Viimeisen 12 vuoden ajan ranskalaisen Jean-Jacques Dordainin pyöreäsilmälasinen naama on ollut ESAn viralliset kasvot. Hänen aikanaan Euroopan avaruusjärjestö on muuttunut ja kasvanut varsin paljon, sillä paitsi että järjestön jäsenmäärä on kasvanut viidestätoista kahteenkymmeneen, on sen toiminta laajentunut Maan ympäriltä koko aurinkokunnan alueelle – Mars Express, ESAn ensimmäinen planeettaluotain, saapui perille hänen ensimmäisen kautensa alussa ja sitä seurasivat Huygens, Venus Express ja Rosetta. Myös maapallo nousi hänen aikanaan tärkeämmäksi aiheeksi, sillä Envisat sai seurakseen ja seuraajikseen koko joukon uusia, pienempiä satelliitteja. 

Kansainvälinen avaruusasema saatiin hänen aikanaan valmiiksi, ESA sai kuusi uutta astronauttia ja kaikki eurooppalaiset ATV-rahtialukset lensivät hänen "johdollaan". Hän myös solmi sopimukset ATV:n tekniikkaan perustuvan eurooppalaisen huoltomoduulin käyttämisestä NASAn Orion-aluksessa.

Kenties merkittävin Dordainin kauden saavutus on ollut ESAn ja Euroopan unionin sekä Euroopan komission välinen yhteistyö, joka tiivistyy Galileo- ja Sentinel-satelliitteihin. Niistä tuorein, Sentinel-2A, saatiin taivaalle juuri ennen toisen kauden loppumista kesäkuun lopussa.

Vaikka taloustilanne on vaikeutunut viime vuosina huomattavasti, saa Dordainin seuraajaksi valittu Saksan ilmailu- ja avaruustutkimuskeskus DLR:n johtajana toiminut Johann-Dietrich Wörner johdettavakseen varsin laaja-alaisen ja menestyksekkään avaruusjärjestön.

Kummatkin pääjohtajat olivat lehdistön haastateltavana yhdessä kesäkuun puolivälissä pidetyssä Pariisin ilmailunäyttelyssä. Siellä Wörner totesi olevansa "siinä erinomaisessa asemassa, että saa hoitaakseen Jean-Jacques Dordainin työn siemenet."

Hän kertoi kaikkien ESAn toimintojen, hankkeiden ja ohjelmien jatkuvan normaalisti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Wörner totesi, että eräs hänen tärkeimmistä asioistaan on kuitenkin valmistella ESAn tulevaisuutta ja kiinnittää huomiota siellä oleviin haasteisiin. Hän kutsui tulevaisuutta nimellä Avaruus 4.0 (Space 4.0), mihin siirtyminen on jo alkanut. Tämä uusi vaihe tarkoittaa sitä, että avaruustoimista on tullut arkista toimintaa ja siitä on tullut olennainen osa yhteiskuntiamme. Avaruuden kaupallinen hyödyntäminen eri tavoin määrittelee uudelleen avaruusalalla olevan teollisuuden roolin siten, että yhtiöiden osuus ja toimintatavat laajenevat ja tulevat jokapäiväisemmiksi. Myös yhteistyö ESAn ja Euroopan komission välillä on merkki avaruustoiminnan muuttumisesta tavallisemmaksi.

Tilaisuudessa Wörner lupasi myös avata ESAn toimia ja ottaa käyttöön julkiset "jammaussessiot", joissa heitellään vapaasti ajatuksia ja ideoita samaan tapaan kuin ennen konsertteja orkesterit rentoutuvat jammailemalla vapaasti. Myös yleisö otetaan mukaan näihin "sessioihin", joilla määritellään eurooppalaisen avaruustoiminnan tulevaisuutta; sessioiden tarkempi olemus jää vielä nähtäväksi.

18. joulukuuta 2014 kokoontunut ESAn neuvosto nimitti yksimielisesti Jan Wörnerin tehtäväänsä neljäksi vuodeksi nyt heinäkuun alusta alkaen. Tätä ennen hän ennätti olla DLR:n johtajana maaliskuusta 2007 kesäkuuhun 2015. Hän on kotoisin Kasselista, Saksasta, ja on naimisissa. Perheessä on kolme lasta.

Wörner on edeltäjäänsä verrattuna aktiivisempi netissä, sillä hän on pitänyt jo vuodesta 2010 alkaen blogia DLR:n nettisivuilla ja aikoo jatkaa bloggaamista myös ESA-aikanaan; uuden bloginsa ensimmäisessä kirjoituksessa hän kertoo ensimmäisestä päivästään ESAn pääjohtajana.

Virallisesti kausi vaihtui heinäkuun ensimmäisenä päivänä, jolloin Jan Wörner otti toimen hoitaakseen ESAn pääkonttorissa, Pariisissa. Samalla järjestön pisimpään pääjohtajana toiminut Dordain jäi eläkkeelle, joskin hänet nimitettiin lähes saman tien Ranskan avaruustutkimuskeskus CNESin johtajan neuvonantajaksi.

Otsikkokuvassa Jean-Jacques Dordain (vasemmalla) ja Johann-Dietrich Wörner (oikealla). Kuva: ASDS-media

Samalla kun Euroopan avaruusjärjestön minisatelliitti Proba-V tarkkailee kasvillisuutta maanpinnalla, se seuraa tapahtumia myös hieman korkeammalla: sivutöinään se vastaanottaa signaaleja tuhansista lentokoneista.

Kaksi vuotta sitten laukaistu Proba-V on tähän mennessä rekisteröinyt yli 15 000 lentokoneen sijainnin 25 miljoonassa pisteessä. Satelliitti on edelläkävijä, mutta se on osoittanut, että valmisteilla olevat satelliitit pystyvät selviytymään tehtävästä.

"Toimimme 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemän päivää viikossa paitsi ajoittaisten huolto- ja päivitystoimien aikana", kehuu koetta johtava Toni Delovski Saksan ilmailu- ja avaruustutkimuslaitos DLR:stä.

"Olemme osoittaneet, että lentokoneet on mahdollista havaita vaivatta avaruuresta, vaikka niiden signaaleja ei ole suunniteltu vastaanotettavaksi niin etäältä. Itse asiassa lentokoneet lähettävät signaalinsa sivusuuntaan, jolloin ne on vaikeampi havaita."

"Yhdellä satelliitilla pystytään tarkkailemaan kerralla vain noin 1 500 x 750 kilometrin kokoista aluetta, mutta kun satelliitteja on isompi joukko, niillä saadaan aikaan maailmanlaajuinen kattavuus."

Alle kuutiometrin kokoiseen Proba-V-satelliittiin on saatu mahdutettua useita koelaitteistoja sen pääinstrumentin, "kasvillisuuskameran", lisäksi. Sillä kartoitetaan muutokset kasvillisuudessa koko maapallolla kahden päivän välein.