Reykjanes

Toinen, harvinaisen tiheä järistysparvi alkoi tänään lauantaina 16.11. Islannin lounaispuolella meressä.

Järistyskeskus sijaitsee vedenalaisella Reykjanesin harjanteella noin 45 kilometriä pääsaaresta. Suurin, magnitudin 4,5 järistys sattui kello 13.17 paikallista aikaa. Parvessa on ollut lisäksi kymmeniä pienempiä mutta silti tuntuvia järistyksiä.

Satunnaisia pienempiä järistyksiä on sattunut myös Reykjanesin niemellä, jonka länsipäässä sijaitsee Islannin tärkein lentokenttä Keflavik. Tärinän on raporoitu tuntuneen jopa pääkaupunki Reykjavikissa asti.

Kummankin parven suurimmat järistykset voidaan tuntea lähialueilla, mutta ne ovat olleet niin pieniä ettei niistä ole vaaraa ympäristölle. Vasta magnitudin 5-6 maanjäristykset alkavat olla riittäviä aiheuttamaan todellisia tuhoja.

Sekä Askja-vuoren lähellä että Reykjanesin harjanteella sattuu normaalistikin lähes päivittäin satunnaisia pieniä järistyksiä, ja muutamien kuukausien tai vuosien välein tiheitä maanjäristysparvia. Ne ovat yleensä tektonisia, eli liittyvät mannerliikuntoihin Atlantin keskiselänteellä sekä sen maanpäällisellä jatkolla.

Nyt rekisteröidyt järistykset lienevät samaa sarjaa, eivätkä toistaiseksi enteile uutta tulivuorenpurkausta Askjalla tai merenpohjassa. Tilanne voi kuitenkin muuttua lähitulevaisuudessa, jos paineistunut magma pääsee nousemaan ylöspäin tektonisen järistysparven pitkittyessä.

Tiedetuubi seuraa tilannetta.

Päivitys 16.11.2019 klo 21.25: Lisätty kappale maanjäristysten tuhovoimasta.

Päivitys 26.11.: Maanjäristykset ovat pysyneet kummallakin alueella jo noin viikon ajan normaalilla tasolla sekä määrältään (Askja 5–10 kpl/vrk, Reykjanesin harjanne 1–5 kpl/vrk) että voimakkuudeltaan (magnitudia 0,5–2).

Lähde: Islannin ilmatieteen laitos

Aloituskuva: Islanti satelliittikuvassa 13.11.2019 (MODIS/TERRA/EOSDIS worldview/NASA)

Järistysparven keskus oli noin 10 kilometrin syvyydessä. Yllä kuva järistysten syvyydestä. Magnitudit, syvyydet ja ajankohdat voivat tarkentua vielä hieman seismologien perehtyessä järistyksiin - etenkin suurmpiin - erikseen.

Maanjäristysparvi ei välttämättä kerro tulivuorenpurkauksesta, vaikka media sellaista povaakin. Kyse voi olla myös vain mannerlaattojen normaalista erkanemisesta, tai magman satunnaisista liikkeistä syvällä maan sisässä. Alue on osa aktiivista repeämisvyöhykettä. Järistykset ovat alueella yleisiä, mutta näin tiiviit parvet ja suuret järistykset harvinaisia.

Alla viimeisten päivien järistysaktiivisuus koko Islannissa aikajanalla (pystyakseli kertoo järistyksen magnitudin). Mukana on myös lukuisia Holuhraunin purkausalueen hiipumisesta johtuvia järistyksiä. Kartoilla näkyvät tähdet ovat yli magnitudin 3 järistyksiä, ympyrät alle M3:n. Värikoodaus kertoo järistyksen ajankohdasta: punaiset ovat tuoreimpia, siniset vanhimpia.

Tiedetuubi seuraa tilannetta. Raportoimme asiasta tilanteen muuttuessa.

Juttuun tehdyt päivitykset:
1.7.2015 klo 10.50:  Alkuperäinen juttu julkaistu.
1.7.2015 klo 12.00:  Lisätty kuva järistysten syvyyksistä ja otsikkokuva päivitetty.
1.7.2015 klo 14.00: Kuvia ja lukuarvoja päivitetty.
1.7.2015 klo 19.00: Kuvat päivitetty.
1.7.2015 klo 21.30: Lisätty ilmoitus lentoturvallisuuden varotason nostosta.
1.7.2015 klo 22.15: Lisätty tietoa alueen järistyshistoriasta ja kuvat päivitetty.
1.7.2015 klo 23.30: Kuvat päivitetty.
2.7.2015 klo 10.00: Kuvat ja tiedot päivitetty.
2.7.2015 klo 22.45: Kuvat päivitetty.
3.7.2015 klo 01.15: Kuvat ja tiedot päivitetty.
3.7.2015 klo 12.00: Kuvia päivitetty. Jutun päivitys loppuu.

Kuvat: Islannin Ilmatieteen laitos / Jarmo Korteniemi