influenssa

Viime kuukausina suomalaisiakin sänkyyn kaatanut kausi-influenssaepidemia on tältä talvikaudelta ohitse Euroopassa tilannetta seuraavan Euroopan tartuntatautien ehkäisyn ja valvonnan keskuksen (ECDC) ja Maailman terveysorganisaation Euroopan toimiston yhteisen seurannan mukaan.

Siinä missä tartuntatapauksia on ollut Euroopassa kauden aikana hieman normaalia vähemmän, on kuolleisuus influenssaan ollut kuitenkin tänä talvena korkeampi kuin normaalisti. Influenssa on aina mahdollisesti vaarallinen ikääntyneille ja vastustuskyvyltään heikoille henkilöille, mutta tänä vuonna viruksessa tapahtunut mutaatio teki siitä erityisen hankalan.

Kauden aikana kahdeksassa Euroopan seurantaan kuuluvassa maassa (Suomi, Ranska, Irlanti, Romania, Slovakia, Espanja, Ruotsi ja Iso-Britannia) oli kaikkiaan 6023 henkilöä sairaalahoidossa influenssan vuoksi ja heistä 584 menehtyi. Erityisen suurta kuolleisuus oli Ranskassa ja Espanjassa, missä tapauksia oli 241 ja 252.

Suurin osa kuolleista (66%) oli yli 65-vuotiaita.

Virallisten tilaston mukaan influenssakausi kesti kaudella 2014–2015 yhteensä 21 viikkoa ja se päättyi toukokuun ensimmäisellä viikolla. Hurjimmin virus mylläsi viikolla 7, eli helmikuun toisella viikolla.

Monta eri virustyyppiä

Kauden aikana Euroopassa levisi kolme influenssaviruksen päätyyppiä: A-viruksen versiot A(H1N1)pdm09 ja A(H3N2) sekä B-tyypin virus B/Yamagata. B-tyypistä havaittiin myös muutamia Victoria-haaraan kuuluneita tapauksia.

Näistä kauden alussa A-tyyppi vastasi oli yleisin ja kaikkiaan 67% tapauksista oli A-tyypin tartuntoja. Kauden lopussa yhdeksän viikon ajan B-virus oli kuitenkin yleisempi.

Koska virus ennätti muuntua jonkin verran kauden rokotuksen tekemisen jälkeen, ei pohjoisella pallonpuolella käytössä ollut influenssarokote ollut kovin tehokas. Se suojasi tosin kohtalaisen hyvin influenssan vanhempia tyyppejä vastaan.

Tilanne Suomessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan influenssatartuntoja esiintyy Suomessa vielä jonkin verran. Myös Suomessa kauden aikana suurin osa löydöksistä on ollut influenssa A-virusta, mutta loppukaudesta influenssa B -virusten osuus lisääntyi huomattavasti.

Suomessa influenssa vei tänä kautena tehohoitoon 37 henkilöä, joista yhdeksällä oli influenssa A(H3N2), seitsemällä B-virus ja kahdella H1N1pdm09-virus. Suurin osa on ollut iäkkäitä, ja lähes kaikilla on ollut vakavalle influenssainfektiolle altistava perustauti. Kausi-influenssarokotuksen heistä oli saanut kaksitoista.

Lääkärin pakeille tulleilla henkilöillä kaikilla ei suinkaan ole ollut influenssaa, vaikka siltä on vaikuttanut: THL kertoo, että hoitolaitoksissa on todettu seurannassa myös adeno-, korona-, rino- ja RS-virusta.

Pohjois-Amerikan puolella kausi jatkuu vielä heikkona, mutta on jo lähes ohitse. Tilanne on sama Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

Eteläisellä pallonpuoliskolla sen sijaan talvi on tulossa ja odotellaan parhaillaan uuden kauden alkua.

Millä rokotetaan ensi kautena?

Päätyyppien lisäksi influenssasta kiertää koko ajan maailmalla useita eri alatyyppejä, joiden ennustetun leviämisen ja vaarallisuuden mukaan tutkijat päättävät yleensä helmikuussa kyseisen vuoden lopussa annettavan influenssarokotteen koostumuksen. Tänä vuonna kauden 2015-2016 rokotteesta päätettiin WHO:n kokouksessa helmikuun 26. päivänä.

Se antaa hyvän suojan ennen kaikkea A/California/7/2009 (H1N1)pdm09-, A/Switzerland/9715293/2013 (H3N2)- ja B/Phuket/3073/2013-tyypin viruksille, tosin mukaan suositellaan lisättäväksi vielä suojaa B/Brisbane/60/2008-virusta vastaan.

Rokotteen massatuotantoon menee tyypillisesti puoli vuotta, joten tämän vuoden rokotteiden tuotanto on nyt käynnissä.

THL suosittelee ottamaan influenssarokotteen marraskuussa, heti kun rokotteet ovat saapuneet maahan. Rokotukset on hyvä ottaa ennen epidemian alkua, mutta haittaa rokotteen ottamisesta myöhemminkään ei ole; se ei vain välttämättä enää ennätä silloin suojaamaan.

Ja aina on mahdollista, että käy kuten tänä vuonna, että virukset muuttuvat siinä määrin vuoden aikana, että rokote ei anna täyttä suojaa.

Silti rokote kannattaa ottaa - mutta onneksi tätä ei tarvitse nyt kesän kynnyksellä vielä ajatella!

Otsikkokuva: Flickr / timokoo. Kaksi viimeistä kuvaa:Sanofi Pasteur.

Tagit

lääketiede

influenssa

rokote

thl

Brittiläisten ja kiinalaisten tutkijoiden mukaan yli kolmekymppiset saavat keskimäärin vain kaksi flunssaa vuosikymmenessä, kun taas nuoremmilla tahti voi olla jopa kerran vuodessa. Muut pärskimiset ovat todennäköisemmin “vain” vilustumisia, eli nuhakuumeita.

Lontoon Imperial Collegessa työskentelevän tutkija Steven Rileyn mukaan syynä tähän on joko se, että vanhemmiten immuniteetti flunssaa vastaan on parempi tai sitten iän myötä kanssakäymisemme muiden ihmisten kanssa käy harvinaisemmaksi. Kun ei tapaa muita ihmisiä niin usein, niin mahdollisuus taudin saamiseen on pienempi.

Tutkijat keräsivät ja analysoivat verinäytteitä Kiinassa, Guangzhoun kaupungissa asuvilta 151 henkilöltä, ja kiinnittivät huomionsa yhdeksään yleisimpään H3N2-infulenssan serotyyppiin, jotka kiersivät maailmaa vuosien 1968 ja 2009 välissä. Tyypillisesti yksi flunssaversio liikkuu maapallolla kerran vuodessa.

Näiden vereen jääneitä vasta-aineita jäljittämällä saatiin selville kuinka usein henkilöt olivat sairastuneet flunssaan, ja tulokset ovat ikäihmisten kannalta mieluisia: mitä vanhempi olet, sitä harvemmin saat flunssan.

Ikävämpi tosiasia on kuitenkin edelleen se, että pahan influenssan mahdolliset jälkitaudit ovat vaarallisempia ikääntyneille. Erityisesti yli 60-vuotiaat ovat suuressa riskissä saada flunssasta keuhkokuumeen.

Siis: tilastollisesti paras tapa saada flunssa yhä harvemmin on yksinkertaisesti ikääntyä (sekä välttää väkijoukkoja ja pestä kädet usein, kuten tiedettiin jo aikaisemmin).

Tutkimus ilmestyi viime viikolla PLOS Biology -julkaisussa (DOI: 10.1371/journal.pbio.1002082).

Kuva: Joshua Walsh / Flickr (CC-lisenssillä)

Tagit

Influenssaepidemia on käynnissä koko maassa ja muun muassa sikainfluenssa on jälleen noussut otsikoihin, kun se on vienyt perusterveitä nuoriakin ihmisiä tehohoitoon.

Niinpä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)muistuttaa nyt rokotuksen ottamisen tärkeydestä.

Tämän kauden kausi-influenssarokotus tehoaa hyvin parhaillaan kiertäviin influenssaviruksiin (myös A(H1N1)pdm09 virukseen, eli niin sanottuun sikainfluenssavirukseen) ja se on paras suoja sairastumista vastaan. Rokotuksen ehtii vielä ottaa ja suoja syntyy kahden viikon kuluessa. Rokotuksesta ei ole myöskään haittaa vaikka sairastuisi tautiin. Rokotteita on vielä terveyskeskuksissa hyvin saatavilla. Suomessa lähes kaikki varusmiehet rokotettiin kausi-influenssaa vastaan viime vuonna. THL:n seurantaan on ilmoitettu aiempia vuosia huomattavasti vähemmän influenssalöydöksiä varusmiehiltä, ainoastaan kaksi.

THL:n tehohoidon seurantaan on toistaiseksi ilmoitettu 13 influenssatapausta, joista kuusi on HUS:n alueelta ja muut eri puolilta Suomea. Suurin osa edellä mainituista tapauksista on A(H1N1)pdm09 viruksen aiheuttamia. Tehohoitoa vaativaan tautimuotoon sairastuneista suuri osa on työikäisiä, joilla ei ole vakavalle influenssainfektiolle altistavaa perustautia. Yhdeksän heistä ei ollut saanut influenssarokotusta.

THL:n asiantuntijat suosittelevat viruslääkitystä riskiryhmiin kuuluvien infektioissa, vakavissa influenssainfektioissa ja sairaalahoidossa oleville potilaille.

Influenssaepidemia on myös käynnissä suuressa osassa Eurooppaa. Yhdysvalloissa influenssakausi alkoi jo marraskuussa. Suurin osa influenssaviruksista on kuulunut influenssa A(H1N1)pdm09-alatyypin viruksiin ja sairaalahoitoa vaativia on ollut poikkeuksellisen paljon 18−64-vuotiaissa. Sama ilmiö havaittiin vuoden 2009 influenssapandemian aikana.

Teksti on lainattu lähes suoraan 12.2. julkaistusta THL:n tiedotteesta Influenssa voi viedä rokottamattoman perusterveenkin tehohoitoon.

Kuva: Flickr/izahorsky.

Tagit