Islannissa meneillään kaksi erillistä maanjäristysparvea

La, 11/16/2019 - 20:15 By Jarmo Korteniemi
Islanti 13.11.2019 (NASA/TERRA/MODIS/EOSDIS worldview)

Islannissa on havaittu suuri määrä maanjäristyksiä sekä meressä saaren edustalla että maan keskiosassa, suuren Askja-tulivuoren läheisyydessä.

Islannissa on meneillään kaksi erillistä maanjäristysparvea. Asiasta kertoo Islannin ilmatieteen laitos.

Pidempään kestänyt järistysparvi on keskittynyt Askja-tulivuoren itäreunalle. Se on yksi Islannin suurimmista tulivuorista ja sijaitsee maan keskiylängöllä, Vatnajökull-jäätikön pohjoispuolella. Vuori purkautui voimalla viimeksi vuonna 1875, jolloin tuhkaa levisi ainakin Puolaan asti. Toinen vastaava purkaus tunnetaan myös jääkauden lopulta.

Askjan viimeisin, erittäin pieni purkaus, sattui 1961. Vuoren järistysaktiivisuus on kuitenkin ollut lievässä nousussa vuosituhannen vaihteesta asti. Vuoren kalderassa olevan järven veden lämpötila on myös kohonnut. Järvi näkyy otsikkokuvassa tummana täplänä keskellä muutoin lumista Itä-Islantia.

Askjan tämänkertainen järistysparvi alkoi torstaina 7.11. Viikonlopun aikana vuorella sattui yli 450 järistystä. Suurimmat maanjäristykset olivat magnitudiltaan 3,4 (lauantai) ja 3,2 (sunnuntai).

Tänään 16.11. järistysparvi jatkuu yhä, joskin hieman laantuneena. Yhteensä maanjäristyksiä on sattunut jo noin 1300.

Islannin kartta

Toinen, harvinaisen tiheä järistysparvi alkoi tänään lauantaina 16.11. Islannin lounaispuolella meressä.

Järistyskeskus sijaitsee vedenalaisella Reykjanesin harjanteella noin 45 kilometriä pääsaaresta. Suurin, magnitudin 4,5 järistys sattui kello 13.17 paikallista aikaa. Parvessa on ollut lisäksi kymmeniä pienempiä mutta silti tuntuvia järistyksiä.

Satunnaisia pienempiä järistyksiä on sattunut myös Reykjanesin niemellä, jonka länsipäässä sijaitsee Islannin tärkein lentokenttä Keflavik. Tärinän on raporoitu tuntuneen jopa pääkaupunki Reykjavikissa asti.

Kummankin parven suurimmat järistykset voidaan tuntea lähialueilla, mutta ne ovat olleet niin pieniä ettei niistä ole vaaraa ympäristölle. Vasta magnitudin 5-6 maanjäristykset alkavat olla riittäviä aiheuttamaan todellisia tuhoja.

Sekä Askja-vuoren lähellä että Reykjanesin harjanteella sattuu normaalistikin lähes päivittäin satunnaisia pieniä järistyksiä, ja muutamien kuukausien tai vuosien välein tiheitä maanjäristysparvia. Ne ovat yleensä tektonisia, eli liittyvät mannerliikuntoihin Atlantin keskiselänteellä sekä sen maanpäällisellä jatkolla.

Nyt rekisteröidyt järistykset lienevät samaa sarjaa, eivätkä toistaiseksi enteile uutta tulivuorenpurkausta Askjalla tai merenpohjassa. Tilanne voi kuitenkin muuttua lähitulevaisuudessa, jos paineistunut magma pääsee nousemaan ylöspäin tektonisen järistysparven pitkittyessä.

Tiedetuubi seuraa tilannetta.

Päivitys 16.11.2019 klo 21.25: Lisätty kappale maanjäristysten tuhovoimasta.

Päivitys 26.11.: Maanjäristykset ovat pysyneet kummallakin alueella jo noin viikon ajan normaalilla tasolla sekä määrältään (Askja 5–10 kpl/vrk, Reykjanesin harjanne 1–5 kpl/vrk) että voimakkuudeltaan (magnitudia 0,5–2).

Lähde: Islannin ilmatieteen laitos

Aloituskuva: Islanti satelliittikuvassa 13.11.2019 (MODIS/TERRA/EOSDIS worldview/NASA)

Islannissa voimakas maanjäristysparvi

Ke, 07/01/2015 - 10:52 By Jarmo Korteniemi
Kuva: Islannin Ilmatieteen laitos

Islannin rannikolla on käynnissä tiivis maanjäristysparvi, joka alkoi tiistai-iltana kello 8 paikallista aikaa. Järistykset keskittyvät Reykjanesin niemimaan lounaispuolelle. Pääsaareelta on paikalle matkaa noin 20 - 30 km.

Maanjäristyksiä on havaittu jo noin 550 kappaletta . Mukana on 35 - 40 suurehkoa, yli magnitudin 3 järistystä. Suurin yksittäinen sattui keskiviikkona ja oli voimakkuudeltaan M5,0. Reykjanesin alueen järistysaktiivisuus on ollut normaalia suurempi jo toukokuusta asti.

Päivitys torstaina: Järistysparvi jatkuu yhä, mutta hiipuu voimakkaasti. Torstain aikana on sattunut enää 60 järistystä, joista vain kaksi ylitti M3:n. Harmonisesta tärinästä ei ole raportoitu koko aikana. Sellainen kertoisi magman liikkeistä lähellä pintaa ja enteilisi purkausta.

Viranomaiset varoittavat suurten järistysten mahdollisuudesta Lounais-Islannissa. Sellaisen vaikutus ulottuisi Reykjavikiin asti. Viimeiset suuret järistykset sattuivat seudulla 1929 ja 1968. Kumpikin oli magnitudin 6 järistyksiä, mutteivät aiheuttaneet pääkaupungissa suurta vahinkoa. Nykyään asutus on levittäytynyt paljon laajemmalle, joten vastaavan tapahtuman vaikutukset lienisivät vakavammat.

Alueen varoitustaso on nostettu keltaiselle. Itsepintaisesti jatkuva järistysparvi voi merkitä alkavaa purkausta tai muuta merkittävää tuliperäistä toimintaa. Vaikkei purkaus olekaan vielä todennäköinen, viranomaiset ottavat tilanteen vakavasti. Lähinnä lentoliikennettä varten kehitetty vulkaanisen aktiivisuuden varoasteikko on neliportainen: vihreä, keltainen, oranssi ja punainen.

Järistysparven keskus oli noin 10 kilometrin syvyydessä. Yllä kuva järistysten syvyydestä. Magnitudit, syvyydet ja ajankohdat voivat tarkentua vielä hieman seismologien perehtyessä järistyksiin - etenkin suurmpiin - erikseen.

Maanjäristysparvi ei välttämättä kerro tulivuorenpurkauksesta, vaikka media sellaista povaakin. Kyse voi olla myös vain mannerlaattojen normaalista erkanemisesta, tai magman satunnaisista liikkeistä syvällä maan sisässä. Alue on osa aktiivista repeämisvyöhykettä. Järistykset ovat alueella yleisiä, mutta näin tiiviit parvet ja suuret järistykset harvinaisia.

Alla viimeisten päivien järistysaktiivisuus koko Islannissa aikajanalla (pystyakseli kertoo järistyksen magnitudin). Mukana on myös lukuisia Holuhraunin purkausalueen hiipumisesta johtuvia järistyksiä. Kartoilla näkyvät tähdet ovat yli magnitudin 3 järistyksiä, ympyrät alle M3:n. Värikoodaus kertoo järistyksen ajankohdasta: punaiset ovat tuoreimpia, siniset vanhimpia.

Tiedetuubi seuraa tilannetta. Raportoimme asiasta tilanteen muuttuessa.

Juttuun tehdyt päivitykset:
1.7.2015 klo 10.50:  Alkuperäinen juttu julkaistu.
1.7.2015 klo 12.00:  Lisätty kuva järistysten syvyyksistä ja otsikkokuva päivitetty.
1.7.2015 klo 14.00: Kuvia ja lukuarvoja päivitetty.
1.7.2015 klo 19.00: Kuvat päivitetty.
1.7.2015 klo 21.30: Lisätty ilmoitus lentoturvallisuuden varotason nostosta.
1.7.2015 klo 22.15: Lisätty tietoa alueen järistyshistoriasta ja kuvat päivitetty.
1.7.2015 klo 23.30: Kuvat päivitetty.
2.7.2015 klo 10.00: Kuvat ja tiedot päivitetty.
2.7.2015 klo 22.45: Kuvat päivitetty.
3.7.2015 klo 01.15: Kuvat ja tiedot päivitetty.
3.7.2015 klo 12.00: Kuvia päivitetty. Jutun päivitys loppuu.

Kuvat: Islannin Ilmatieteen laitos / Jarmo Korteniemi

Kuva: Islannin Ilmatieteen laitos
Kuva: Islannin Ilmatieteen laitos