veneet

Tampereen teknillinen yliopisto ja Alamarin-Jet Oy koeajavat miehittämätöntä pinta-alusta Pyhäjärven Tampereen puoleisessa päässä tällä viikolla Ratinan suvannon ja Viikinsaaren välisellä reitillä. Koeajoja pääsee myös seuraamaan tästä tiistaista alkaen perjantaihin kello 10–14 Ratinan suvannon etelärannalla Laukonsillan tuntumassa sijaitsevalla maa-asemalla.

Tampereen teknillisen yliopiston Mekatroniikan tutkimusryhmä ja Alamarin-Jet Oy ovat yhteistyössä kehittäneet ja rakentaneet tutkimusympäristön miehittämättömien pinta-alusten tutkimukseen.

Tutkimusympäristö koostuu miehittömästä veneestä (virallisesti sanottuna USV, eli Unmanned Surface Vehicle) ja maa-asemasta (SCC – Shore Control Station) sekä näitä yhdistävästä radiolinkistä. Tutkimusympäristöön voidaan liittää myös miehittämättömiä ilma-aluksia (UAV – Unmanned Aerial Vehicle) sekä miehittämättömiä vedenalaisia aluksia (AUV – Autonomous Underwater Vehicle). Tutkimusympäristö soveltuu sekä sisävesi- ja saaristoliikenteen nopeiden miehittämättömien pinta-alusten tutkimukseen että autonomisten järjestelmien yhteistoiminnan tutkimukseen.

Heinäkuun alun koeajot liittyvät Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön rahoittamaan aColor-hankkeeseen, jossa tutkitaan miehittämättömien järjestelmien yhteistoimintaa vaativissa saaristo- ja sisävesiolosuhteissa.

Koeajoissa keskitytään miehittämättömän aluksen perustoiminnallisuuksiin, kuten esimerkiksi reitin seurantakykyyn ja ympäristön havainnointikykyyn. Lisäksi tutkitaan maa-aseman ja miehittämättömän veneen välisen radiolinkin toimintaa sekä siihen liittyvien suunta-antennien seurantakykyä. Hankkeeseen osallistuvat myös TTY:n Multimedia Research Group signaalinkäsittelyn laboratoriosta ja Langaton tietoliikenne ja paikannus -tutkimusryhmä elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laboratoriosta sekä Tampereen ammattikorkeakoulu.

Koeajot tehdään muun liikenteen ehdoilla ja aluksessa on koko ajan päällikkö ja miehistö.

TTY:n kone- ja tuotantotekniikan laboratorion Mekatroniikan tutkimusryhmä on eräs TTY:n suurimmista tutkimusryhmistä. Yksi ryhmän keskeisimpiä tutkimusalueita on miehittämättömät järjestelmät ilmassa sekä veden alla ja päällä, mutta ryhmä tutkii monenlaisia vempeleitä aina lentotekniikkaan ja luotettavuustekniikkaan asti. Mekatroniikan tutkimusryhmän johtajana toimii professori Kari T. Koskinen.

Alamarin-Jet Oy on puolestaan kokenut veneiden vesisuihkupropulsiolaitteiden valmistaja ja markkinajohtaja maailmassa teholuokaltaan alle 550 kW olevissa propulsiolaitteissa.

*

Juttu on TTY:n tiedote käytännössä suoraan kopioituna.

Tagit

veneet

autonominen auto

autonominen vene

automatiikka

vesiliikenne

Liikutko paljon saaristossa, muttei ole varaa omaa veneeseen? Tai pidentääkö vesistöjen kiertäminen Järvi-Suomessa matkaasi aina tuhottomasti? Ei hätää – tällä laitteella pääset vesille ihan omalla autolla.

DOW eli "Drive on Water" on näppärä keksintö suoraan Turkista. Suomeksi nimi tarkoittaa "Aja vetten päällä".

Idea on nerokas: Ajat autosi ramppia pitkin pienelle vedessä kelluvalle katamaraanille, painelet paria nappia, ja voilá, käytössäsi on toimiva vesipeli. Voit jatkaa autoiluasi kohti ulappaa, sillä nyt auto kelluu ja liikuttaa katamaraania. Kuivalla maalla katamaraani kulkee auton perässä.

Laitteen keksijä on turkkilainen mies, jolla ei ollut varaa ostaa moottorivenettä. Hän ei kuitenkaan jäänyt voivottelemaan kohtaloaan vaan kehitti DOW:n.

Idea on niin yksinkertainen, että pakostakin mietityttää miksei vastaavia ole jo käytössä. Miksi investoida turhaan toiseen moottoriin, jos sellainen löytyy jo autosta?

Auto ajetaan veneessä rullille, aivan kuten katsastusasemalla. Rullat siirtävät pyörien liike-energian potkureihin. Auton ratin kääntö taas saa paatin kaartamaan. Millä tahansa autolla siis aivan oikeasti voidaan ajaa vedessä. Periaatteessa.

Tällä hetkellä DOW:sta on tehty prototyyppi, joka on mitoitettu normaaliautoa pienemmälle, erikoisvalmisteiselle ja aurinkovoimalla toimivalle testiautolle. Lopullinen DOW on suurempi. Esittelyvideon voi katsoa tästä (linkki).

Laitteen kehitystyö on kesken. Keksijä etsii tällä hetkellä Kickstarter-kampanjalla projektille joukkorahoitusta.

Suunnitelmissa on, että DOW ratkaisee joitain normaalin veneen omistamiseen liittyviä ongelmia. Veneen talvivarastointi on esimerkiksi kallista ja/tai tilaavievää. DOW taas on pelkän venetrailerin kokoinen ja siksi ainakin hieman kätevämpi. DOW:n avulla auton voi myös siirtää vesitse paikasta toiseen. Oiva laite saaristoon, siis. Hinnassa DOW:n pitäisi peitota "oikeat" moottoriveneet mennen tullen.

Lisää infoa projektin www-sivuilta, tosin turkiksi. Asiasta kertoi aiemmin Interesting Engineering.

Tagit

auto

veneet

keksintö

Lahden ammattikorkeakoulun, Muotoilu- ja taideinstituutin teollisen muotoilun opiskelijat Oliver Lehtonen, Tatu Henell ja Karoliina Paulus voittivat arvostetun italialaisen venesuunnittelukilpailun, Millennium Yacht Design Awardin omalaatuisella kantosiipipurjevenekonseptilla.

Aero-ja hydrodynamiikka estottomasti sekoittava Airo -niminen kantosiipipurjeveneen suunnitelma sai arvovaltaiselta tuomariraadilta kiitosta erityisesti nerokkaasta kokoonpanostaan ja esteettisestä ulkonäöstään.

"Tavoitteena oli kehittää tuote kasvaville vapaa-ajan ja elämysurheilun markkinoille", jo muotoilijana mainetta niittämään ehtinyt Oliver Lehtonen. "Moth -luokan purjeveneet herättivät kiinnostuksen tutkia purjehdusurheilun uusia tuulia, jotka ovatkin laajentaneet lajiin kohdistuvaa mielenkiintoa. Tästä esimerkkinä America´s cup ja huipputekniset AC-72-purjeveneet tai ennemminkin ”purjekoneet”, jotka ovat vieneet perinteisen lajin uudelle tasolle."

Opsikelijat tutkivat veneiden nykyistä olemuksta ja suunnittelua määrittäviä tekijöitä ja keskittyivät siinä aerodynamiikkaan, jolloin idea ottaa mallia paperilennokista syntyi.

”Huomasimme että jotta voisi liikkua mahdollisimman lujaa ja vaivattomasti vedessä, täytyy päästä mahdollisimman korkealle sen veden pinnan yläpuolelle”, Lehtonen kuvailee ja jatkaa, “siitä syystä jouduimme paneutumaan myös aerodynamiikkaan, perinteisen hydrodynamiikan lisäksi."

Hiottu esteettinen ulkonäkö ei ollut opiskelijoille tavoite sinällän, vaan itsestäänselvyys. Tavoitteena oli myös kauniin konseptin lisäksi suunnitella jo oikeasti käyttökelpoinen vene: “Suunnittelun loppuvaiheessa kiinnitimme huomiota erityisesti käyttäjän näkökulmaan ja purjeveneen kuljetettavuuteen, jotta veneellä myös purjehdittaisiin mahdollisimman paljon. Materiaaleiksi valitsimme korkealuokkaiset komposiitit vastaamaan vaativan käytön asettamia haasteita", Lehtonen jatkaa.

"Suunnitteluprosessi kesti intensiivisesti kolme kuukautta ja konseptia hiottiin tämän jälkeen vuoden ajan, kunnes tämän kilpailun deadline sattui sopivasti kohdalle."

Ryhmä lähtee nyt helmikuussa Italiassa järjestettäville venealan messuille hakemaan palkintoa ja esittelemään voitokasta konseptiaan.

"Konsepti on herättänyt internetissä laajaa kiinnostusta ja yhteydenottoja on tullut kilpapurjehtijoilta ja toimittajilta. Maailmasta löytyy muutamia samantyyppisiä purjeveneitä valmistavia yrityksiä ja konseptin tuotteistus valmiiksi asti tulevaisuudessa ei ole poissuljettu suunnitelma. Esittelemme konseptia messuilla ja toivottavasti kipinä jatkokehittelyyn löytyy yhteistyötahojen kanssa."

Kyseessä oli jo kolmas kerta, kun Lahden Muotoiluinstituutti on napannut palkinnon. Instituutti ei opeta erityisesti venesuunnittelua, mutta sillä on vahvat perinteet teollisessa suunnittelussa sekä ajoneuvomuotoilussa, mikä näkyy oppilaiden laajassa kansainvälisessä menestyksessä näillä aloilla.