Kuvassa näkyy hyvin paitsi alla oleva proomu (nimeltään Of Course I Still Love You, eli tuttavien kesken OCISLY) laskeutumisalue keskellään, sekä itse kantoraketti etualalla. Raketista sojottaa ulospäin neljä (kuvassa vain kaksi) ritilän näköistä ohjainta, jotka ponnahtivat laskeutumisen alussa esiin ja joiden avulla raketti ohjasi itseään laskeutumisen kuluessa. Ne ovat siis aerodynaamisen ohjaimet, jotka on suunniteltu toimimaan myös ohuessa yläilmakehässä ja äänen nopeutta suuremmissa nopeuksissa.

Raketin alaosassa näkyvät myös auki hetkeä aikaisemmin ponnahtaneet laskeutumisjalat sekä rakettimoottorien liekkejä. Rakettivaihe hidastaa lentoaan laskeutumisen aikana käyttämällä rakettimoottoreitaan.

Koko lyhyt video laskeutumisesta on alla – huomaa, että video on nopeutettu!

Päivän kuvassa SpaceX:n Red Dragoniksi nimetty alus syöksyy alaspäin Marsin ohuessa kaasukehässä kohti punaisen planeetan pintaa. Kun näin tapahtuu – kenties jo kahden vuoden kuluttua – kyseessä on monessa mielessä historiallinen tapaus.

Ensinnäkin Red Dragon olisi ensimmäinen ihmisten kuljettamiseen sopiva alus, vaikkakin tällä ensimmäisellä lennollaan se toimisi täysin automaattisesti ja pitäisi sisällään vain tutkimuslaitteita. 

Toiseksi kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun kaupallinen yhtiö laskeutuu toiselle planeetalle, tai ylipäänsä lentää Maan kiertorataa kauemmaksi.

Siinä missä ensimmäinen kohta on vain tekninen haaste, on toisessa kyse paljon suuremmasta: vuonna 1969 solmittu kansainvälinen sopimus toiminnasta avaruudessa, niin sanottu Ulkoavaruuden sopimus määrittää sitä miten valtiot tutkivat ja käyttävät ulkoavaruutta, siis maapallon lähitienoita kauempana olevaa avaruutta ja siihen kuuluvia taivaankappaleita.

Sopimuksen mukaan maata kiertävälle radalle tai Kuuhun tai mihinkään muualle ulkoavaruudessa ei saa laittaa mitään joukkotuhoaseita. Sen mukaan ulkoavaruus ei myöskään kuulu millekään maalle, vaan on ihmiskunnan yhteistä omaisuutta ja jota kuka tahansa saa käyttää ja tutkia. Kukaan ei siksi voi vaatia omistusoikeutta Kuuhun, Marsiin tai mihinkään muuhunkaan taivaankappaleeseen.

Samoin sopimus rajaa avaruustoiminnan valtioiden tekemäksi toiminnaksi, ja siten esimerkiksi jokainen satelliitin lähettävä maa joutuu virallisesti anomaan luvan omalta maaltaan. Space X:n tapauksessa sen tekemät laukaisut vaativat aina sikäläisen ilmailuviranomaisen (FAA) hyväksynnän.

Siinä missä "tavallisten" satelliittien laukaisuluvat ovat nykyisin rutiiniasia, ei lento toiselle planeetalle ole. Ulkoavaruuden sopimus kun koskee myös planeettojen tutkimusta ja mahdollista asuttamista.

Sopimuksen kuudennessa pykälässä todetaan myös, että "ei-valtiollisten toimijoiden lennot avaruudessa, Kuu ja muut taivaankappaleet mukaan luettuna, vaativat hyväksynnän ja jatkuvan valvonnan kyseiseltä sopimukseen osallistuvalta maalta".

NASAn lisäksi SpaceX on siis parhaillaan tekemisissä myös muiden viranomaisten kanssa lennon laillisuuden turvaamisessa, ja kuten tiedetään, eivät asiat ole juridiikan puolella lainkaan niin selviä ja suoraviivaisia kuin tieteen tai tekniikan puolella. 

Todennäköisesti – ja toivottavasti – kaupallisten toimijoiden lennoista toisille planeetoille tulee aikanaan yhtä arkisia kuin satelliittilaukaisuista, mutta juuri nyt ollaan luomassa pohjaa tälle interplanetaariselle tulevaisuuden avaruustoiminnalle.

Tänään lauantaina kannattaa siis miettiä näitä avaruuslentojen kulisseissa puuhaavia taustavaikuttajia, joita ilman eivät raketit lentäisi minnekään.

"Tuorein rakettimme sai maksimivauriot (hyvin) suuresta paluunopeudesta johtuen", twiittasi Musk ja viittasi siihen, että vaihe aloitti paluunsa aiemmin laskeutuneita rakettivaiheita korkeammalta ja suuremmasta nopeudesta.

"Se tulee auttamaan testikappaleena varmistamaan sen, että muut pystytään käyttämään uudelleen".

Rakettivaiheen vauriot olivat selviä jo SpaceX-yhtiön aiemmin julkaisemassa videossa, missä vaihetta tuotiin takaisin halliin Cape Canaveralissa. Se oli kärventynyt pinnaltaan suurilta osin mustaksi ja varsin rajun maahanpaluun aiheuttamia vaurioita oli nähtävissä muutenkin.

Kyseinen vaihe lennätti japanilaisen JCSAT-14 -tietoliikennesatelliitin kohti geostationaarista kiertorataa toukokuun 6. päivänä.

Ennen lentoa yhtiö ja Musk olivat vain lievästi toiveikkaita siitä, että vaihe saataisiin ylipäänsä takaisin. Se laskeutui kuitenkin onnistuneesti vain hieman yli metrin päähän tavoitepaikasta ja saapui meren päällä sitä odottaneen proomun kyydissä Floridan rannikolle viime perjantaina.

Kaksi ensimmäistä onnistuneesti laskeutunutta ensimmäistä vaihetta aloittivat matkansa takaisin alas huomattavasti mukavammasta tilanteesta, matalammalta ja hitaammasta nopeudesta.

Kaikki kolme palannutta rakettivaihetta ovat tällä hetkellä yhtiön hangaarissa Cape Canaveralin avaruuslentokeskuksessa.

Päivitys 25.5.2016:
Musk tarkensi myöhemmin, että rakettivaihe voitaisiin käyttää uudelleen, mutta se ei ole kannattavaa ja vaiheen käyttäminen testikappaleena auttaa parantamaan maahanpaluita vastaisuudessa.

SpaceX -yhtiön perustaja ja johtaja Elon Musk totesi välittömästi laskeutumisen onnistumisen jälkeen, että "tarvitsemme pian uuden, suuremman rakettien varastohallin", sillä uusien rakettien lisäksi yhtiöllä on jo kolme laskeutumisen jälkeen varastoon otettua Falcon 9 -kantoraketin ensimmäistä vaihetta.

Monen lähes onnistuneen, mutta silti epäonnistuneen yrityksen jälkeen yhtiö onnistui saamaan pystysuorasti lentonsa jälkeen laskeutuvan rakettivaiheen ehjänä alas kiinteälle maalle viime joulukuussa, ja ensimmäisen kerran meren päällä odottaneelle jalkapallokentän kokoiselle lavetille viime kuussa.

Verrattuna aikaisempiin onnistumisiin oli tällä kerralla raketilla huomattavasti enemmän vauhtia laskeutumismanöveerin alkaessa, koska rahtina ollut JCSAT-14 -satelliitti laukaistiin kohti noin 36 000 kilometrin korkeudessa maapallon ympärillä olevaa geostationaarirataa. Edellisellä kerralla raketti kuljetti Dragon-alusta Kansainväliselle avaruusasemalle, joka kiertää "vain" noin 450 kilometrin korkeudessa. 

Raketti laukaistiin klo 8.21 Suomen aikaa aamulla (klo 1.21 paikallista aikaa yöllä) Cape Canaveralista, Floridasta. Kyseessä oli Falcon 9:n 24. lento ja kaikkiaan viides onnistunut lento viime kesänä tapahtuneen laukaisuonnettomuuden jälkeen. Laskeutumisalus oli odottamassa ensimmäistä vaihetta noin 650 kilometrin päässä rannikolta Atlantilla.

Kyse ei ole vain siitä, että raketin nopeus on ensimmäisen vaiheen toiminnan päättyessä suurempi geostationaariradalle mentäessä, ja siten raketin pitää hidastaa lentoaan hyvin paljon ennen laskeutumista, vaan myös siitä, että laskeutumisen aikana rakettiin kohdistuvat aerodynaamiset voimat ja kuumennus ovat olennaisesti suurempia. 

Tämänpäiväinen onnistuminen oli siksi suuri askel eteenpäin hankkeessa tehdä raketeista suurelta osin uudelleenkäytettäviä. Seuraava suuri etappi on ensimmäisen uudelleenkäytetyn raketin lento – vasta silloin nähdään, tuoko uusiokäyttö sen kustannuksia takaisin.

Space X -yhtiön Falcon 9 -kantoraketin yhdeksän moottori hörähtivät henkiin tänään klo 22:43 Suomen aikaa Cape Canaveralin laukaisualustalla 40 juuri silloin, kun Kansainvälinen avaruusasema lensi Floridan keskiosien ylitse.

Raketin hyötykuormana oli asemalle nouseva Dragon-rahtialus, jonka mukana oli myös paljon huomiota saanut "puhallettava" uusi koemoduuli. Lisäksi aluksen mukana oli 20 hiirtä ja kaikkiaan noin 3100 kiloa rahtia. 

Kyseessä oli Space X -yhtiön ensimmäinen rahtilento sitten viime kesänä tapahtuneen Falcon 9 -raketin onnettomuuden, jolloin vastaavanlainen Dragon-alus rahtia pullollaan tuhoutui kantoraketin rakennusvian vuoksi. Samalla Falcon 9 -kantorakettien laukaisulista meni uusiksi, kun onnettomuuden syyn etsintä, analysointi ja korjaaminen saivat aikaan lähes puoli vuotta kestäneen tauon laukaisuissa. Tästä kärsi myös Suomen ensimmäinen satelliitti Aalto-1, jonka laukaisu lykkääntyi joulukuusta näillä näkymin kesäkuulle.

Dragon asettui nyt onnistuneesti Maan kiertoradalle noin 10 minuuttia laukaisun jälkeen ja avasi siellä aurinkopaneelinsa. Sen on tarkoitus saapua asemalle sunnuntaina klo 13 Suomen aikaa. Silloin Euroopan avaruusjärjestön astronautti Tim Peake ja NASAn astronautti Jeff Williams nappaavat Dragonista kiinni aseman Canadarm-robottikäsivarrella ja liittävät sen avulla rahtialuksen kiinni avaruusasemaan.

Siinä missä viimekesäisen onnettomuuden jälkeen aseman rahtilennot olivat harvassa, on nyt kyseessä jo kolmas rahtialus kolmen viikon sisällä, sillä juuri tätä ennen venäläinen Progress ja amerikkalainen Cygnus ovat lentäneet asemalle. Lisäksi tuorein miehistö saapui juuri asemalle, joten ISS:n liikenne on ollut harvinaiset vilkasta viime aikoina.

Muihin aluksiin verrattuna Dragon on kuitenkin erityisessä asemassa siinä mielessä, että sen sisälle voitiin laittaa rahtia aivan viime hetkellä ennen laukaisua. Lisäksi se on ainoa alus, jonka mukana rahtia voidaan tuoda takaisin alas Maahan. Asemalla on odottamassa jo varsin paljon mm. biologisia näytteitä kuljetusta maanpäällisiin laboratorioihin. 

Falcon 9:n moottorit räjähtivät käyntiin viime yönä klo 1.35 Suomen aikaa ja kantoraketti nousi komeasti matkaan. Otsikkokuva näyttää komean kaaren Floridan iltataivaalla, kun raketti kipusi kohti kiertorataa.

Se vei rahtinaan olleen tietoliikennesatelliitin tarkalleen oikealle radalleen.

Viimeinkin!

Avaruusrakettien laukaisuissa viivytykset ovat tavallisia ja hyvinkin pienet seikat saattavat olla syynä lentojen lykkäämiseen.

Viimeiset puolitoista viikkoa ovat tästä hyvä esimerkki, sillä Falcon 9 on kököttänyt Floridassa laukaisualustallaan jo sen aikaa ja sitä on koetettu lähettää matkaan jo neljä kertaa aikaisemmin yhdeksän päivän kuluessa.

Olennaisin syy viivytyksiin oli yhtiön käyttämä uusi tekniikka, jolla raketin polttoaine ja nestemäinen happi jäähdytetään tavallista viileämmäksi, jolloin niiden tiheydet ovat suurempia ja periaatteessa niitä saadaan tankattua enemmän raketin tankkeihin. Edellisellä laukaisulla syynä olivat liian kovat tuulet yläilmakehässä ja sitä edellisellä raketti olisi voinut lähteä lentoon, mutta sen lentoradan alla olevalle varoalueelle oli eksynyt laiva – sen poistumista odottaessa nestehapen lämpötila nousi jälleen liikaa.

Kylmemmät ajoaineet ja siten suurempi määrä niitä raketissa antavat lisäpotkua laukaisuun ja tekevät ensimmäisen vaiheen tuomisesta takaisin alas uudelleenkäytettäväksi helpompaa. Tosin jo ennalta tiedettiin, että tällä kerralla raketin lentorata on sellainen, että laskeutuminen oli hyvin hankalaa. Toimintansa päättäessään rakettivaihe lensi aiempia lentoja korkeammalla ja nopeammin, jolloin sen mahdollisuuden päästä normaalisti alas olivat pienet.

Yhtiön mukaan ensimmäinen vaihe osui sitä merellä 650 kilometrin päässä odottaneeseen, jalkapallokentän kokoiseen lavettiin, mutta liian suurella nopeudella. 

Syy laskeutumisen kannalta tavallista hankalampaan lentoon oli sen, että Falcon 9 toimitti tietoliikennesatelliittinsa normaalia korkeammalle, mistä siirtyminen kohti noin 36 000 kilometrin korkeudessa päiväntasaajan päällä olevaa geostationaarirataa käy nopeammin.

Normaalisti raketit vievät tietoliikennesatelliitit avaruuteen olennaisesti matalammalle kiertoradalle tai siirtoradalle kohti korkealla olevaa geostationaarirataa ja satelliittioperaattorit ohjaavat satelliittinsa sitten sen omilla pienillä rakettimoottoreilla oikealle paikalleen päiväntasaajan päälle. Kun yleensä tähän kuluu 93 vuorokautta – SES:n teknologiajohtaja Martin Halliwellin mukaan – pääsee SES 9 nyt asemapaikalleen 45 vuorokaudessa.

Seuraava Falcon 9:n lento on suunnitteilla tämän kuun loppuun. Raketin on tarkoitus vielä maaliskuun 29. päivänä seuraava Dragon-rahtialus avaruusasemalle. Kyseessä on ensimmäinen Dragonin lento sitten viime kesänä tapahtuneen onnettomuuden, joka pysäytti kaikki Falcon 9:n laukaisut liki puoleksi vuodeksi.

Eräs viivytyksestä kärsineistä satelliiteista oli Suomen ensimmäinen satelliitti Aalto-1, jonka oli tarkoitus nousta avaruuteen jo viime vuoden lopussa. Nyt se päässee matkaan touko-kesäkuussa, riippuen siitä kuinka hyvin ja aikataulussa seuraavat Falcon 9:n lennot sujuvat.

Suomalaissatelliitin kannalta lohdullista on kuitenkin se, että sen laukaisu on seuraava Kaliforniasta tehtävä Falcon 9:n lento; muut laukaisut tapahtuvat Floridasta, Cape Canaveralista.

Päivitys: laukaisuyritys keskeytettiin ja Space X:n mukaan seuraava yritys on ensi perjantaina. Alla olevaan, aiemmin julkaistuun juttuun ei ole tehty muutoksia.

Avaruusrakettien laukaisu ei ole vielä yhtä helppoa ja yksinkertaista kuin liikennelentokoneella paikasta toiseen lentäminen. Vaikka laukaisut ovat tulleet vuosikymmenten aikana olennaisesti luotettavammiksi ja helpommiksi, on joskus raketin saaminen matkaan ongelmallista – kuten nyt.

Kyseessä on jo neljäs yritys sitten viime viikon alun. Edellinen yritys oli viime sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Suomen aikaa, mutta silloin raketti päätettiin jättää laukaisualustalle dramaattisesti heti sen jälkeen, kun moottorit olivat jo käynnistyneet. 

Lentoradan alla olevalle vaara-alueelle oli eksynyt vene, jonka vuoksi lähtöä viivytettiin ja sen aikana jälleen nestehapen lämpötila pääsi nousemaan liikaa. Syy ei siis suoranaisesti ollut raketissa.

Tämä kantoraketin uusi versio käyttää tavanomaista kylmempää polttoainetta ja hapetinta, ja näiden pitäminen halutussa lämpötilassa on nähtävästi hankalaa.

Niin sanottu laukaisuikkuna aukeaa tänään 01:35 Suomen aikaa ja jatkuu klo 03:05 saakka; tänä aikana raketti pitää saada matkaan tai muutoin laukaisua joudutaan siirtämään myöhemmäksi. Sää on 80 % todennäköisyydellä suotuisa.

Satelliitti vapautetaan raketin ylimmän vaiheen päästä omille teilleen noin 30 minuutin kuluttua lentoonlähdöstä.

Ongelmana laukaisussa on tähän saakka ollut siis nestehapen lämpötila. Space X käyttää raketissaan kerosiinia ja nestehappea, jotka on jäähdytetty tyypillistä alempaan lämpötilaan, koska silloin niiden tiheydet ovat suurempia ja näin mukaan saadaan ikään kuin enemmän ajoainetta. Sama tilavuusmäärä ajoainetta tuottaa enemmän työntövoimaa.

"Ylimääräinen" työntövoima on avuksi raketin ensimmäisen vaiheen laskeutumisessa; Space X yrittää jälleen kerran tuoda raketin ensimmäisen vaiheen ehjänä takaisin Maan pinnalle ja käyttää sen mahdollisesti uudelleen.

Tähän saakka vain yksi laskeutumisyritys on onnistunut, ja se tapahtui viime joulukuussa kiinteälle maankamaralle. Sen sijaan kaikki yritykset laskeutua meren päällä olevalle jalkapallokentän kokoiselle lavetille ovat epäonnistuneet, tosin onnistuminen on ollut koko ajan yhä lähempänä.

Tällä kerralla tosin toiveet laskeutumisen onnistumisesta ovat aika heikot, koska ensimmäisen vaiheen toiminnan päättyessä raketin nopeus on paljon aikaisempia lentoja suurempi ja paluu takaisin alas tapahtuu korkeammalta.

Laukaisusta ja laskeutumisyrityksestä kerrottiin tarkemmin ensimmäisessä laukaisujutussamme.

Päivätys: laukaisua on jälleen lykätty. Lähtölaskenta keskeytettiin juuri ennen lentoonlähtöä.

Falcon 9:n kuormana on SES 9 -tietoliikennesatelliitti, joka on tarkoitus kuljettaa päiväntasaajan päällä olevalle geostationaariselle kiertoradalle.

Laukaisu tapahtuu yöllä aikaisintaan klo 1.46:51 Suomen aikaa. Sääennusteen mukaan olosuhteet ovat suotuisia 95 % todennäköisyydellä.

Raketin laukaisua yritettiin aikaisemmin jo yöllä keskiviikkona ja torstaina, mutta kummallakin kerralla lähtölaskenta keskeytettiin, koska raketin nestehapen määrässä ja/tai lämpötilassa oli epäselvyyttä.

Tämä kantoraketin uusi versio käyttää tavanomaista kylmempää polttoainetta ja hapetinta, koska niiden tiheydet ovat jäähdytettyinä suurempia ja näin mukaan saadaan enemmän ajoainetta. Lisäksi näin raketin työntövoima on tavanomaista suurempi.

"Ylimääräinen" työntövoima on avuksi raketin ensimmäisen vaiheen laskeutumisessa; Space X yrittää jälleen kerran tuoda raketin ensimmäisen vaiheen ehjänä takaisin Maan pinnalle ja käyttää sen mahdollisesti uudelleen.

Tähän saakka vain yksi yritys on onnistunut, ja se tapahtui viime joulukuussa kiinteälle maankamaralle. Sen sijaan kaikki yritykset laskeutua meren päällä olevalle jalkapallokentän kokoiselle lavetille ovat epäonnistuneet, tosin onnistuminen on ollut koko ajan yhä lähempänä.

Tällä kerralla tosin toiveet laskeutumisen onnistumisesta ovat aika heikot, koska ensimmäisen vaiheen toiminnan päättyessä raketin nopeus on paljon aikaisempia lentoja suurempi ja paluu takaisin alas tapahtuu korkeammalta.

Laukaisusta ja laskeutumisyrityksestä kerrottiin tarkemmin aikaisemmassa jutussamme.

(Juttua on päivitetty perjantaina 26.2. yöllä klo 2 Suomen aikaa)

Kantoraketin oli tarkoitus nousta matkaan klo 1.46 Suomen aikaa Cape Canaveralista, Floridasta, mutta lähtölaskentakello pysäytettiin kohtaan 1:41 minuuttia ennen lentoonlähtöä, koska raketin käyttämän nestemäisen hapen tankkauksessa oli ongelma. Space X ei ilmoittanut saman tien ajankohtaa uudelle laukaisuyritykselle, vaan totesi sen tapahtuvan "seuraavien päivien kuluessa".

Laukaisua yritettiin jo edellisenä yönä, mutta silloin lennonjohto päätti lykätä laukaisua vuorokaudella, koska rakettimoottoreissa käytettävän nestehapen lämpötila ei ollut aivan niin matala kuin toivottiin – nähtävästi sama tai samankaltainen ongelma toistui nytkin, koska varsinainen tankkaus oli jo ohitse keskeytyksen tapahtuessa.

5,2 tonnia massaltaan olevan SES 9 -tietoliikennesatelliitin toimitus geostationaariradalle on Falcon 9:n suorituskyvyn ylärajoilla, ja kun käytetyt ajoaineet (nestehappi ja kerosiini) ovat tavallista kylmempiä, saadaan niitä pakattua tankkeihin hieman enemmän. 

Näin lentoon saadaan hieman lisää marginaalia mahdollisten ongelmien varalta.

Kyseessä on raketin uusi, voimakkaampi versio, joka käyttää superkylmää polttoainetta ja hapetinta. Kerosiini on jäähdytetty -6°C:n lämpötilaan ja nestehappi on -207°C:n lämpötilassa normaalin -183°C:n sijaan. Polttoaine ja nestehappi ovat tiheämpiä ja antavat siten lähes 20 % lisää potkua Merlin 1D -rakettimoottoreille.

Tarkoituksena on myös yrittää jälleen kerran laskeutumista raketin ensimmäisellä vaiheella. Viilennyksen ansiosta mukaan saatava polttoaine ja hapetin ovat osaltaan tarpeen juuri siksi, että näin rakettivaiheella on tarpeeksi menovettä käytössään laskeutumista varten.

Rakettivaihehan vempauttaa itsensä oman osuutensa päätyttyä takaisin tulosuuntaan ja hidastaa lentoansa rakettimoottoreilla, jotka hetkeä aikaisemmin kiihdyttivät rakettia sekä sen kuormaa kohti kiertorataa. Rakettivaihe avaa sivuillaan taitettuina olevat laskeutumisjalat ja laskeutuu pystysuoraan helikopterin tapaan merellä noin 650 km mantereesta olevalle jalkapallokentän kokoiselle kelluvalle lavetille.

Space X onnistui tässä laskeutumisessa ensimmäisen kerran viime joulukuussa, mutta tuo laskeutuminen tapahtui kiinteälle maalle lähelle laukaisupaikkaa. Sen sijaan kaikki yritykset laskeutua lavetin päälle merellä ovat epäonnistuneet erilaisista syistä. Syyt on yleensä pystytty selvittämään hyvin jälkikäteen ja kerta toisensa jälkeen laskeutuminen on onnistunut yhä paremmin – tai siis epäonnistunut yhä vähemmin. Viimeisin tällainen laskeutumisyritys olisi onnistui lähes täydellisesti, kunnes yksi laskeutumisjaloista petti – oletettavasti siitä syystä, että jalka ei ollut lukittunut kunnolla laskeutumisasentoon.

Tällä kerralla toiveet tosin eivät ole korkealla.

Satelliitti vaatii noin kaksi sekuntia pitemmän ensimmäisen vaiheen toiminnan, joten polttoainetta on joulukuista lentoa vähemmän käytettäväksi laskeutumiseen. Myös ensimmäisen vaiheen nopeus on liki kaksi kertaa suurempi kuin joulukuussa ennen laskeutumismanöveerien aloittamista, mikä osaltaan vaatisi suurempia rakettimoottorien polttoja ja samalla enemmän polttoainetta.

Paitsi että suurempi nopeus vaatii lisää polttoainetta, se rasittaa rakettivaihetta mekaanisesti enemmän. 

Mutta voi olla, että Space X vain haluaa hillitä odotuksia, jotka aiemmilla kerroilla ovat olleet lähes ylimitoitettuja: monet kuvittelivat koko lennon epäonnistuneen, kun rakettivaihe vain töppäsi laskeutumisessa.

*

Alla on yhtiön tekemä video joulukuun lennosta ja sen onnistuneesta laskeutumisesta; tällä kerralla siis laskeutumista ei tehdä kiinteälle maalle, vaan yritetään jälleen merellä olevalle lautalle.