rock

Kun legendaarinen heavy-yhtye Iron Maiden lähtee pian uudelle maailmankiertueelleen, tekee se matkaa Jumbo-Jetillä.

Voisi siis sanoa, että yhtye turvautuu tieteellistekniseen ratkaisuun logistiikassaan taideprojektinsa toteuttamiseksi.

Se, että Iron Maiden lentää, ei ole mikään uutinen, sillä laulaja Bruce Dickinson on myös lentäjä ja on hoitanut jo aiemminkin yhtyeen kuljetuksia lentokoneilla: kahdella edellisellä kiertueellaan Dickinson hommasi bändilleen alle erikoismaalatun Boeing 757:n, mutta nyt menopeliksi tulee Boeing 747.

Otsikkokuvassa on tämä The Book of Souls World Tour -kiertueelle tuleva kone hahmoteltuna Iron Maiden -maalauksessaan. Yhtyeen nettisivuilla olevaa kuvaa on sen verran käsitelty, että yhtyeeltä on jäänyt vasemman siiven pää kokonaan pois...

Se on saanut jo lempinimen Ed Force One, sillä onhan Yhdysvaltain presidentin virkakone Air Force One samanlainen 747. Tai siis periaatteessa samanlainen, sillä Iron Maidenin koneeseen tehdään vain pieniä muutoksia.

Kyse ei ole suuruudenhulluudesta vaan Jumbon käyttäminen on kuulemma käytännöllistä yksinkertaisesti siitä syystä, että nyt yhtye, koko keikkahenkilökunta, yli 12 tonnia välineitä sekä yhtyeen maskotti Eddie voidaan kuskata yhdellä kyydillä koko lähes 89000 km pitkän, kuudelle mantereelle ja 35 maahan ylettyvän kiertueen läpi. Aiemmin yhtye lensi omalla koneellaan ja kaikki muu kalusto sekä henkilöstö hommattiin seuraavalle paikalle muilla keinoin. Jumbon vuokraaminen keikalle on siis kätevää ja edullisempaa.

Luonnollisesti Dickinsonille kyse on myös muustakin kuin vain käytännön asioista. Hän haluaa itse lentää myös Jumboa ja on siksi koulutuksessa sitä varten. Hänellä on ollut jo aiemmin kelpuutus lentää pienempää kaksimoottorista Boeing 757 -konetta, mutta nyt hän pääsee pilottien kuninkuusluokkaan.

”Kun ystäväni Air Atlanta Icelandic -lentoyhtiössä heittivät ajatuksen 747:n vuokraamisesta kiertueelle, niin totta kai otimme kiinni tästä tarjouksesta”, sanoo Dickinson. ”Kuka ei olisi?”

”Koska koneemme pystyy lentämään pitempään ja suuremmalla kuormalla kuin aiemmin käyttämämme 757, säätyy aikaa, kun meidän ei täydy tehdä niin usein välipysähdyksiä polttoaineen tankkaamiseksi”.

Niinpä Dickinson varasi koneen ja samalla kirjautui sisään Cardiff Aviation -lentokouluun, mistä hän valmistuu lähiaikoina 747-kapteeniksi.

Kone tulee yhtiön käyttöön vain kiertueen ajaksi ja se maalataan sitä varten erikoismaalaukseen – aivan kuten aiemmat 757:t. Alla on vielä infografiikka koneesta yhtyeen nettisivuilta.

Kuva: Iron Maiden

Akatemiatutkija Tuija Takala, tohtorikoulutettava Johanna Ahola-Launonen ja bioetiikkaan erikoistunut filosofian professori Matti Häyry istuivat illallisella Sveitsissä neljä vuotta sitten ja, kuten usein punaviinin äärellä tapahtuu, he saivat idean: tehdä rock-ooppera geenitekniikasta ja siihen liittyvästä etiikasta.

Yleensä tällaiset ideat tuppaavat unohtumaan pian, mutta tämä jatkoi elämäänsä. Takalan ja Häyryn kirjoittama Playing God -rock-ooppera valmistui ja se nähtiin ensimmäisen kerran Baselissa viime kesänä.

Teos tulee viimein lavalle myös Suomessa maaliskuun lopussa, kun Playing God esitetään Gloriassa.

Kansainvälisessä esiintyjäjoukossa on muusikoita muun muassa USA:sta, Britanniasta, Ruotsista ja Suomesta, tunnetuimpana Mountain-yhtyeen rumpali Corky Laing. Kaikki musiikkikappaleet on sävelletty ja sanoitettu itse.

"Esityksessä tuntuu kuin olisi tosi tasokkaalla keikalla", sanoo Ahola-Launonen Helsingin yliopiston tiedotteessa (mihin tämäkin artikkeli perustuu).

Tieteen kauppias saa jumalten tuomion

Playing God kertoo siis geenitekniikasta ja sen vaikeisita kysymyksistä. Tarina keskittyy ihmislajin selviytymiseen ja lisääntymiseen. Elämänpidennyksen saanut blues-laulaja kyllästyy elämään ja päätyy itsemurhaan. Aviopari muokkaa kaksospoikiensa ominaisuuksia ennen syntymää, mutta aiheuttaa näille vain ongelmia. Sairaan veljen pelastajaksi syntynyt sisar joutuu tekemään pitkän matkan itseensä, kun veli yrityksistä huolimatta kuolee.

Tapahtumien keskipisteessä häärii Häyryn esittämä tiedehuijari, joka lopulta vääntää 70-lukulaisen pikkukylän asiat solmuun ja saa jumalat puuttumaan tilanteeseen.

"Taiteellinen muoto auttaa kuvaamaan ongelmakentän laajuutta, ja musiikki antaa ajattelun lisäksi tilaa tunteille", selittää Häyry.

Tutkijoiden mukaan monet ovat lukeneet heidän tarinaansa vastalauseena geenitekniikan käytölle. Genetiikka on kuitenkin vain pieni lisä ihmisen ikiaikaiseen haluun parannella jälkikasvuaan, ja keinoja tärkeämpää on keskustella motiiveista.

Geenitestit ovat hinnaltaan yhä useamman ulottuvilla, mutta mitä niillä oikeastaan saa selville?

"Jos liikkuu ja elää terveellisesti, kaupallisista geenitesteistä ei useinkaan selviä mitään kovin ihmeellistä", selittää Tuija Takala. "Testit voivat jopa herättää turhia pelkoja".

Perimän luenta ei koskaan kosketa vain yhtä ihmistä, vaan sen sivutuotteena paljastuu tietoa lähisuvusta: isyydestä, vaikeista perinnöllisistä sairauksista ja altistumisesta niille.

"Aika monta kysymystä kannattaa miettiä valmiiksi ennen kuin lähtee testeihin."

Geenitesteillä ja -tekniikalla on luonnollisesti paljon hyviä puolia ja monien ihmisen elämää on pystytty ja pystytään parantamaan niillä olennaisesti. Tulevaisuudessa tekniikka tarjoaa vielä enemmän huimia mahdollisuuksia. Tutkijat vakuuttavatkin, että geenitekniikan sijaan teos kyseenalaistaakin sen ympärille jo nyt kehittynyttä ja yhä läpitunkevampaa kaupallisuutta.

Playing God teatteri Gloriassa pe 28.3. alkaen.

Tämä teksti perustuu Elina Mattila-Niemen kirjoittamaan Helsingin yliopiston verkkotiedotuksen artikkeliin.

Kuva: Helsingin yliopisto. Kuvassa vasemmalta Helsingin yliopistossa työskentelevät Tuija Takala ja Johanna Ahola-Launonen sekä Aalto-yliopiston Matti Häyry.