Kemiallinen joulukalenteri 5/24: Hyvää ja nokista joulua!

Kuva: Flickr / Hans Splinter

Hollannissa vietetään tänään Sinterklaas-juhlaa: Pyhä Nikolaus (Sint Nicolaas eli Sinterklaas) jakaa lahjoja kilteille lapsille ja pelottelee tuhmempia vitsalla tai säkkiin pistämisellä. Hän tulee höyrylaivalla Espanjasta, minne hän oli tullut kaukomailta lahjat mukanaan.

Päivän kuva

Avukseen hän on ottanut kikkarapäisen ja tummahipiäisen Piet-nimisen orjapojan Afrikasta, ja koska hän on musta, on hänen nimensä Zwarte Piet, Musta Piet.  Toisen tarinan mukaan hän on mauri, kolmannen mukaan ehkä jopa orjakauppias. 

Nykyisin hänen kuitenkin sanotaan usein olevan vain 'nokinen', koska jonkun pitää kiipeillä savupiipuissa viemässä lahjoja lapsille Nikolauksen puolesta. Tarinat elävät, milloin mistäkin syystä.

Yhä useammin Piet onkin nykyisin valkoinen tai hänet jätetään pois; hänen avullaan on tosin myös kerrottu usein Alankomaiden – ja samalla muiden raakaa kolonialistista voimaa käyttäneiden maiden – synkästä, vaikkakin tuolloisen ajan hengen mukaisesta historiasta ympäri maailman.

Mutta yhtä kaikki, tänään vietetään hollantilaisten joulua, eikä vielä vuosikymmen sitten muuta joulua siellä juuri tunnustettukaan. Ja tänäänkin monissa joulukuvaelmissa ympäri matalien maiden on mukana nokinen poika.

Tämä on heiveröinen aasinsilta joulukalenterimme päivän aiheeseen eli nokeen.

Joulun aikana itse kukin tuottaa jonkin verran nokea kynttilöiden, puusaunojen, takkatulien ja jopa tupakanpolton yhteydessä. Voisi sanoa, että noki on eräs joulun tuoksun tekijöistä.

Nokea syntyy orgaanisen aineen epätäydellisessä palamisessa. Se on ilmassa leijuvaa mustaa ainetta, joka takertuu ihan kaikkeen ja tahraa sitäkin enemmän. Se koostuu pääosin hiilestä, mutta mukana on myös monia muita aineita, esimerkiksi rikkiyhdisteitä, lähdeaineesta ja palamisen olosuhteista riippuen. 

Nokea

Yllä: Elektronimikroskoopilla otettu kuva nokihiukkasesta (sininen) kiinnittyneenä ilmansuodattimeen (punainen).

Nokea tehdään tarkoituksella teollisuuden tarpeisiin. Se on tärkeä täyteaine renkaiden valmistuksessa, antaen niille samalla tyypillisen mustan värin. Nokea käytetään hyväksi myös maalien ja musteiden värjäyksessä. Oikeaan paikkaan pistettynä noesta siis on paljon hyötyä.

Vapaaksi päästyään se on kuitenkin haitallista. Metsien, fossiilisten polttoaineiden ja jätteiden palaessa ilmaan pääsee lähes poikkeuksetta nokea, joka on yksi pahimmista ilmansaasteista. Siinä on esimerkiksi mutageenisiä PAH-yhdisteitä, ja suurkaupungeissa noen kansanterveydelliset vaikutukset ovatkin mittavia. Noki myös lämmittää ilmakehää (vaikka osa sen molekyyleistä vaikuttaakin viilentävästi).

Noki on taas läheistä sukua palamisen tuloksena syntyvälle hiilelle, yleensä puuhiilelle. Suuri osa siitä on alkuainetta nimeltä hiili, mutta ei täysin.

Puuhiiltä jalostamalla saadaan tehtyä aktiivihiiltä, joka on hyvin huokoista ainetta: yhdessä grammassa aktiivihiiltä on aktiivista pintaa lähes kahden tenniskentän verran, joten se sopii erittäin hyvin esimerkiksi suodattimissa käytettäväksi. Se kun imee itseensä hyvin tuoksuja ja kaasuja. 

Niinpä aktiivihiiltä käytetään ilmansuodattimissa, liesituulettimissa, kaasunaamareissa ja monissa muissa suodattimissa – myös tupakan filttereissä, joskin häkä imeytyy huonosti aktiivihiileen.

Kun aktiivihiiltä (kuvassa alapuolella) käytetään lääkkeenä, puhutaan lääkehiilestä. Sen vaikutus perustuu siihen, että se pystyy imemään myrkyllisiä aineita tehokkaasti itseensä. Niinpä sitä käytetään myrkytysten hoitoon... sekä ripuliin ja mahdollisesti pahentuneesta ruoasta johtuvan ripulin hoitoon.

Valitettavasti siis tässäkin mielessä monet joutuvat joulun aikaan tekemään tuttavuutta lääkehiilen kanssa.

Muista käydä vilkaisemassa Tiedetuubin joulukalenterin muidenkin luukkujen taa!

Lähteet: Nokian renkaat, THL, Wikipedia.

Aktiivihiiltä

Otsikkokuva: Hans Splinter / Flickr

Kuva yllä: Wikipedia

J-18 / Piet, Nikolaus ja höyrylaiva

Eilen oli hollantilaisten lasten joulu, sillä perinteisesti flaaminkielisissä maissa ei ole vietetty joulua samoin kuin muissa "läntisissä" maissa, vaan siellä joulu on pidetty pitkään paikallaan Pyhän Nikolauksen nimipäivässä, eli joulukuun 6. päivässä, ja siten lahjat jaettiin edellisenä iltana. Niinpä Alankomaissa vuoden suurin lasten juhla oli eilen ja sitä juhlitaan vielä tänään. Nykyisin tosin ulkomaisen paineen alla joulu on nykyisin jakaantunut kahteen osaan, sillä monet viettävät myös joulua meikäläisittäin, mutta yhä edelleen Sinterklaas on tärkeä osa hollantilaista kulttuuria. Lapset ovat iloisia, kun lahjoja tulee kahtena päivänä!

Legendan mukaan Myran piispa Nikolaus Ihmeidentekijä (270–343), eräs katolisen ja ortodoksisen kirkon pyhimyksistä, oli aikanaan hyvin lapsiystävällinen ja häntä alettiin pitää jo keskiajalla lasten suojelijana. Lapsille jaettiin lahjoja Nikolauksen päivänä 6. joulukuuta, ja tapa juurtui etenkin vanhoilliseen Hollantiin ja sen vaikutuspiirissä oleviin maihin.

Kun pakanallinen kiteille lapsille lahjoja jakanut ja tuhmille vitsoja antanut nuuttipukki, pukin sarvet päähän laittanut mies, ja Pyhä Nikolauksen tarina yhdistyivät vuosisatojen varrella, saatiin aikaiseksi nykyinen joulupukki erilaisine legendoineen.

Yksi näistä on Sinterklaas. Sen mukaan punanuttuinen Sint Nicolaas saapuu nyt joulukuussa höyrylaivalla Espanjasta, minne hän oli tullut kaukomailta lahjat mukanaan. Avukseen hän on ottanut Piet-nimisen orjapojan Afrikasta, ja koska hän on musta, on hänen nimensä Zwarte Piet, Musta Piet. Luonnollisestikin tarinan tämä osa on herättänyt nyt vastalauseita, ja jo useiden vuosien ajan Piet-pojan mustuutta on muun muassa selitetty siten, että hän on vain tullut mustaksi savupiippujen kautta lahjoja koteihin tuodessaan. Yhä useammin Piet onkin nykyisin valkoinen tai hänet jätetään pois; hänen avullaan on tosin myös kerrottu usein Alankomaiden – ja samalla muiden raakaa kolonialistista voimaa käyttäneiden maiden – synkästä, vaikkakin tuolloisen ajan hengen mukaisesta historiasta ympäri maailman.

Tarina on kuitenkin kiinnostava siksi, että kulkuvälineekseen hollantilaispukki on valinnut höyrylaivan. Aikanaan Sinterklaasia toki vietettiin ilman laivoja ja lahjoja vain annettiin ilman kaukomaaselittelyitä, mutta 1800-luvulla uusi aika ja uskonnon tiukan otteen lipeäminen muutti Sinterklaasinkin nykyaikaiseksi. Ja silloisen nykyajan hienoin ilmentymä oli höyrylaiva, joten Nikolauksen aiemmin käyttämä lentävä harmaa hevosen jäi vanhaiaikaisena pian unholaan.

Kuvassa on hollantilaisen lapsen vuonna 1996 tekemä piirrustus, joka on laitettu Wikipediaan.