttua - pyöräytä rulettia ja ylläty!

Jutturuletti 2020
Jutturuletti 2020

Tiedetuubi on ollut viime kuukausina jälleen hieman hiljainen, kun sen tekijät ovat olleet ahkeria muihin medioihin tehtävien töiden parissa. Sivustollamme on kuitenkin jo lähes 4000 juttua ja videota luettavissa ja katsottavissa.

Tiedetuubin kaikki vuodesta 2012 alkaen tehdyt jutut löytyvät ylävalikon avulla, mutta jännä tapa hyppäytyä tuubin tiedemaailmaan on käyttää jutturulettia: Tiedetuubin jutturuletti näyttää sisältöämme satunnaisesti.

Yllättäviä juttuja tulee koko ajan lisää sivua alaspäin rullatessa, mutta niitä saa myös enemmän yksinkertaisesti sivun uudelleen lataamalla.

Jos et ole innostunut satunnaisuudesta, niin voit myös lukea kaikki juttumme aikajärjestyksessä: pääset arkistoomme tästä.

Toukokuun eTuubi ilmestynyt – pingviini juhlistaa jo neljättä sähkölehteä

Järjestyksestään neljäs eTuubi on pulpahtanut ulos sähköisestä painosta. Lehti on kaikkien vapaasti luettavissa issuu-palvelussa, mutta sen lataaminen omalle koneelle maksaa hieman – paitsi Tiedetuubin klubin jäsenille.

Toukokuun numerossa on 44 sivua ja siinä on jo totuttuun tapaan valikoima parhaimpia, suosituimpia tai muuten vain esillenostamisen väärti olevia juttuja, jotka julkaistiin Tiedetuubissa toukokuun aikana. Lisäksi mukana on kaksi poimintaa laajasta arkistostamme sekä klubierikoinen, joka tällä kerralla kertoo Intian valtamereen kadonneesta malesialaisesta matkustajakoneesta. Koneen etsintä päättyi toukokuun lopussa, ja jutussa katsotaan mitä mahdollisesti on tapahtunut ja kuinka iso liikennelentokone saattoi näin kadota kenenkään huomaamatta.

Lehti on luettavissa Issuu-palvelussa ja sen voi ostaa itselleen myös Tiedetuubin puodista.

Seuraava eTuubi ilmestyy heinäkuun alussa.


Toukokuu 2018

Luettavissa ilmaiseksi, saa maksaa € 4,95

- Turussa kaivetaan taas – ohikulkijatkin hommiin
- Antiainetta puristettiin yhä pienempään tilaan
- Valtava aalto havaittu Etelämerellä
- Bakteerit syövät Titanicin hylkyä
- Happea oli jo nuoressa maailmankaikkeudessa
- Vihreä liskonveri voi olla ratkaisu malariaan
- Outoa lasersäteilyä Muurahaissumusta
- Kiihkeä avaruustappelu: Musk vastaan Bezos
- Pimeä aine saattaa olla osittain sähköistä
- Kylässä Carl von Linnén kesämökillä
- Tiedetaide: Katie Paterson – materiaalina universumi 30 Arkisto ‘13: Hiilikuituinen hissivallankumous
- Klubiextra: Malesialaiskoneen etsinnässä vesiperä
- Tiedetuubin klubi kivien ihmemaassa

44 sivua

Massiivinen huhtikuun eTuubi on ilmestynyt – lukupaketti ladattavissa ilmaiseksi

eTuubi on Tiedetuubin kuukausijulkaisu, joka kokoaa yhteen kuukauden ajalta parhaat, luetuimmat tai muuten vain kiinnostavimmat artikkelit sekä ottaa mukaan poimintoja laajasta arkistostamme. Lisäksi mukana on aina yksi laajempi artikkeli. Huhtikuun eTuubi paisui varsin kookkaaksi: siinä on peräti 50 sivua!

Yhä useammat ovat sinut nettisivulta juttujen lukemisen kanssa, mutta monien mielestä – kuten meidän – pitempien tekstien kanssa on mukavampi heittäytyä soffalle ja lukea niitä lehden tyyliin tarjoiltuna. 

Tiedetuubin idea on kuitenkin toimia vain sähköisesti, joten teemme jutuistamme perinteisen tyylisesti luettavan koosteen: helposti ja mukavasti tabletilla luettavan pdf-lehden, eTuubin.

Lataa lehti laitteeseesi ja lue – yksinkertaista!

Huhtikuun eTuubissa on peräti 50 sivua, ja mukaan valittiin kyseiseltä kuukaudelta seuraavat jutut:

- Aivojen hitaat aallot kertovat tietoisuudesta
- Virtuaaliteleskooppi on maapalloa suurempi
- Pluton Kharon-kuuta nimiteltiin virallisesti
- Uuden rakettimoottorin toteutuminen lähestyy
- Tekoäly maalasi alastomia ihmisiä
- Kuusi lentävää autoa: Uskottavimmat konseptit
- Yökukkujille herääminen on vaarallista
- SpaceX aikoo laskeutua vappupallon avulla
- Kengurotta piileksi yli 30 vuotta
- Tumma suklaa toimii kuin laajaspektrinen lääke

Arkistosta olemme onkineet mukaan jutut puistossa piilottelevasta planetaariosta, Hobittien historiasta ja turhuuksien turhuudesta.

Klubiextrana tällä kerralla on tähtikartoittaja Gaia. Siitä kertovaa, huhtikuussa julkaistua juttua on laajennettu käsittämään tähtien kartoittamisen historiaa ja muuta asiaan liittyvää. Tarina vie Hipparkoksesta aina tulevaisuuden huimiin suunnitelmiin.

Periaatteessa eTuubi on tarkoitettu vain Tiedetuubin klubin jäsenille ja irtonumeroiden ostajille, mutta koska tätä varsin tuoretta tulokasta Tiedetuubin tarjonnassa ei tunneta vielä hyvin, on tämä kolmas ilmestynyt juttukooste avoin kaikille.

Sen voi ladata koneelleen yksinkertaisesti tästä linkistä: huhtikuun eTuubi.

Lehti on myös luettavissa issuu-palvelussa ja sen voi ladata myös Tiedetuubin puodista. Näissä molemmissa paikoissa lehdestä voi maksaa halutessaan myös sen nimellisen hinnan 4,95 euroa.

Gaian tuoreet tähtitiedot ovat yksinkertaisesti upeita – katso näyttävät videot!

Gaia RD2
Gaia RD2
Gaian HR-diagrammi

Gaia-tähtikartoittajan toinen tietopaketti julkistettiin tänään ja se on hieno. Täydennämme aamuista ennakkojuttuamme tuoreilla tiedoilla.

Kerroimme tänään jo aiemmassa jutussamme Gaia-satelliitin uudesta tietokannasta, joka julkistettiin klo 13 Suomen aikaa.

Tiedot ovat odottamattomankin upeita: lähes 1,7 miljardista tähdestä on saatu nyt sijainnit taivaalla tarkemmin kuin koskaan. Tarkkuus on sama kuin havaittaisiin euron kolikkoa Kuun pinnalla.

Tähtitieteilijöille tarkat kartat taivaalla olevista tähdistä ovat tärkeitä, mutta vieläkin tärkeämpää se on tähtien liikkeistä tutkiville tähtitieteilijöille. 

Taivastahan ei ole paikallaan, vaikka se siltä näyttää. Kaikki tähdet liikkuvat toistensa suhteen ja kun Gaian tekemien havaintojen perusteella nopeutetaan tähtien liikkeitä ja jatketaan liikettä tulevaisuuteen, näyttää taivas tältä:


Koska kaikki taivaallamme näkyvät tähdet ovat Linnunradassa, omassa kotigalaksissamme, voidaan näistä tähtien liikkeistä nähdä miten Linnunrata pyörii ja miten siihen kuuluvat tähtijoukot ja muut vastaavat liikkuvat. Tästäkin on tehty animaatio:


Gaian tuloksien avulla päästään myös käsiksi ennenkuulumattoman tarkasti galaktiseen arkeologiaan. Tiedoista on koottu uusi, tarkka ns. Hertzsprung-Russell -kuvaaja, missä on tähtien kirkkaudet ja värit. Kuvaajan avulla voidaan tutkia tähtien kehitystä ja sitä, miten yksittäiset tähdet muuttuvat elämänsä aikana ja siirtyvät kuvaajassa.

Gaian HR-diagrammi

Kiinnostavaa kartassa on valkoisten kääpiötähtien eri tyypit. Esimerkiksi Auringosta tulee aikanaan valkoinen kääpiö, kun sen vety alkaa loppua. Kuvaaja näyttää selvän eron runsaasti vetyä sisältävien ja heliumrikkaiden kääpiöiden välillä.

Tietojen avulla voidaan myös katsoa millaisia tähtiä on eri puolilla Linnunrataa. Tästä voidaan päätellä miten esimerkiksi galaksimme keskellä olevan kiekon ympärillä oleva halo on muodustunut.

Uusi tietokanta pitää sisällään myös tietoja siitä, miten Linnunradan luona olevan Magellanin pilven tähdet liikkuvat; tämä on otsikkokuvassa.

 

*

Gaian uusi tietokanta on täällä: archives.esac.esa.int/gaia

Hienoja 3D-visualisointeja on puolestaan täällä: sci.esa.int/gaia-vr

Otsikkokuva:  Gaia Data Processing and Analysis Consortium (DPAC); P. McMillan, Lund Observatory, Sweden; A. Moitinho / A. F. Silva / M. Barros / C. Barata, University of Lisbon, Portugal; H. Savietto, Fork Research, Portugal

Maaliskuun eTuubi on ilmestynyt: muhkea 45-sivuinen lukupaketti klubin jäsenille

Kooste maaliskuun eTuubin kuvista
Kooste maaliskuun eTuubin kuvista
eTuubit tableteissa

Maaliskuun eTuubi on ilmestynyt! Mukana sähkölehdessä on rauhalliseen lukemiseen sopivia poimintoja Tiedetuubin tarjonnasta maaliskuussa, poimintoja laajasta arkistostamme sekä Tiangong-1:n putoamisen innostamana erikoisjuttu Kiinan avaruusasemaohjelmasta.

eTuubi on kerran kuukaudessa ilmestyvä digilehti, joka on tarkoitettu rauhalliseen lukemiseen erityisesti tabletilla – mutta luonnollisesti se sopii myös muilla laitteilla käytettäväksi.

Koska lehti kokoaa ja laajentaa Tiedetuubissa julkaistua sisältöä menneen kokonaisen kuukauden ajalta, ilmestyy se aina kunkin kuun alkupäivinä. Niinpä nyt huhtikuussa oli vuorossa maaliskuun eTuubi.

Maaliskuun lehti pitää sisällään 45 sivua täynnä tiedettä ja tekniikkaa laidasta laitaan, kuten sisällysluettelo kertoo:

* Onko skyrmioni pallosalaman ratkaisu?
* 127 miljoonaa vuotta vanha linnunpoikanen
* Aidon “Jäämiehen” salaisuus löytyy aivoista
* Todella omituista: laser syntyy kaaoksesta
* Maailmankaikkeus ja herra Hawking
* Suomalaisen sinivalaan tarina
* Säteilyturvakeskus: outoa radioaktiivisuutta
* Punainen kääpiötähti kävi kääntymässä
* Makea maistuu, mutta sitä ei maista
* Oxfordin ytimessä: Maailman vanhin museo
* Tiedettä ja taidetta – Taide sekoittaa ajatukset
* Tiedetuubi vuonna 2013: Ulos Aurinkokunnasta
* Klubiextra: Kiina rakentaa taivaallista harmoniaa
* Tiedetuubin klubin kuulumisia: Matka Etelä-Afrikkaan varattavissa
* Toimitus esittäytyy

 

eTuubit tableteissa

eTuubi on ilmainen kaikille Tiedetuubin klubin jäsenille ja heille on lähetetty tänään jo latauslinkki.

Muut voivat saada lehden kolmella tavalla:

1. Littymällä Tiedetuubin klubiin
Klubi on tapa tukea Tiedetuubin toimintaa ja eTuubi on olennainen osa sitä. Kaikki eTuubit ovat jäsenten ladattavissa.
Sivusto saa mainoksista tarpeeksi tuloja vain tekniseen ylläpitämiseen, joten klubilaiset avustavat osaltaan sivuston sisältötuotantoa. Klubi järjestää myös ekskursioita ja tekee matkoja ulkomaille.  Klubiin voi liittyä kätevästi Tiedetuubin puodissa.

2. Ostamalla irtonumeron Tiedetuubin puodista
Numeron hinta on 4,95 euroa. Lehden pdf-tiedoston latauslinkki tulee sähköpostiin välitömästi ostotapahtuman jälkeen.

3. Hankkimalla luku- ja latausoikeuden numeroon Issuu-palvelussa
Issuu on kätevä sivusto, jonka avulla lehteä voi selailla kuin paperilehteä sivu kerrallaan. Irtonumeron ostajat voivat ladata lehden myös tiedostona. Hinta täälläkin on 4,95 euroa.

Seuraava eTuubi ilmestyy toukokuun alussa.

Vuoden 2016 kuumimmat jutut + uutuus: Tiedetuubin jutturuletti

2016
2016

Vuosi 2016 on kääntymässä lopuilleen, eikä sitä kannata muistella pelkästään kuolleiden julkkisten tai poliittisen elämän myllerrysten kautta: tiedemielessä vuosi on ollut kiihkeä ja kiinnostava. Vuosi päättyi myös Tiedetuubin merkkitapaukseen: julkaisimme 3000. juttumme!

Alla on listattuna Tiedetuubin 20 luetuinta juttua tämän vuoden varrelta. Kuten listauksesta näkyy, ovat vuoden 2016 tiedemaailman jännimmät tapahtumat hyvin siinä mukana – etenkin avaruustutkimuksen ja luonnon alueelta, eli aloilta, joita Tiedetuubi on ennättänyt seuraamaan parhaiten.

Listalta näkee hyvin sen, että ainakin vuoden klikatuimmat jutut käsittelivät ennen kaikkea huhuja ja valheuutisia tai niiden taustojen selvittelyä.

Jatkamme toimintaa myös vuonna 2017 samaan tapaan, eli kerromme pääasiassa meitä kiinnostavien aiheiden tapahtumista pienen osa-aikaisen toimituksemme turvin, yleensä nopeasti ja uutismaisesti, mutta toisinaan hieman rauhallisemmin.

Myös Tiedetuubin klubi jatkaa toimintaansa ja vuoden kuluessa klubilaisille tuotetaan yhä enemmän omaa materiaalia. Samoin satunnaisia vierailuita erilaisiin kiinnostaviin kohteisiin jatketaan.

Vuosi 2016 oli jo kolmas Tiedetuubin toimintavuosi ja sen päätteeksi – juuri ennen joulua – julkaisimme jo 3000. artikkelimme. Sen kunniaksi olemme ottaneet käyttöön Jutturuletin, jonka avulla voi etsiä kätevästi kiinnostavia juttuja satunnaisesti.

Siis yli 3000 juttua luettavana! Pyöräytä rulettia tästä ja ylläty!

Vuoden 2016 suosituimmat jutut Tiedetuubissa

Cassini-luotaimen radassa ei tuntemattoman planeetan vaikutusta

09.04.2016

Mediassa levinneet tiedot uuden planeetan paikan varmistumisesta lienevät perättömiä.

Lue lisää


Kuva: Kevin Gill / Flickr

Kuinka suuri Suomi on ja muita karttojen kummallisuuksia

11.01.2016

Matkailu avartaa, sanotaan. Samoin tekee karttojen katselukin. Tiedätkö, onko Ahvenanmaan alue laajempi kuin Azorit, tai kuinka pitkä matka on Pekingistä Shanghaihin? Mihin suuntaan Helsingistä pitää lähteä, jos haluaa lentää suoraan San Franciscoon? Mitä on maapallon toisella puolella? Osaisitko pistää Grönlannin jäätikön, Amatsonin sademetsän ja Saharan aavikon kokojärjestykseen? Esittelemme muutamia netin karttapalveluita ja pelejä, jotka avaavat etäisyyksiä ja mittakaavoja.

Lue lisää


Der Spiegel: Lähintä tähteä kiertää asuinkelpoinen planeetta

14.08.2016

Lue lisää


Kuva: Christoph Scholz / Flickr

Tämä origamikartta vääristää maailmankuvaa perinteisiä karttoja vähemmän

04.11.2016

Palkittu japanilainen maailmankartta soveltuu moneen tehtävään. Kartta on joustava, eikä se vääristä mantereiden pinta-aloja kuten perinteiset kartat.

Lue lisää


Väkiluvun huima kehitys viimeisen 100 000 vuoden aikana (video)

06.11.2016

Sodat ja taudit eivät ole onnistuneet hidastamaan ihmiskunnan kasvutahtia juuri ollenkaan. Tämä käy ilmi animaatiosta, joka kuvaa väkiluvun kehitystä läpi aikakausien.

Lue lisää


Syksyn taikaa: Satavuotisen kesäajan liian pitkä historia

28.10.2016

Kesäaika otettiin ensi kerran käyttöön tasan sata vuotta sitten. Valoisan ajan "säästö" muodostaa vieläkin maailmanlaajuisen sekasotkun, joka aiheuttaa sekä ongelmia terveydelle että harmaita hiuksia globaalille yhteistyölle.

Lue lisää


Kuva: Matty's Flicks / Flickr

Mahtava idea: kevyttä ja kestävää hiilikuitua voi tehdä puusta

20.09.2016

Tässä on jälleen hyvä esimerkki siitä, miten perinteistä suomalaista teollisuutta voidaan kääntää katsomaan tulevaisuuteen: puu on erinomainen materiaali moneen käyttöön sellaisenaan, mutta siitä voidaan tehdä myös hiilikuitua – superkestävää ainetta, jonka käyttö lisääntyy koko ajan.

Lue lisää


Kaksi avaruuskiveä lensi tänään ohi Maan – puolikilometrinen tulossa kohti

29.02.2016

Maan ohi lentää lähes päivittäin planeettainvälisessä avaruudessa olevia kappaleita. Esimerkiksi tänään on läheltä kulkenut kaksi sellaista, ja maaliskuun puolivälissä yksi varsin suuri sellainen tulee myös käymään. Kyse ei ole lopun ajoista tai mistään omituisesta, vaan siitä, että nyt ohittajat tiedetään ja havaitaan aiempaa paremmin.

Lue lisää


Älä enää ärsyynny lehtien haravoinnista – ruskassa on raaka-aineiden runsaudensarvi!

02.11.2016

​Syksyn pudonneet lehdet sisältävät paljon kiinnostavia ainesosia, kuten väriaineita, hiilihydraatteja, proteiineja sekä haitallisten bakteerien kasvua estäviä yhdisteitä. Niitä voisi käyttää tulevaisuudessa esimerkiksi kosmetiikka-, tekstiili-, rehu- ja elintarviketeollisuudessa.

Lue lisää


Lehtiä

Musta aukko käyttäytyy omituisesti: kolme avaruusteleskooppia seuraa sitä parhaillaan

07.01.2016

Joutsenen tähtikuviossa sijaitseva V404 Cygni kirkastui voimakkaasti joulukuun 23. päivänä. Se on purskahdellut aikaisemminkin silloin tällöin, viimeksi viime kesänä, mutta nyt sen käytös näyttää muuttuneen: nyt se on jopa niin kirkas, että sen voi nähdä harrastajakaukoputkinkin.

Lue lisää


V404 taiteilijan kuvaamana

Video: Kiinan avaruusasema satelliitin kuvaamana

03.11.2016

Katso video


Elokuva-arvostelu: Before the Flood on toivoa tihkuva synkkä dokumentti, joka kaikkien tulisi nähdä

31.10.2016

Arvostelussa elokuva, jossa matkataan puolessatoista tunnissa ympäri maailman Leonardo di Caprion kanssa. Samalla perehdytään suurimpaan haasteeseen, joka ihmiskuntaa on ikinä kohdannut. Mikäs sen mukavampaa?

Lue lisää


USA:n sotilaslähteet: suurin meteoroidi sitten Tšeljabinskin törmäsi Maahan helmikuun alussa

23.02.2016

Helmikuun 6. päivänä Atlantin päällä näkyi huima ilmiö: ilmakehään törmännyt meteoroidi räjähti noin 30 kilometrin korkeudessa niin suurella voimalla, että (ainakin) Yhdysvaltain sotilastiedustelu säpsähti.

Lue lisää


Mietitkö mitä jännää superkuussa oikeastaan on - katso superinfografiikasta

14.11.2016

Mediassa on meneillään superkuuvouhotus. Siinä sivussa monia asioita kerrotaan väärin, asiaa suurennellaan ja tapahtumasta tehdään jotain ihmeellistä. Ja samalla Kuu nousee kovaa vauhtia yhä lähemmäs meitä. Päätimme korvata turhan hötkyilyn infografiikalla!

Lue lisää


Kuva: Jarmo Korteniemi

Onko avaruuden äly löytänyt jo meidät?

01.03.2016

Muita tähtiä kiertäviä eksoplaneettoja tunnetaan jo lähes 2 000. Suurin osa niistä on löydetty tarkkailemalla muutoksia tähtien kirkkauksissa, kun planeetat vaeltavat Maasta katsottuna niiden editse.

Lue lisää


Maan ylikulku

Yllätys: maailman korkein vuori onkin Ecuadorissa

11.04.2016

Ranskalais-ecuadorilainen tutkijaryhmä on mittaillut vuorien korkeuksia ja päätynyt yllättävään huomioon: Everest, tai edes hieman matalampi K2, eivät ole maailman korkeimpia vuoria, vaan sen tittelin saa Ecuadorissa oleva sammunut tulivuori Chimborazo. Syynä tähän on se, että maapallo ei ole täysin pyöreä,

Lue lisää


Chimborazo

Kemiallinen joulukalenteri 1/24: Mitä steariini oikein on?

01.12.2016

Lue lisää


Kuva: Flickr / Jyväskylän seurakunta

Sensaatio varmistui - naapuritähden elämänvyöhykkeellä planeetta

24.08.2016

Proxima Centaurilla on hivenen Maata suurempi kiertolainen. Lähin eksoplaneetta sijaitsee sopivasti elämän vyöhykkeen keskellä.

Lue lisää


Kuva: Ricardo Ramirez & James Jenkins (Department of Astronomy, Universidad de Chile).

Tuhoutunut Mars-laskeutuja lähetti tietoja viime hetkeen saakka

08.11.2016

Lokakuun 19. päivänä Marsin pintaan törmänneen Schiaparelli-laskeutujan onnettomuustutkinta etenee ja siitä kerrottiin hieman lisää eilen ESAn pääkonttorilla pidetyssä tilaisuudessa. 

Lue lisää


Schiaparelli laskuvarjon varassa (piirros)

Huvipuistolaitetutkija: "Painovoima on pelkkää harhaa"

31.08.2016

Lue lisää


Saksa kieltää polttomoottoriautot

10.10.2016

Jo on aikoihin eletty: Saksa aikoo kieltää polttomoottoreiden käytön autossa. Vuodesta 2030 alkaen uusien autojen tulisi olla vain päästöttömiä.

Lue lisää


Kaspianmeren merihirviön perillinen on tulossa matkustajaliikenteeseen Suomenlahdelle

18.02.2016

Virolainen Postmees-lehti kirjoittaa hankkeesta, jonka mukaan Sea Wolf Express -yhtiö olisi hankkimassa venäläiseltä RDC Aqualines -yhtiöltä 15 kappaletta niin sanottuja maaefektialuksia Tallinnan ja Helsingin väliseen liikenteeseen.

Lue lisää


Katolinen kirkko: Maa ei kierrä Aurinkoa

26.02.2016

Tasan 400 vuotta sitten inkvisitio langetti ensimmäisen tuomionsa Galileo Galilein tapauksessa – tai tarkkaan ottaen 26. helmikuuta 1616 Galilei sai kuulla sen kardinaali Bellarminelta.

Lue lisää


Galileo Galilei

Video: 520 vuorokautta kestänyt simuloitu Mars-lento päättyi viisi vuotta sitten

08.11.2016

Katso video


Tuore tiedehuhu: gravitaatioaaltoja vihdoin havaittu!

12.01.2016

Kosmologi Lawrence Krauss twiittasi eilen näin: "Aikaisempi huhuni LIGOsta on saanut varvatoriossa (Advanced Laser Interferometer Gravitational-Wave Observatory), jonka ilmaisimet sijaitsevat Hanfordissa Washingtonin osavaltiossa ja Livingstonissa Louisianassa.

Lue lisää


LIGO-observatorio
 

Millaiseksi Pluto paljastui? Ja kysy mitä vain avaruudesta Observatoriolla tänään.

Avaruusviikonloppu Helsingin observatoriolla alkoi eilen lauantaina yleisöryntäyksellä ja jatkuu tänään planeettatutkimuksella.

Ovet ovat avoinna klo 12-16, minä aikana sisäänpääsy Observatorioon ja sen näyttelyyn on ilmainen. Planetaariossa on niin ikään ilmaisia esityksiä koko ajan, puutarhassa voi katsoa Aurinkoa kaukoputkella (jos sää sallii) ja sisäpihalla oleva Tiedekahvila on myös avoinna. Myös Observatorion avaruusaiheinen myymälä on avoinna.

Koska Observatorio on vain lyhyen kävelymatkan päässä Eteläsatamasta, kannattaa esimerkiksi käynti tänään alkaville silakkamarkkinoille yhdistää avaruusasiaan: klo 15 alkavalla "kysy mitä vain avaruudesta ja avaruustutkimuksesta" -tilaisuudessa voi vaikka kysyä siitä, olisiko muilla planeetoilla meriä ja silakoita...

Pluto, tiedekuntopiiri ja Kysy mitä vain

Päivän ohjelma alkaa kuitenkin jo klo 13, jolloin Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilkka Sillanpää kertoo ensimmäistä kertaa julkisessa esitelmässä Suomessa millaiseksi oudoksi maailmaksi Pluto paljastui heinäkuun ohilennon aikana.

Klo 14 suunnitellaan tutkimusmatka toiselle planeetalle. Lauantaina hauskaksi osoittautuneessa uudenlaisessa ”tiedekuntopiirissä” pohditaan miten planeettoja tutkimaan voidaan laukaista luotaimia, rakennetaan luotain, mietitään mitä planeetan pinnalla kannattaisi laskeutumisen jälkeen tehdä ja tutkitaan aurinkokunnan kohteita kaukoputkilla. Yksi kuntopiirin kohteista in Observatorion kekskimmäinen tähtitorni, mikä sinällään on käynnin väärti – paikka on normaalisti yleisöltä suljettu.

Klo 15 voi kysyä mitä vaan avaruustutkimuksesta. Tietokirjailija-toimittajat Markus Hotakainen ja Jari Mäkinen, planeettageologi Jarmo Korteniemi ja Ursan tiedottaja, tähtitieteilijä Anne Liljeström vastaavat kaikkiin avaruutta, tähtitiedettä ja avaruustutkimusta koskeviin kysymyksiin. Tilaisuus lähetetään myös suorana Periscopessa ja siihen voi lähettää kysymyksiä twitterissä sekä Facebookissa myös etukäteen sekä tilaisuuden aikana. Jos jokin asia on vaivannut mieltäsi, niin nyt on hyvä tilaisuus saada suora vastaus.

Huomaa, että kyseessä ei siis ole Kaivopuistossa oleva Ursan observatorio, vaan Kopernikuksentie 1 Unioninkadun päässä, Tähtitorninvuoren puiston keskellä Eteläsataman vieressä oleva nyt vanha Observatorio.

Viikonlopun ohjelmasta vastaavat Ursa, Helsingin observatorio/Yliopistomuseo ja Tiedetuubi-nettilehti. 

Tiedetuubin klubin ensimmäinen tapaaminen on ensi lauantaina

Observatorio + klubi
Observatorio + klubi

Tuore Tiedetuubin klubi pitää ensimmäinen tapaamisensa ensi lauantaina Helsingin observatoriossa Kansainvälisen avaruusviikon päätapahtuman yhteydessä. Koko upea observatorio on vain klubilaisten ihailtavana lauantaina virallisen sulkemisajan jälkeen klo 16 alkaen.

Ohjelmassa on näyttelyyn tutustumista, erikoislaatuinen kiertokäynti ja näin ensimmäisen tapaamisen kunniaksi myös tarjoilua. Isäntinä ovat Tiedetuubin perustajat, opintojensa aikana Observatorion läpikotaisin kolunneet ja siellä vuosikaupalla viihtyneet (kun paikka oli vielä Helsingin yliopiston tähtitieteen laitos) Markus Hotakainen ja Jari Mäkinen; mukana on myös yllätysvieraita.

Tilaa on vain 50 ensimmäiselle, joten pyydämme ilmoittautumisia etukäteen osoitteeseen klubi@tiedetuubi.fi. Paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä, ja kaikki Supermesenaatit sekä tähän mennessä Klubiin liittyneet kiilaavat jonon ohitse!

Mukaan pääsevät siis vain Tiedetuubin klubin jäsenet, ja jäseneksi voi liittyä yhä edelleen puodissamme sekä mesenaatti.me -palvelussa.

Klubi ei ole tieteilijöiden ja tutkijoiden salaseura, vaan tieteestä kiinnostuneiden yhteisö. Klubilaisille järjestetään lauantaiseen tapaan omia tapaamisia, käyntejä paikoissa, minne normaalisti ei pääse, kiinnostavien henkilöiden esiintymisiä sekä tulevaisuudessa myös yhteisiä matkoja. Liittyjiltä ei siis kysytä älykkyysosamäärää tai yliopistotasoista tutkintoa, vaan pelkkä kiinnostus sekä tieteestä iloisesti (yleensä tarjoilun kanssa) oppimisen into riittää!

Klubijäsenyys on myös erinomainen tapa tukea Tiedetuubia, mikä ei saa tällä haavaa lainkaan rahoitusta muutoin.

Siis:

- Tiedetuubin ensimmäinen klubitapaaminen la 3.10. klo 16 alkaen Helsingin observatoriolla.

- Mukaan voi ilmoittautua laittamalla sähköpostin osoitteeseen klubi@tiedetuubi.fi.

- Klubiin voi liittyä Tiedetuubin puodissa.

Tervetuloa!