Tämä kesä on ollut eittämättä viileähkö ja sateinen Suomessa, mutta kuten sanonta kuuluu, on se onneksi ollut kuitenkin varsin vähäluminen.

Samaa ei voi sanoa Etelämantereella, missä värjötellään -80°C:n pakkasessa ja ollaan pimeässä lähes kolmen kuukauden ajan. Aivan etelänavalla yö kestää vieläkin pitempään - mutta toisaalta siellä yötön yökin kestää sitten saman verran.

Ranskalais-italialainen tutkimusasema Concordia on Euroopan avaruusjärjestön kannalta siksi kiinnostava, että ESAn kustantama lääkäri on siellä tekemässä paitsi työtään koko pitkän yön ajan asemalla viipyvän miehistön lääkärinä, niin myös suorittamassa tieteellisiä tutkimuksia.

Työnteko ja oleminen äärimmäisten olosuhteiden keskellä tutkimusasemalla vastaa monessa mielessä avaruuslentoa, sillä ulos asemalta voi mennä vain erityisesti suojautuneena ja ilman aseman turvaa miehistö olisi välittömästi hengenvaarassa. Aseman suljettu sisätila on monessa mielessä myös samankaltainen ympäristö kuin avaruusasema.

Tänä vuonna myös brittien Etelämantereen tutkimusohjelma ottaa osaa näihin tutkimuksiin siten, että Halley VI -aseman (yllä olevassa kuvassa) talven yli yöpyvä miehistö on mukana. Tämä on kiinnostavaa siksi, että asema sijaitsee huomattavasti matalammalla kuin Concordia. Näin ilmanpaineen aiheuttama ero saadaan mahdollisesti selville.

Tänä kautena lääkärinä toimii brittiläinen Beth Healey (oikealla), joka on kirjoittanut kokemuksistaan henkisesti raskaan komennuksensa aikana ESAn Concordia-blogissa.

Viimeisimmässä viestissään hän pyysi lukijoitaan lähettämään miehistön piristykseksi kesäkuvia: kuvia voi lähettää erityisen flickr-sivun kautta ja ne tulevat todella tarpeeseen, sillä Concordia on vielä kuukauden päivät eräs maapallon pimeimmistä, kylmimmistä ja yksinäisimmistä paikoista.

Ja jos mielestäsi Suomen kesän kylmyys tai pilvisyys tuntuu ikävältä, niin postaa siitäkin kuvia kommenttien kera, sillä Etelämantereen näkökulmasta nekin näyttävät taivaallisilta!

Etelämantereen lyhyt, mutta toimintaa täynnä ollut kesäkausi on päättymässä, kun viimeiset vain kesän aikana käymässä olleet tutkimusryhmät ja huoltojoukot lähtevät kotimatkoilleen.

Sen sijaan pitkän ja pimeän talven ajaksi asemille eristyksiin jäävät henkilöt valmistautuvat raskaaseen koitokseen: kuten astronautit avaruusasemalla, he joutuvat elämään kuuden kuukauden ajan täysin omillaan, seuranaan vain toiset asemalla olevat ihmiset sekä ajoittainen tietoliikenneyhteys ulkomaailmaan. Itse asiassa pesti Antarktiksen tutkimusasemalla on jopa vaativampi kuin lento avaruudessa, sillä neljän kuukauden ajan asemat ovat lähes täydellisessä pimeydessä, kun Aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle.
 
Olosuhteiltaan Etelämanner on myös erittäin haastava. Esimerkiksi ranskalais-italialainen Concordia-tutkimusasema, suurin eurooppalainen asema Antarktikalla, on 3200 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella jäätikön päällä. Pitkäaikainen oleskelu siellä saa aikaan kroonisen hapenpuutteen, joka heikentää suorituskykyä. Sitä hoidetaan ajoittain happikylvyillä, mutta muutoin siitä ei ole suoranaista terveyshaittaa – se vain tekee elämästä hankalaa.

Myös lämpötila on perin ikävä ulkoilun kannalta: keskilämpötila talvella on -51°C ja matalin Concordialla mitattu pakkaslukema on -85°C.

Lähin asuttu paikka Concordiasta mitattuna on ranskalaisten tutkimusasema Dumont d’Urville 1100 kilometrin päässä rannikolla. Italian oma asema Mario Zucchelli on 1200 kilometrin etäisyydellä.

ESAn lääkäri mukana Concordialla

Euroopan avaruusjärjestö on osallistunut jo pitkän aikaa Concordia-asemalla tehtävään tutkimukseen rahoittamalla joka vuosi asemalle lääkärin. Hän toimii aseman 13-henkisen miehistön jäsenenä, huolehtien lääketieteellisistä ongelmista eristyksen aikana, mutta tekee myös tutkimusta.

Tänä vuonna tohtorina toimii otsikkokuvassa poseeraava britti Beth Healey, jonka edessä on viisi tutkimusohjelmaa, joilla valmistaudutaan aikanaan tapahtuviin pitkäkestoisiin avaruuslentoihin toisille taivaankappaleille. Niistä on tosin apua myös avaruusasemalla Maata kiertävällä radalla, kuten myös jokapäiväisessä elämässä erikoisolosuhteissa