Charon

Pluton kaoottiset kuut animaationa

Pluton kuista saatiin kesällä komeita kuvia, kun NASAn New Horizons -luotain lensi kääpiöplaneetan ohitse. Lisää kuvia on vielä tulossa, kun luotain lähettelee muistiinsa keräämiä tietoja vähitellen Maahan, mutta tässä Pluto-kuvien julkistusrumbassa unohtuu helposti se, että Plutoa tutkittiin jo ennen lähiohitusta huolellisesti – niin New Horizons -luotaimella kuin maanpäällisin kaukoputkinkin.

Tässä Mark Showalterin tekemässä animaatiossa näkyy hyvin kuinka Pluton kuut liikkuvat ja pyörivät: siinä missä sisin Charon kääntää koko ajan saman puolensa kohti Plutoa (samaan tapaan kuin Maan kuu tekee) vuorovesilukittumisen vuoksi, pyörivät muut kuut Styx, Nix, Kerberos ja Hydra villisti akseliensa ympäri. Onneksi ne sentään pysyvät koko ajan samalla radalla Pluton ympärillä!

Kuten video osoittaa, ei Plutokaan pysy paikallaan, vaan käytännössä Pluto ja Kharon kiertävät yhteisen massakeskipisteensä ympärillä. 

Kuten alla oleva kuva osoittaa, ovat pienimmät Pluton kuut – tai ainakin Kerberos ja Hydra – syntyneet vähintään kahden pienemmän kappaleen törmäyksestä, ja voi olla, että edelleen jatkuva pyöriminen on seurausta näistä törmäyksistä.

Video: NASA/JHUAPL/SwRI/Mark Showalter

Pluton pienimmät kuut

Plutosta alkaa erottua yksityiskohtia

To, 04/30/2015 - 08:26 Markus Hotakainen

New Horizons -luotain on välittänyt jälleen uusia kuvia Plutosta. Enää kääpiöplaneetta ei ole suttuinen valopiste, vaan sen pinnalla erottuu tummia ja vaaleita alueita.

Tuoreet kuvat on otettu pari viikkoa sitten runsaan 110 miljoonan kilometrin etäisyydeltä. Kuvaamiseen käytettiin LORRI-instrumenttia (Long-Range Reconnaissance Imager), joka on käytännössä ccd-kameralla varustettu 20-senttinen kaukoputki.

Kehyksen sisällä on kolme kertaa suurennettu kuva Plutosta. Pinnan kirkkain kohta on napaseuduilla, mikä viittaisi jäästä tai lumesta muodostuneeseen napalakkiin.

Kuvassa näkyy myös Pluton suurin kuu Charon. Kymmenesosasekunnin mittainen valotusaika oli liian lyhyt, jotta neljä muuta kuuta erottuisi kuvassa.

Kevään ja kesän kuluessa kuvien erotuskyky paranee vielä huimasti, kun luotaimen ja kääpiöplaneetan välinen etäisyys kutistuu.

"Voimme vain kuvitella, millaisia yllätyksiä meitä on odottamassa, kun New Horizons ohittaa Pluton 12 500 kilometrin etäisyydeltä ensi kesänä", hehkuttaa Hal Weaver, yksi lennon tutkijoista.

Kuva: NASA/Johns Hopkins University Applied Physics Laboratory/Southwest Research Institute

 

Pluto kaipaa nimittelyä

La, 03/21/2015 - 14:44 Markus Hotakainen

Ensi heinäkuussa New Horizons -luotain sujahtaa runsaan 12 000 kilometrin etäisyydeltä Pluton ohitse. Kääpiöplaneetasta saadaan silloin kuvia, jotka muuttavat pienenä valopisteenä kaukoputkissa näkyvän kohteen maailmaksi, jolla on erilaisia maastonmuotoja. Niille on keksittävä nimet.

SETI-instituutti on käynnistynyt kampanjan, jossa yleisöltä kerätään nimiehdotuksia Pluton ja sen suurimman kuun Charonin pinnanmuodoille. Kampanjan nimenä on "Our Pluto" eli "Meidän Plutomme".

New Horizons -luotaimen tiederyhmään kuuluvan Mark Showalterin mukaan Pluto kuuluu kaikille. "Siksi haluamme kaikkien osallistuvan tuon kaukaisen maailman kartoittamiseen."

Showalter johti havaintoprojektia, jonka tuloksena Hubble-avaruusteleskoopilla löydettiin vuonna 2011 Pluton pienimmät tunnetut kuut Kerberos ja Styx. Ne nimettiin yleisöltä saatujen ehdotusten perusteella.

"Silloin tarvitsimme ainoastaan kaksi nimeä, mutta nyt kaipaamme niitä vähintään sata", Showalter toteaa.

New Horizons kiitää Pluton ja sen kuiden ohitse niin vauhdikkaasti, että tutkijat eivät ohilennon aikana ehdi keksiä nimiä kuvissa näkyville kraattereille, vuorijonoille ja rotkoille, joita Pluton pinnalta todennäköisesti erottuu. Siksi he laativat etukäteen luettelon, josta voi valita sopivia nimiä kirjaimellisesti lennosta.

SETI-instituutin sivuilla voi käydä antamassa äänensä mieleisilleen nimille ja sinne voi jättää myös omia ehdotuksia. Nimien aihepiirit on rajattu mytologiaan, kirjallisuuteen ja tutkimusmatkojen historiaan.

Nimiä kannattaa alkaa miettiä heti, sillä kampanja jatkuu vain huhtikuun 7. päivään saakka. Määräajan umpeuduttua New Horizons -luotaimen tutkijaryhmä valikoi ehdotuksista mielestään parhaat ja välittää ne Kansainväliselle tähtitieteen unionille (International Astronomical Union, IAU), joka tekee lopulliset päätökset pinnanmuotojen nimistä.

Toistaiseksi tarkimmat kuvat Plutosta on saatu Hubble-avaruusteleskoopilla. Niissä ei erotu yksityiskohtia, mutta Pluton pinnalla näyttää olevan sekä hyvin tummia, melkein asfaltinmustia että liki lumenvalkoisia alueita. Tarkemmat kuvat ovat toistaiseksi taiteilijoiden mielikuvituksen tuotetta ja niiden detaljit korkeintaan valistuneita arvauksia.  

New Horizons -luotaimesta ja tulevasta ohilennosta löytyy lisätietoa NASAn sivuilta.

 

 

Onnea Plutolle!

To, 02/05/2015 - 13:36 Markus Hotakainen
Kuva NASA / Johns Hopkins University Applied Physics Laboratory / Southwest Research Institute

Tai pikemminkin Clyde Tombaugh'lle (alla), joka tosin poistui keskuudestamme jo vuonna 1997. Eilen tuli kuluneeksi 109 vuotta kaukaisen kääpiöplaneetan löytäjän syntymästä. Merkkipäivän kunniaksi julkaistiin tuore kuva Plutosta ja sen suurimmasta kuusta Kharonista – tai Charonista.

Vuonna 1978 Pluton ensimmäisen tunnetun kuun löytänyt James Christy nimesi sen vaimonsa Sharonin mukaan. Kreikkalaisesta mytologiasta tutun Styx-virran lautturin englanninkielisen nimen c-kirjain voidaan näet lausua myös ässänä.

Tuore kuva Plutosta on otettu New Horizons -luotaimen LORRI-kameralla (Long-Range Reconnaissance Imager) 25. tammikuuta. Tuolloin luotain oli 203 miljoonan kilometrin päässä Plutosta, joten kääpiöplaneetta on kuvassa vain kahden pikselin ja sen suurin kuu ainoastaan yhden pikselin kokoinen. Ne näkyvät kuitenkin tuplasti isompina kuin viime heinäkuussa otetussa kuvassa. 

Valotusaika oli vain 1/10 sekuntia, joten pienemmät ja himmeämmät kuut eivät erotu kuvassa. Vaikka Pluto on kuvassa vielä mitättömän pieni, se ei ole enää pelkkä valopiste. Tulevina kuukausina Pluto kasvaa kuvissa yhä suuremmaksi, kun New Horizons matkaa kohti kesällä tapahtuvaa ohilentoa.

14. heinäkuuta luotain sujahtaa kääpiöplaneetan ohi noin 10 000 kilometrin etäisyydeltä. Rataan tehdään vielä pieniä korjauksia kevään ja kesän mittaan otettujen kuvien perusteella.