Pelkäätkö Lontoossa kaksikerrosbussissa istuessasi että se kaatuu?
Ei kannata, sillä bussin kaatuminen on erittäin epätodennäköistä. Suurin osa sen massasta (moottori ja varsinainen bussin tukevatekoinen runko) on alaosassa, ja vaikka koko yläkerta olisi täynnä ihmisiä, olisi silloinkin massakeskipiste sen verran alhaalla, että bussia saa kallistaa varsin paljon, että se kaatuisi.
Jotta tiedettäisiin missä tuo raja tulee vastaan, on busseja testattu yksinkertaisesti kallistamalla niitä eri tavalla lastattuina. Kuvassa on Lontoon AEC Regent -tyypin bussi koetuksessa vuonna 1933.
Tieto siitä, milloin bussi kaatuu oli tarpeen myös määriteltäessä bussille suurimpia sallittuja nopeuksia, sillä kallistamisen sijaan suurin riski bussin kaatumiseen on liian suuri nopeus kurvissa.
.jpg){kind=spacer}
Nykyisin nämä kaikki voidaan myös helposti laskea, mutta aikanaan ei oikealla bussilla testaamista voittanut mikään.
Lontoossa, Southallissa sijainnut AEC, eli Associated Equipment Company, oli Lontoon kuuluisimpien bussien valmistaja. Sen ensimmäinen klassikko oli Regent ja tunnetuin lienee Routemaster. Niitä näkee edelleen liikenteessä, tosin Lontoossa vain historiallisella 15H-linjalla. Tuorein tulokas on Lontoon pormestarin mukaan nimetty ns. Boris-bussi, eli New Routemaster (oikealla), joka esiteltiin Lontoon olympialaisia varten vuonna 2012.
Ja tässä vielä aiheeseen liittyvää katsottavaa historian hämystä:
