86 sekuntia maailmanloppuun

Tuomiopäivän kellon paljastus vuonna 2025
Tuomiopäivän kellon paljastus vuonna 2025

Maailma on täynnä synkkiä uutisia näinä päivinä, ja tässä yksi ikävä asia lisää: niin sanottu Tuomiopäivän kello on nyt ennätyksellisen lähellä maailmanloppua. Aikaa keskiyöhön on nyt van 89 sekuntia

Bulletin of the Atomic Scientists on vuonna 1945 perustettu tieteellinen lehti ja sitä julkaiseva organisaatio, jonka taustalla ovat ydinpommin luoneen Manhattan-projektin tutkijat, joista nimekkäimpiä ovat Albert Einstein ja Robert Oppenheimer

Ryhmän tavoitteena on valistaa yleisöä ja päättäjiä tieteeseen, teknologiaan ja kansainvälisiin suhteisiin liittyvistä asioista, jotka vaikuttavat ihmiskunnan turvallisuuteen, ja sen tunnetuin toimi on niin sanottu Tuomiopäivän kello eli  Doomsday Clock.

Se symbolisoi kuinka lähellä maailma on ihmiskunnan tuhosta kuvaamalla tilannetta kellotauluun: mitä lähempänä viisarit ovat puoltayötä, sitä lähempänä on täystuho. 

Kelloa päivitetään vuosittain, ja myös tarpeen mukaan useamminkin, perustuen arvioihin ydinaseiden, ilmastonmuutoksen ja muiden globaalien uhkien tilanteesta.

2025 on 89 enää sekuntia keskiyöhön

Perinteiseen tapaan Bulletin of the Atomic Scientists päivitti tuomiopäivän kelloa nyt tammikuun 28. päivänä. Olemme lähempänä tuomiopäivää kuin olemme olleet koskaan, kylmä sota mukaan luettuna.

Ryhmän mukaan ihmiskunta lähestyi vuonna 2024 yhä enemmän katastrofia. 

Tuhoisat kehityssuunnat jatkuivat, eivätkä kansat ja niiden johtajat ole onnistuneet tekemään tarvittavia muutoksia kurssin muuttamiseksi, vaikka merkit vaaroista ovat erittäin selkeitä.

Muutos ei ole suuri. Se on lähinnä symbolinen. 

Tätä ennen kello oli 90 sekunnin päässä keskiyöstä, mutta nyt se siirrettiin sekuntia lähemmäksi aikaan 89 sekuntia keskiyöhön.

Atomitutkijaryhmä haluaa lähettää tällä sekunnilla merkin: maailma on jo vaarallisesti lähellä rotkon reunaa, ja ryhmä haluaisi maailman johtajien tunnustavan maailman tilanteen ja ryhtyvän puheiden sijaan oikeisiin toimiin vähentääkseen ydinaseiden, ilmastonmuutoksen ja biologisten tieteiden sekä erilaisten kehittyvien teknologioiden väärinkäytön aiheuttamia uhkia.

Ukrainan sota, joka jatkuu nyt kolmatta vuottaan, varjostaa maailmaa. Konflikti voi muuttua ydinaseelliseksi koska tahansa hätiköidyn päätöksen, onnettomuuden tai virhearvion vuoksi. 

Tulenarat tilanteet Lähi-idässä uhkaavat riistäytyä hallinnasta laajemmaksi sodaksi ilman varoitusta. 

Ydinaseita hallussaan pitävät maat kasvattavat asevarastojensa kokoa ja roolia sijoittamalla satoja miljardeja dollareita sivilisaation tuhoamiseen kykeneviin aseisiin. 

Ydinaseiden valvontaprosessi on romahtamassa, ja ydinasemaihtien väliset korkean tason kontaktit ovat täysin riittämättömät verrattuna kädessä olevaan vaaraan. 

Myös ydinaseettomat maat harkitsevat omien ydinsaeiden kehittämistä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset lisääntyivät viime vuonna, kun lukuisat merkit merenpinnan noususta lämpötilaan ylittivät aiemmat ennätykset. 

Samaan aikaan ilmastonmuutosta aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöt jatkoivat kasvuaan.  Äärimmäiset sääilmiöt ja muut ilmastonmuutokseen liittyvät tapahtumat – tulvat, hirmumyrskyt, helleaallot, kuivuus ja metsäpalot – vaikuttivat jokaiseen maanosaan. 

Maailman pyrkimykset ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat vaisuja, koska useimmat hallitukset eivät toteuta tarvittavia rahoitus- ja politiikkatoimia maailmanlaajuisen lämpenemisen pysäyttämiseksi. Aurinko- ja tuulienergian kasvu on ollut vaikuttavaa, mutta se ei ole riittävää ilmaston vakauttamiseksi.

Uudet ja uudelleen ilmaantuvat sairaudet uhkaavat edelleen maailman taloutta, yhteiskuntaa ja turvallisuutta. Helpostitarttuvan lintuinfluenssan esiintyminen epätyypilliseen aikaan, sen leviäminen maatalouseläimiin ja maitotuotteisiin sekä ihmistapaukset ovat luoneet mahdollisuuden tuhoisalle ihmispandemialle. 

Korkean turvallisuustason biologisia laboratorioita rakennetaan ympäri maailmaa, mutta niiden valvontajärjestelmät eivät pysy tahdissa, mikä lisää riskiä, että pandemian potentiaalia omaavia patogeeneja pääsee karkuun. 

Tekoälyn nopea kehitys on lisännyt riskiä, että terroristit tai maat saavuttavat kyvyn suunnitella biologisten aseiden, joille vastatoimia ei ole olemassa.

Monet epävakautta aikaan saavat teknologiat ovat kehittyneet viime vuonna tavoilla, jotka tekevät maailmasta vaarallisemman. 

Tekoälyn käyttö sotilassovelluksissa herättävät kysymyksiä siitä, kuinka paljon koneille annetaan valtaa tehdä sotilaallisia päätöksiä – myös päätöksiä, jotka voivat tappaa suuressakin mittakaavassa, mukaan lukien ydinaseiden käyttöön liittyvät päätökset. 

Suurvaltojen väliset jännitteet heijastuvat yhä enemmän avaruuskilpailuun, missä suurvallat kehittävät aktiivisesti kyvykkyyttä toimia satelliitteja vastaan. Venäjä on tiettävästi myös vienyt avaruuteen ydinaseen koekappaleen.

Kun näihin lisätään vielä väärän tiedon, disinformaation ja salaliittoteorioiden levittäminen, on tilanne hankala. Perinteinen tiedonvälitys on vaarassa sekä totuuden ja valheen välinen raja hämärtyy.

Tekoälyn kehitys tekee väärän tai epäautenttisen tiedon levittämisen helpommaksi internetissä, kuten myös sen havaitsemisen vaikeammaksi. 

Samalla valtiot ryhtyvät rajat ylittäviin pyrkimyksiin käyttää disinformaatiota ja muita propagandan muotoja vaalien kaatamiseksi, kun taas jotkut teknologia-, media- ja poliittiset johtajat edistävät valheiden ja salaliittoteorioiden leviämistä. 

Tämä tiedon ekosysteemin korruptio heikentää julkista keskustelua ja rehellistä keskustelua, joihin demokratia perustuu. Heikentyneessä tiedonmaisemassa syntyy myös johtajia, jotka vähättelevät tieteen merkitystä ja pyrkivät tukahduttamaan sananvapautta ja ihmisoikeuksia, minkä seurauksena vaarantuu se faktoihin perustuva julkinen keskustelu, jota maailmaa uhkaavien valtavien uhkien torjumiseksi tarvitaan.

Atomitutkijat toteavat, että Yhdysvalloilla, Kiinalla ja Venäjällä on mahdollisuus tuhota sivilisaatio. Näillä kolmella maalla on myös ensisijainen vastuu vetää maailmaa takaisin kuilun reunalta. Hidän tulisi ottaa ensimmäinen askel kohti tilanteen parantamista viipymättä, huolimatta syvistä erimielisyyksistään. 

Maailma tarvitsee välittömiä toimia.

* * *

Juttu perustuu Bulletin of the Atomic Scientists'in 28.1.2025 julkaistuun tiedotteeseen. Kuva on myös heidän.

Trump sysäsi Tuomiopäivän kelloa kohti maailmanloppua

Tämä ei enää todellakaan naurata. Yhdysvaltain tuore presidentti Donald Trump on ennättänyt jo paitsi suututtamaan suuren osan maailmaa, erityisesti naiset, tutkijat ja vähemmistöt, mutta lisäksi aikaa ihmisen itse aiheuttamaan maailmantuhoon mittaavaa kelloa on siirretty hänen vuokseen eteenpäin kylmän sodan aikaisiin arvoihin. Kello on nyt kaksi ja puoli minuuttia vaille maailmanloppu.

Maailmanlopun kello täyttää tänä vuonna 70 vuotta – ja "juhlavuoden" kunniaksi sitä on siirretty puoli minuuttia eteenpäin. 

Kello ei ole ollut näin lähellä puoltayötä 50 vuoteen, eli kylmän sodan tuimimpien aikojen.

Kyseessä on amerikkalaisen ydintutkijoidentiedotuslehden Bulletin of the Atomic Scientistin vuonna 1947  käyttöön ottama kellovertaus sille, kuinka lähellä maailma on ydintuhoa. Klo 24, eli puoliyö, tarkoittaa sitä, että ihmiskunta tuhoutuu.

 

Vuodesta 1947 alkaen lehden “Tiede- ja turvallisuuslautakunta” on kokoontunut kahdesti vuodessa keskustelemaan kellonaikaan tehtävistä muutoksista. 

Nykyisin sitä hallitaan Chicagon yliopistossa ja kello on viime vuodet näyttänyt lukua 23.57, eli kolme minuuttia vaille maailmanloppua.

Alkuperäisen ydinaseiden käytön aiheuttaman täystuhon lisäksi kellon aikamäärityksessä otetaan nykyisin huomioon myös ilmaston muuttuminen ja monta muutakin asiaa, joista kerroimme mm. tässä jutussa vuonna 2015

Kelloa tarkistetaan aina näin tammikuussa, ja tänä vuonna tutkijat joutuivat ottamaan huomioon myös kovasti muuttuneen poliittisen tilanteen Yhdysvalloissa ja ennen kaikkea sen, että maan ohjaksissa on egovammainen pikkulapsi.

Lisäksi kellotutkijat nostavat tämänvuotista päätöstään perustellessa esiin valheuutiset ja tieteellisen tiedon väheksynnän.

Koko päätösteksti kaikessa kauheudessaan on luettavissa The Bulletinin tänään julkaisemassa lausunnossa.

Tuomiopäivän kello on nyt netissä

Chicagon yliopistossa tikittävän tuomiopäivän kellon viisarit osoittavat tällä hetkellä kolmea minuuttia vaille puolenyön, eli maailmanloppuun on sen mukaan enää kolme minuuttia teoreettisessa laskelmassa, joka jakaa todennäköisyyden kellotaulun 12 tuntiin.

Amerikkalainen ydintutkijoiden tiedotuslehti Bulletin of the Atomic Scientist, joka otti kellovertauksen käyttöön vuonna 1947 ja siitä alkaen lehden “Tiede- ja turvallisuuslautakunta” on kokoontunut kahdesti vuodessa keskustelemaan olisiko kellonaikaa syytä muuttaa. 

Edellisen kerran isoviisaria väännettiin viime tammikuussa, jolloin sitä siirrettiin paria minuuttia lähemmän tuhoa, siis puoltayötä. Kerroimme tästä Tiedetuubissakin.

Alun perin ainoa viisareiden asentoon vaikuttava tekijä oli ydinsota, koska kello tehtävänä oli ensisijaisesti varoittaa maailmanlaajuisen ydintuhon vaarasta, mutta nyt kellon asentoon vaikuttaa moni muukin asia.

Selventääkseen näitä muita asioita on Bulletin of the Atomic Scientists -julkaisu avannut nyt nettiin sivuston, joka kertoo havainnollisesti kaikenlaisista meitä uhkaavista katastrofeista. Inhottavinta sivustossa on se, että nämä uhkakuvat ovat erittäin konkreettisia: ydinaseiden määrän lisäksi sivusto näyttää kuinka paljon ydinmateriaalia on kadoksissa eri syistä johtuen, miten plutoniumia ja uraania säilytetään, kuinka ilmastonmuutos etenee ja vaarantaa tulevaisuutemme, sekä valaisee myös bioturvallisuutta ja uusia, mahdollisesti vaarallisia tekniikoita.

Tuomiopäivän kellon nettisivu on kaameaa luettavaa, ja siksi niin kiinnostavaa. Tämän vuoksi sitä ei voi missään nimessä suositella henkilöille, joilla on taipumus paisutella mielessään vaaroja ja menettää yöunensa erilaisten uhkakuvien vuoksi.

“Kolme minuuttia tuomiopäivään”

Etenkin kylmän sodan aikaan kuuluisaksi tullut ns. Tuomiopäivän kello on edelleen käynnissä, ja sitä hilattiin tänään kaksi minuuttia eteenpäin. Nyt se on kolme minuuttia vaille puolenyön, eli hetken, jolloin ihmiskunta tuhoaisi itse itsensä.

Kellon viisareita vääntäää amerikkalainen yditutkijoiden tiedotuslehti Bulletin of the Atomic Scientist, joka otti Chicagon yliopistossa sijaitsevan kellotaulun käyttöön vuonna 1947 osoittamaan sitä, kuinka lähellä koko ihmiskunnan tuhoava ydinsota on. Nyttemmin itsetuhoon on otettu huomioon muitakin seikkoja kuin globaali ydinsota.

Näin oli esimerkiksi tällä kerralla: ryhmän johtaja Kennette Benedict kertoi syiksi viisarin siirtämiseen ilmastonmuutoksen vakavuuden, maailman ydinaseiden modernisoinnin niiden hävittämisen sijaan sekä maailmanpolitiikassa lisääntyneen jännityksen.

Tätä lähempänä puoltayötä kello on ollut vain kerran, vuonna 1953, kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kilpailivat keskenään vetypommin kehittämisessä.

68 vuotta kellopeliä

Kun kello ottiin käyttöön kesäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1947, asetettiin se osoittamaan hetkeä seitsemän vaille puolenyön, siis klo 23:53. Sen jälkeen kellonaikaa on muutettu 21 kertaa, viimeksi tammikuussa 2012, jolloin viisaria siirrettiin minuutilla eteenpäin aikaan 23:55.

Hetkelliset ajankohtaiset jännitteet tai tapahtumat eivät vaikuta viisarien asentoon, vaan Bulletin of the Atomic Scientists -julkaisun “Tiede- ja turvallisuuslautakunta” kokoontuu kahdesti vuodessa keskustelemaan olisiko kellonaikaa syytä muuttaa. Jotta tuomiopäivän kello ei menettäisi arvoaan, muutetaan sen asentoa vain painavista syistä ja harvoin.

Kauimpana isoviisari on ollut pystyasennosta vuonna 1991, kun START-sopimuksen syntymisen liennytys sai kellon ottamaan takapakkia asentoon 23:43.

Kelloa pidetään myös hieman synkkämielisenä ja pessimistisenä, mutta siihen on looginen syynsä: lautakunnan toimeksiantona on ottaa huomioon synkkiä tulevaisuuskuvia ja teorettista mahdollisuutta niiden toteutumiseen; miellyttäviä tai muuten positiivisia maailmanloppuja ei juuri ole. Toisaalta kannattaa ottaa huomioon se, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen aikaansaama uhka ei ole yhtä dramaattinen kuin vaikkapa ydinsodan tuhot. Niinpä jos kello näyttäisi joskus puoltayötä, osoittaisi se lähinnä apokalypsin olevan täysin mahdollisen.

Kelloaika itsessään ei onneksi saa aikaan tuhoa.

Toivottavasti.