Testi: Mikä tekee Applen kellosta koukuttavan?

Ensimmäiset asiakkaat saavat perjantaina käsiinsä ensimmäiset Apple Watch -kellot. Ne, jotka saavat Applen uuden härpäkkeen aivan ensimmäisinä, tilasivat laitteen sokkona netistä heti 10. huhtikuuta, kun laite tuli myyntiin. Voinee sanoa, että he ovat niitä Apple-faneja, joille kelpaa lähestulkoon kaikki,  mitä omenafirma tekee.

Käytän itse monia Applen tuotteita, mutta en jaksa innostua yhtiön uusista laitteista vain siksi, että niissä on omenan kuva.  Tuleva kello kuitenkin on kiinnostava monessa mielessä: koska käytän jo nyt älykelloa, Pebbleä, tiedän kelloissa olevan paljon jännittäviä mahdollisuuksia – sellaisia, joita ensimmäinen käytännöllinen älykello Pebble ei pystynyt vielä hyödyntämään. 

Apple on myös tunnettu käyttäjäystävällisyydestään, joten hieman nörtihtäviin Pebbleen ja Samsung Geariin verrattuna tulossa voi olla jännittävä uutuus.

Pääsin testaamaan Apple Watchia ja olen yllättynyt, siitä kuinka yllättynyt olen. Arvioiden ja nettisivujen perusteella osasin odottaa sujuvaa käyttöä, kaunista muotoilua ja kirkasta näyttöä, mutta kello ylitti näissä odotukseni. Käyn seuraavassa läpi huomioitani:

1. Miltä se tuntuu?

Kelloa pidetään kädessä ja sen täytyy tuntua mukavalta sekä näyttää kauniilta. Apple Watch on näissä molemmissa erinomainen, ja näihin Apple on selvästi panostanutkin. Kellosta saa kahta eri kokoa, 38 mm ja 42 mm halkaisijaltaan olevia versioita, eri värisinä ja monin erilaisin rannekkein varustettuna. 

Viimeistely on huolellista ja niin kellon kuin rannekkeiden laatu on hyvä. Kiitos siitä kiinalaiselle työvoimalle. 

Kellon laittaa mielellään ranteeseen ja se tuntuu oikein hyvältä.

2. Millaista sitä on käyttää?

Kun kellon käynnistää, se tärähtää ystävällisesti. Näyttö syttyy ja kello herää applemaisen jouhevasti ja pienieleisesti henkiin.

Näytön kirkkaus ja tarkkuus on yllätys, vaikka sitä osasi odottaa. Tässä Samsung Gear jää selvästi toiseksi ja ranteessani ollut Pebble tuntui peräti antiikkiselta.

Käyttäminen tapahtuu joko näyttöä tökkimällä tai oikealla reunassa olevaa “vetonuppia” kiertämällä. Kosketusnäyttö tunnistaa painalluksen voimakkuuttakin, ja kestää hetken, että tätä ominaisuutta onnistuu hyödyntämään. 

Ainoa negatiivinen yllätys on se, että näyttö ei tue älypuhelimista tuttua nipistystoimintaa, eli esimerkiksi kellon ruudulla olevaa karttaa ei voi tarkentaa sormilla karttaa nipistäen. Kosketusnäyttö tukee vain yhtä samanaikaista kosketusta; tämä on selvästi yksi asia, joka varmasti tullaan korjaamaan seuraavissa kellon versioissa.

Kokonaisuudessaan käyttö on kuitenkin erittäin sujuvaa ja loogista. Olin jopa yllättynyt, miten käteväksi se on tehty, vaikka odotukseni olivat korkealla.

3. Mitä kellolla voi tehdä?

Älykellojen suurin kysymys on juuri tämä: mihin niistä oikein on.  Perustehtävästään, eli ajan näyttämisestä, ne suoriutuvat hyvin ja sitä varten kaikissa älykelloissa on monta erilaista näyttötaulua. Tarjolla on analogisia ja digitaalisia, enemmän tai vähemmän tietoa ruutuun kasaavia, tyylikkäitä ja minimaalisia sekä hauskoja ja vitsikkäitä. 

Näin on myös Apple Watchissa, ja kunhan sovelluskehittäjät pääsevät vauhtiin, niitä tulee roppakaupalla lisää. Hyvä näyttö tarjoaa tähän paljon mahdollisuuksia.

Applen omissa kellotauluissa oli kuitenkin erinomaisena ominaisuutena se, että “vetonappulaa” kääntämällä taulujen informaatiosisältöä pystyy muuttamaan nopeasti. Näyttöön saa kalenterin, sekuntiviisarin ja paljon muuta nopealla pyöräytyksellä. Ihastuin välittömästi kellotauluun, joka näyttää kellonajan lisäksi Auringon radan taivaalla kyseisenä päivänä ja missä Aurinko sekä Kuu ovat. Kuun vaihe näkyy myös haluttaessa. 

Kännyssä olevat kalenterimerkinnät näkyvät haluttaessa kellotaulussa tai erikseen.

Toinen älykellon tärkeä toiminto on olla matkapuhelimen etäispääte. Puhelimeen tulevat viestit saa näkyviin kelloon, ja vaikka tämä tuntuu triviaalilta, olen havainnut tämän varsin mukavaksi: kännykkää ei tarvitse kaivaa esiin esimerkiksi selkärepusta, kun viestin näkee kellosta. 

Kuten Samsung Gear, voi Apple Watchin kautta myös vastata puheluun ja hoitaa niin kuuntelemisen kuin puhumisenkin. Tosin kaiutinta käytettäessä myös lähipiiri kuulee koko keskustelun. Kellon kautta voi myös selata yhteystietoja ja soittaa.

Samoin muiden älykellojen tapaan Applen kellon avulla voi ohjata musiikin soittamista ja sitä voi käyttää kameran kauko-ohjaimena.

Kolmas älykellojen tärkeäksi sovellukseksi muodostunut sovellusalue on terveys ja kuntoilu. Kellon kiihtyvyysanturin avulla voi seurata aktiivisuutta, se laskee askelia ja pystyy tarkkailemaan unen laatua. Applen kello pystyy myös seuraamaan sydämenlyöntejä.

Alun perin kelloon oli tarkoitus saada mukaan koko joukko muitakin terveystietoja tutkivia antureita, mutta ne jätettiin ainakin tästä kellon ensimmäisestä versiosta pois. Silti kello on täydellisin ja edistynein terveysälykello. Tästä on tarkemmin omassa kappaleessaan jutun lopussa.

Kelloon on saatavilla jo runsaasti sovelluskehittäjien tekemiä pikkuohjelmia, ja kunhan kello tulee oikeasti käyttöön, näiden määrä tulee lisääntymään räjähdysmäisesti. Todennäköisesti samalla kello saa aivan uusia ulottuvuuksia ja käyttökohteita, aivan kuten kävi älypuhelimien kanssa.

Sovellukset kelloon ladataan iPhonessa olevan sovelluksen kautta, ja ne näkyvät kellon näyttöruudulla pieninä, eri värisinä havainnollistavalla grafiikalla varustettuina palluroina. Sovellukset käynnistetään joko somella niitä tökkäämällä, "netonapista" puorittämällä ja sitä painamalla, tai näyttöruudulla sivusuunnassa sormella pyyhkäisemällä. Navigointi sovellusten välillä käy hyvin jouhevasti.

Puhelimessa on myös mm. lähimaksut mahdollistava NFC-piiri, joskin se toimii Applen Pay -palvelun kanssa ja on toistaiseksi käytössä vain Yhdysvalloissa.

Kuva: 42-millinen Apple Watch ja alkuperäinen Pebble rinnakkain.

4. Kuinka usein sitä pitää ladata?

Tässä on Applen puhelimen suurin heikkous, ja myös todennäköisesti suurin syy siihen, että kelloa ei ole esitelty aikaisemmin: kelloa ei voi käyttää täysipainoisesti yhdellä latauksella kuin vajaan päivän. 

Applen mukaan akku kestää 18 tuntia sekalaisessa käytössä, minkä yhtiö laskee tarkalleen ottaen pitävän sisällään 90 ajan katsomista, 90 viestiä puhelimesta, 45 minuuttia sovellusten käyttämistä ja 30 minuuttia kuntoilua musiikkia kuunnellen.

Puhelukäytössä puhelin toimii kolme tuntia, aktiivisessa urheilukäytössä 6,5 tuntia ja “pelkkänä” kellona ilman virtasyöppöjä lisätoimintoja kaksi vuorokautta, eli 48 tuntia. Virransäästötilassa akku kestää 72 tuntia.

Käytännössä ilmoitetut luvut ovat optimistisia ja oikeasti kelloa pitänee siis ladata päivän kuluessa. Onneksi lataus hoituu suhteellisen helposti, sillä kello käyttää induktiotekniikkaa. Sen takaosaa vasten laitetaan USB-liitännästä sähköä saava latauslevy, tai kello asetetaan sen päälle, ja lataus hoituu itsekseen.

5. Milloin sellaisen saa ja mitä se maksaa?

Apple Watch tuli myyntiin siis 10. huhtikuuta, jolloin sellaisen saattoi tilata Yhdysvaltain lisäksi mm. Saksassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Kanadassa, Japanissa ja Australiassa. Nämä tilaukset toimitetaan nyt perjantaina 24.4. Mikäli kellon tilaa nyt näistä maista, ovat toimitusajat heinäkuulla.

Suomen tilanteesta ei toistaiseksi ole tietoa, mutta todennäköisesti kello saadaan myyntiin kesän kuluessa, kun niiden tuotanto pääsee kunnolla vauhtiin. 

Valitettavasti kelloa ei saa ulkomaisista kaupoista mukaansa, sillä niitä voi kaupoissa vain katsoa ja koskea, mutta tilaukset täytyy tehdä netissä, missä vaaditaan kyseisen maan toimitusosoite sekä siihen yhdistetty pankki- tai luottokortti.

Euroopan maissa hinnat alkavat 399 eurosta (Apple Watch Sport -mallisto) ja päätyvät Edition -malliston kultapäällysteisten erikoisversioiden 18 000 euroon. Välissä on vielä “normaali” Apple Watch -mallisto, jonka kellot maksavat koosta, materiaalista ja rannekkeesta riippuen 649:n ja 849:n euron välillä.

6. Onko kello hintansa väärti?

Tämä on vaikea kysymys, sillä niin Applen tuotteisiin kuin kelloihinkin suhtaudutaan yleensä tunteella. Monet maksavat kelloistaan tuhansia euroja, kun haluavat ranteeseensa kiiltävän Rolexin tai sukellustietokoneelta näyttävän urheilukellon. Ja monet ostavat Applen laitteita, vaikka käyttäisivät vain murto-osaa niiden ominaisuuksista.

Itse en hankkisi Edition -sarjan kelloa, vaikka rahaa olisi pilvin pimein – tosin jos niin olisi, niin mieli saattaisi muuttua. Sen sijaan edullisemman luokan kellon voisin hankkiakin, sillä toiminnoiltaan itse kello on täysin sama, vaikka hintalappu olisikin erilainen. 

Ovatko kuitenkaan hieno näyttö ja sujuva käyttö noin 400 euron arvoisia? Kenties, jos huomioi sen, että kello toimii kätevästi puhelimen etäpäätteenä. Nyt käyttämäni Pebble toimii myös, mutta toisinaan huonosti – yhteys pätkii, linkkaus katoaa ja tietoa hukkuu matkalle. Applen oma kello toimii todennäköisesti paremmin.

Kannattaa myös huomata, että Applen kello toimii vain Applen iPhonen kanssa samaan tapaan kuin Samsung Gear toimii vain Samsungin älypuhelimien kanssa. Kello pitää siis valita käyttämänsä ekosysteemin mukaan, tai sitten ekosysteemi täytyy valita haluamansa kellon mukaan.

Älykellojen aika on vasta alussa, ja sitä mukaa kun sovelluksia tulee enemmän, niiden käyttö lisääntyy ja muuttuu. On myös varsin todennäköistä, että digitaalisten avustajien, kuten Applen laitteissa kysymyksiin vastaavan Sirin, rooli tulee vain lisääntymään. Jos nyt itsekseen puhuva henkilö kadulla ei ole mikään harvinaisuus, liittyy tähän seuraan varmasti pian käskyjä ja kysymyksiä kellolleen hokeva stereotyyppi. Tieteiselokuvien puheohjattavat laitteet eivät ole kaukana, ja älykello on varmasti tässä juuri oikea ja ihmistä lähellä oleva välikappale.