Akatemiapalkinnot uusien proteiinilähteiden etsijälle ja ihmismaantieteen tutkijalle Toimitus Pe, 14/03/2025 - 12:15
Emilia Nordlund ja Olle Järv.
Emilia Nordlund ja Olle Järv.

Suomen Akatemian vuoden 2024 akatemiapalkinnot saavat tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund VTT:ltä ja akatemiatutkija Olle Järv Helsingin yliopistosta. Järv hyödyntää ihmisten liikkuvuutta yhteiskunnan ilmiöiden ja prosessien ymmärtämisen välineenä. Nordlund on ollut luomassa täysin uutta solumaatalouden tutkimuslinjaa VTT:lle.

Nordlund kehittää uusia tuotantoprosesseja ja innovaatioita, jotka auttavat rakentamaan kestävää ruokajärjestelmää. Tärkeä tutkimuskohde ovat uudet vaihtoehtoiset proteiinilähteet, joita tuotetaan kasvipohjaisista raaka-aineista, teollisuuden sivuvirroista tai bioteknisesti. Näiden toiminnallisuutta ja ravitsemuksellista laatua muokataan muun muassa entsyymiteknologian avulla.

Nordlund tutkii esimerkiksi bioteknisesti tuotettujen ainesosien, kuten kasvi- ja mikrobisolujen proteiineja ruoansulatuksen näkökulmasta. Nordlund on osoittanut, että biotekniikan avulla on mahdollista tuottaa aivan uudenlaisia ainesosia elintarviketeollisuuden käyttöön ja aikaansaada elintarvikkeisiin uusia rakenteita ja ominaisuuksia.

Nordlundilla on vahva tieteellinen näyttö tutkimustyöstä, tutkimusryhmän johtamisesta ja kokonaisen tutkimusalueen tutkimuspäällikön tehtäväkentästä. Nordlund on kansainvälisesti hyvin verkottunut.

”Palkinto on erittäin arvokas tunnustus. Koen sen ja Akatemian rahoituksen erityisen tärkeäksi ruoka-alan tutkimukselle. Ruokajärjestelmä on valtavan murroksen edessä, ja pitkäjänteinen tieteellinen tutkimus uusien ruoantuotantotapojen ja tuotteiden vaikuttavuudesta on kriittisen tärkeää, kun arvioimme niiden mahdollisuuksia osana kestävää ruoantuotantoa ja tasapainoista ravitsemusta.”

Olle Järv edistää ajattelumallia, jossa tieto ihmisten liikkuvuudesta auttaa ymmärtämään paremmin dynaamista ja verkostoitunutta yhteiskuntaa ja sen rakenteellisia muutoksia. Hän on esittänyt uusia näkökulmia useille alueille kuten kaupunkien monimuotoisuuteen ja alueelliseen eriarvoisuuteen, monipaikkaisuuteen ja luontomatkailuun.

Järv on erityisen kiinnostunut siitä, miten digitaalisia massa-aineistoja kuten matkapuhelinten ja sosiaalisen median tietoja voi hyödyntää liikkuvuuden tarkastelussa ja kehittänyt menetelmiä niiden soveltamiseksi yhteiskunnan tutkimuksessa.

Akatemiatutkijana Järv tutkii, kuinka massa-aineistot voivat auttaa ymmärtämään ihmisten rajat ylittävää liikkumista ja vuorovaikutusta ja miten ne edesauttavat kartoittamaan ja ymmärtämään toiminnallisia raja-alueita Euroopassa.

Omaan uravaiheeseensa suhteutettuna Olle Järv on ihmismaantieteen huippututkija. Palkintoperusteluiden mukaan Järvillä on potentiaalia toteuttaa merkittävä jo alkanut kansainvälinen ura omalla alallaan.

”Akatemiatutkijan rahoitus on ollut todella merkittävä uralleni: viisivuotinen BORDERSPACE-hanke mahdollisti uuden tutkimussuunnan perustamisen, tutkimustiimin luomisen sen ympärille ja verkostoitumisen kansainvälisesti. Koen tutkimuksellani vaikuttaneeni siihen, miten tieteessä yhteiskunnan ilmiöitä ja prosesseja ymmärretään ja miten sitä tarkastellaan. Siksi tutkimukseni on myös yhteiskunnallisesti sovellettavissa. On ollut palkitsevaa nähdä, miten hankkeen tutkimus kiinnostaa myös EU:n eri sidosryhmiä päätöksenteon tukemisessa”, kertoo Järv.

Palkinnolla tunnustusta ja kannustusta poikkeuksellisen hyville nuorille tutkijoille

Vuosittaisen akatemiapalkinnon tavoitteena on antaa tunnustusta ja kannustusta urallaan itsenäistymässä oleville tutkijoille sekä kiinnittää huomiota Akatemian tärkeinä pitämiin tavoitteisiin.

Palkinto myönnetään Akatemian rahoittamalle akatemiatutkijalle, tutkijatohtorille, kliiniselle tutkijalle tai akatemiahankkeen vastuulliselle johtajalle, jonka tieteellinen ura on merkittävältä osin vielä edessä.  Palkittavat ovat työssään jo osoittaneet poikkeuksellista tieteellistä rohkeutta, luovuutta tai ennakkoluulottomuutta. Muita palkintokriteerejä ovat tieteellisen tutkimuksen tai tutkijan työn tunnetuksi tekeminen, tiedettä kohtaan tunnetun kiinnostuksen lisääminen, osallistuminen tutkijana yhteiskunnalliseen keskusteluun tai muuten tutkimuksen merkityksen, hyödyntämisen ja vaikuttavuuden lisääminen yhteiskunnassa.

Akatemiapalkintoja on myönnetty vuodesta 2003 alkaen. Tänä vuonna palkinnot luovutetaan Tiedefoorumin yhteydessä 20.5.2025.

Teksti on Suomen Akatemian lähettämä tiedote. Tiedetuubi on tuottanut palkittujen esittelyvideot (alla).

Joakim Uimonen ja palkittu tankokannatin

Joakim Uimonen
Joakim Uimonen

Taiwanin jokavuotisilla polkupyörämessuilla annettiin muotoilupalkinnot Tern Verge S11i -taittopyörälle ja sen veistokselliselle ohjaustangon kannattimelle. Näiden suunnittelija löytyy yllättäen Suomen Turusta.

Kun kysyt fyysikolta miten polkupyörä pysyy pystyssä ja miten sillä voi oikein ajaa, niin saat vastaukseksi pitkän selityksen geometriaa, massan jakautumaa, gyroskooppivoimia ja ihmisen fysiologiaa. Perinteisesti on sanottu, että pyörien aikaansaama gyroskooppivoima olisi tärkein polkupyörää pystyssä pitävistä tekijöistä, mutta nykytiedon mukaan se on vain yksi seikka: ihmisen oma kyky hallita tasapainoaan on olennaisin asia, ja pyörän ollessa liikkeessä tasapainon pitäminen on vain helpompaa.

Fysiikan ja dynamiikan lisäksi tieteellisteknisesti kiinnostavaa polkupyörässä on luonnollisesti se, minkä värinen pyörä on. Ja miten se on tehty ja mistä materiaaleista. Näistä on varsin paljon tietoa Suomen Turussa, missä asuu taiwanilaisen Tern-yhtiön pääsuunnittelija Joakim Uimosen. Kun hänen kanssaan puhuu pyöristä, tulee fillarisuunnitteluun vielä yksi kiinnostava tekijä lisää: taittopyörien olemus. Tern kun on eräs maailman suurimmista taitettavien pyörien tekijöistä.

Näiden suosio lisääntyy kovaa vauhtia etenkin suurkaupungeissa. Pyörissä on yleensä pienet pyörät ja pitkät, korkeat putket satulaan ja ohjaustankoon. Niissä on rungon keskellä jykevä nivel, millä polkupyörän saa kasaan – parhaimmillaan sellaisen saa mahtumaan lentolaukun kokoiseen tilaan.

Jos polkupyörä on normaalistikin omalaatuinen suunniteltava – niin perinteinen ja yksinkertainen laite kuin se onkin - niin taittopyörä on erityisen hankala ja suunnittelijalla on edessään paljon erilaisia rajoituksia. Pienet renkaat, sarana keskellä runkoa ja osien pitää olla sellaisia, että pyörä menee helposti kasaan.

“Minulle nämä ovat tietysti vain haasteita", sanoo Uimonen ja jatkaa toteamalla, ettei sano näin vain tavan vuoksi, vaan koska se on oikeasti jännittävää. "Siis miten voidaan tehdä taitettava pyörä, joka paitsi taipuu pieneen kokoon niin on myös täysiverinen polkupyörä? Sen täytyy olla hyvän näköinen, kuin veistos, mutta sillä pitää olla myös hyvä ajaa.”

“Olemme tehneet pyöriimme monia omia ratkaisuitamme. Käytämme toki esimerkiksi vaihteistossa monia osia, jotka hankimme niiden valmistamiseen erikoistuneilta yhtiöiltä, mutta muun muassa takavaihtajamme on tehty sellaisiksi, että ne ovat kevyempiä, kapeampia ja sopivat pyöriimme paremmin. Olemme myös yhdistäneet napavaihteen ja perinteisen ratasvaihteen siten, että emme tarvitse eturattaassa vaihtajaa lainkaan.”

Uimonen esittelee mielellään myös kalliimman pyöräversion pystyputkea ja veistoksellisesti taipuvaa Physis 3D -nimistä ohjaustangon pidikettä, joka voitti viimeksi päämuotoilupalkinnon Taiwanin tämänvuotisilla pyörämessuilla maaliskuun puolivälissä. “Nämä ovat onnistuneet erinomaisesti! Pystyputki on taottu yhdestä alumiinipalasta, jolloin se on yhtä ja samaa kappaletta, eikä siinä ole hitsaussaumoja.” Pidike puolestaan kääntyy näppärästi ylös ja alas, jolloin sen saa paitsi pienempään tilaan, niin myös laitettua sopivalle korkeudelle.”

Yleensä taittopyörien ajo-ominaisuudet eivät ole hyviä, koska ne on tehty keveiksi, ja runko sekä pyörät ovat matalalla. Uimonen sopii hyvin paitsi pyörien suunnittelijaksi, niin myös testaajaksi: kun roteva suomalaismies tekee pienen kierroksen uudella fillarilla ja oikein runttaa sillä, niin "se vastaa vuoden normaalia testiajoa”.

Uimonen on pitkän linjan pyöräsuunnittelija, joka oli aikanaan Tunturin suunnittelijana. Kun yhtiö ajoi alas oman suunnittelutoimintansa ja pyörien rakentamisen sekä kokoonpanon Suomessa, etsi Uimonen uusia tuulia ja päätyi puolisattumalta Taiwaniin, taittopyöriä jo pitkään tehneeseen Dahon-yhtiöön. Uimonen ajautui Dahonin jakaantumisen myötä syntyneen Ternin palvelukseen. Toimistoaan tosin Uimonen pitää Turussa, sillä nykytekniikan avulla ei enää ole mitään väliä, missä suunnittelija työtään tekee.

“Tietotekniikan avulla se on niin helppoa, kun voin olla jatkuvasti suoraan yhteydessä pääkonttoriin, lähetellä postilla piirroksia ja tiedostoja, ja olla videoyhteydessä milloin vain. Käyn itse asiassa Taiwanissa vain pari kertaa vuodessa.”

Jos Uimonen kaipaa mallikappaletta suunnittelemastaan osasta, niin hän tulostaa sen 3D-printterillä.

Toistaiseksi Tern-pyöriä ei tuoda Suomeen, mutta niihin voi törmätä Turussa, sillä Uimosella niitä on luonnollisesti useita. Autottoman Uimosen pyörätallista löytyy lisäksi myös amfibiopyörä ja rahtipyörä, jolla suurienkin ostosten kantaminen kotiin onnistuu hyvin. Uimonen on fillarifriikki, joka ajaa talvellakin. "Kyllä, ajan pyörällä ympäri vuoden.”

Kuuntele Joakim Uimosen haastattelu 29.9.2012 lähetetyssä Tiedeykkönen -ohjelmassa.