uskonto

Unohda kamasutra, tässä on Timanttisutra – maailman vanhin kirja

Ke, 05/11/2016 - 09:14 Jari Mäkinen

Tänään kannattaa juhlia vahinta painettua kirjaa: Timanttisutra vuodelta 868 ei ole aivan vanhin kirjallinen tuote, joka on tehty painamalla, mutta se on vanhin, jonka päiväys tiedetään tarkasti: sen sisäreunassa lukee, että kirjan on ”vapaaseen jakamiseen suurella kunnioituksella tehnyt Wang Jie, kahden vanhempansa pyynnöstä viidestoista neljättä kuutta yhdeksäntenä vuotena Xiantogista.”

Päivän kuvaKirja on hieman yli viisi metriä pitkä käärö, johon on sisältö on painettu paperille seitsemällä suurella puulevyllä, joihin painettava kuva oli kaiverrettu. Kukin puulevyn painotyö on kooltaan 30 x 76 cm ja ne on liitetty toisiinsa liimamaisella aineella.

Kuusi "sivuista" on kiinankielistä tekstiä ja yhdessä on Buddha seuraajineen ja kaksi kissaa. Tämä sivu on tänään päivän kuvana. 

Arkeologi Sir Marc Aurel Stein osti käärökopion vuonna 1907 munkilta, joka vartioi “Tuhansien buddhien luolana” tunnettua, suljettua paikkaa Mogao-luolissa lähellä Dunhuangia, Turkestanissa Kiinan luoteispuolella alueella, joka muodostaa nykyisin pääosan Uzbekistanin, Turkmenistanin, Tadžikistanin, Kazakstanin ja Kirgisian alueista.

Kirja on nyt British Museumissa, Lontoossa, ja sitä voi selata mm. tämän mainion nettisovelluksen avulla.

Timanttisutra on mahajana-buddhalaisuuden sutra Prajñāpāramitā (suom. täydellisen viisauden) -sarjasta. Se korostaa takertumattomuuden, minuuttomuuden ja tyhjyyden ymmärtämistä. Timanttisutra on yksi tunnetuimpia buddhalaisuuden tekstejä.

Sutralla, tai sūtralla tarkoitetaan buddhalaisia tai hindulaisia uskonnollisia kirjoituksia.

Timanttisutra on kiinnostava siinä mielessä, että se synnytti Etelä-Aasiassa vahvan kulttuurin sutrien ympärille, johon sisältyi niiden kunnioitus ja kommentaarien kirjoittaminen. Tang -dynastian lopulla (vuoden 907 tienoilla) Kiinasta tunnetaan yli 800 kommentaaria kirjoitettuna Timanttisutrasta.

Kirja päättyy pienen Buddhan esittämään runoon:

”Kuten pieni pisara vettä, tai kupla kellumassa virrassa;
Kuten salaman välähdys kesäisestä pilvestä,
Tai välähtelevä lamppu, illuusio, varjo, uni.
Tälläisenä pitäisi nähdä kaikki olemassaoleva.”

Kuva: The British Library Board

Jumalan sana pysäyttää tänään hissejä

La, 03/12/2016 - 10:35 Jari Mäkinen
Spatattikontrolloidun hissin kyltti

Juutalaiset viettävät tänään sapattia ja päivän aikana on työnteko kielletty. Kuten esimerkiksi hissin napin painaminen. Onneksi insinöörit ovat keksineet innovatiivisa ratkaisuita, joilla juutalaiset voivat jatkaa elämäänsä lauantaina myös teknisessä yhteiskunnassa ilman uskonopillisia ristiriitoja.

 

Päivän kuvaMoni hieraisee silmiään Israelissa, missä monet hissit ovat "sapattikontrolloituja" – kuten otsikkokuvassa. Ulkonäöltään se on täysin tavallinen hissi, mutta siinä on pieni varoitusteksti.

Samoin monissa muissa laitteissa on oma ohjelmansa lauantaina käytettäviksi: uunit, mikroaaltouunit, lamput, hissit ja muut sellaiset, joiden käyttäminen tulkitaan sapattia rikkovaksi toiminnaksi.

Hissin tapauksessa kyse on siitä, että nappien painaminen on työtä. Siksi sapattikontrolloitu hissi toimii lauantaina täysin automaattisesti, mutta hitaasti: se liikkuu koko ajan ylös ja alas pysähtyen jokaisessa kerroksessa vähäksi aikaa. Juuri ennen oven sulkeutumista soi summeri varoituksena.

Näin sapattimielinen henkilö voi vain odottaa, astua sisään ja poistua sitten oikeassa kerroksessa. Haittapuolena on luonnollisesti se, että ylimpään kerrokseen mennessä matka kestää pitkään, kun hissi pysähtyy monta kertaa matkalla.

Mutta toisaalta, hänellä tuskin on sapattina kiire.

Uuneissa on sapattiohjelma puolestaan siksi, että sapattina ei saa kypsentää raakaa ruokaa. Sen sijaan ennen sapattia kypsennetty ruoka voidaan pitää lämpimänä siihen saakka, kun se syödään nyt lauantaina. Tosinaan taas ruokaa saa kyllä kypsentää, mutta uunin laittaminen päälle tulkitaan kielletyksi työnteoksi.

Siinä missä monimutkaisemmat ohjelmat kontrolloivat uunin kypsennystoimintaa koko sapatin ajan, on yksinkertaisimmillaan kyse vain uunin normaalin automaattisen päältä katkaisun poistamisesta: uunit menevät paloturvallisuussyistä automaattisesti pois päältä jonkin ajan kuluttua, jolloin niitä ei voi pitää esim. vuorokautta ruoan lämpimänä pitämiseen.

Sabattimoodi mikroaaltouunissa

Kaikkein jännittävimpiä ovat sapattikontrolloidut täysautomaattiset espressokoneet, jotka tekevät kahvinsa automaattisesti aamulla suoraan kuppiin. Kahvin juominen ei ole syntiä, mutta tekeminen on. Kaikkein ortodokseimpien mukaan myös veden kuumentaminen on synti.

Esimerkiksi Israelissa on useita yrityksiä, jotka tarjoavat apuaan monenlaisten laitteiden  muuttamiseen sapatin vieton sääntöjen mukaisiksi. Nykyaikainen elämä on kuitenkin täynnä tilanteita, joihin historialliset sapattimääräykset eivät sovi, ja siksi eri juutalaisoppisuunnat – yleensä hyvin konservatiivit – väittelevät keskenään siitä mikä on syntiä ja mikä ei. Ja ovatko keksityt tekniset apuneuvot sallittuja vai ei.

Joka tapauksessa pelastustoimet ja hätätilanteet eivät kuulu sapattimääräysten puitteisiin, ja siksi helpoin tapa välttää ongelma on määritellä se poikkeukselliseksi erikoistilanteeksi. 

Ja suuri osa liberaalimmin uskontoon suhtautuvista ei luonnollisestikaan välitä sapattimääräyksistä yhtään sen enempää kuin sapatista.

Pohjana sapatille on mikäpä muukaan kuin Raamattu, jonka vanhan testamentin ensimmäisessä Mooseksen kirjassa (luomiskertomuksessa) kirjoitetaan, että jumala lepäsi luomisen seitsemäntenä päivänä. Wikipedian mukaan juutalaiset ovat noudattaneet sapattia mahdollisesti jo 1000-luvulta eaa. alkaen ja juutalaisten lisäksi jotkut arkkivanhoilliset kristilliset ryhmät viettävät myös sapattia.

Sapatin tarkoitus on ensisijaisesti lepo ja yhdessäolo. Sapattina ei tehdä työtä, eikä hoideta omia askareita. Sapatin vietto alkaa perjantaina auringonlaskun aikaan perheaterialla, jolloin myös sytytetään kaksi kynttilää. Lauantaiaamuna järjestetään sapattijumalanpalvelus. Sapatti päättyy lauantaina auringonlaskun aikoihin havdala-seremoniaan. 

Arabinainen saa lentää liikennelentokonetta, mutta ei ajaa autoa

Juutalaisuus ei luonnollisestikaan ole ainoa konservatiivinen uskonto, missä suhtautuminen nykyaikaan on ongelmallista.

Arabimaissa "uusi" tekniikka synnyttää kummallisia tilanteita, kuten alla oleva kuva osoittaa. Kyseessä on Royal Brunei -lentoyhtiön tuliterä Boeing 787 Dreamliner, jonka lensi viime maanantaina Jeddaan täysin naisvoimin.

Ohjaamossa oli siis musliminaisista koostunut miehistö ja matkustamon puolella kolmisensataa kyyditettävää.

On sinällään ironista, että arabinaiset eivät saa ajaa autoa uskonnollisista syistä, mutta samat lait eivät sano mitään lentokoneen lentämisestä...

Naismiehistö

Paavin kiiltävät kupolit, eli tarina Vatikaanin omituisesta observatoriosta

La, 11/21/2015 - 17:27 Jari Mäkinen
Castel Gandolfo

Muistatteko kun Paavi Benediktus XVI päätti kautensa kesken ja lensi helikopterilla Vatikaanista kesäpalatsilleen? TV-kuvissa kopteri laskeutui Castel Gandoflon puutarhaan kuvankauniila paikalla Alban vuoristossa noin 30 kilometriä Rooman kaakkoispuolella.

Tarkkasilmäiset saattoivat huomata kesäpalatsissa jotain varsin erityistä: kirkonkupolin lisäksi sen katolla on tähtitornien kupoleita. Sellaisia samanlaisia kuin Ursan tähtitornissa Kaivopuistossa, mutta hieman suurempia.

Kupolit näkyvät erinomaisesti mm. tässä Paavin eropäivästä kertovassa videossa kohdasta 1:02:22 alkaen.

Nuo kupolit ovat jotakuinkin samalta ajalta kuin Ursan tähtitornikin, sillä Castel Gandolfon jakavat Paavin ja hänen avustajiensa kanssa tähtitieteilijät. Vatikaanin observatorio, eli Specola Vaticana, on käyttänyt pitkään puolta palatsista pari vuotta sitten olleeseen remonttiin saakka ja Paavilla on ollut toinen (kauniimpi, järvelle osoittava) puoli. Nyt koko palatsi on paavillisessa käytössä.

Olen päässyt käymään paikalla pari kertaa, ja palatsi sekä sen ympäristö ovat kerrassaan upeita – tosin täysin kelvottomia nykyaikaisen tähtitieteen tekemiseen.

Siksipä Vatikaanin observatorion tärkein osa sijaitsee nykyisellään Yhdysvalloissa, Arizonassa Staffordin luona olevalla Mount Grahamin vuorella. Siellä on huippunykyaikainen teleskooppi, ja sen lisäksi Vatikaanin tähtitieteilijät, virallisesti jesuiitat, ovat tieteellisestikin mitattuna hyvin korkeasti arvostettuja.

Paavin tähtitieteilijät

Tähtitiede ei ole eräs ensimmäisistä asioista mitä Katolista kirkkoa ajatellessa tulee mieleen. 

Kenties ainoa tieteellinen asia, mitä tulee nopeasti ajatelleeksi on se, miten kirkon inkvisitiotuomioistuin ja Paavi Urbanus VIII nöyryyttivät 1600-luvun alussa tähtitieteilijä Galileo Galileita, joka oli uudella kaukoputkellaan mennyt näkemään taivaankappaleita tarkemmin kuin kukaan aikaisemmin ja joka oli tullut siihen tulokseen, että Maa kiertää Aurinkoa. Yllä olevassa kuvassa on Joseph-Nicolas Robert-Fleuryn maalaus 1800-luvun puolivälistä Galileosta inkvisition edessä.

Kirkon mielestä kaikki muu kuin se, että maapallo on kaiken keskus, oli harhaoppia. Vasta Paavi Johannes Paavali II pyysi vuonna 1992 anteeksi Galileon painostamista.

Galileon tapauksesta huolimatta Vatikaani on itse paitsi tukenut tähtitiedettä, niin myös tehnyt havaintoja omasta observatoriostaan Galileon ajoista alkaen - ja jo hieman aikaisemminkin.

Syy oli hyvin yksinkertainen: kalenteri. Kirkon piti tietää miten kirkkovuosi kulkee, se täytyi pitää tahdissa Auringon nousu- ja laskuaikojen kanssa, ja lisäksi Kuun vaiheista ja muista taivaanilmiöistä tarvittiin tarkkaa tietoa. Pelkästään pääsiäisen ajankohdan laskeminen vaatii tähtitiedettä ja matematiikkaa.

Tämän tähtitieteellisen toiminnan ensimmäinen huipentuma oli Paavi Gregorius XIII:n esittelemä gregoriaaninen kalenteri, jonka olivat laskeneet Collegio Romanoon Roomassa sijoitetut Paavin tähtitieteilijät.

Collegio Romanossa oli myös tähtitorni, joka tosin ajan tyyliin oli “pelkkä” torni, mistä pystyttiin näkemään esteettä joka puolelle ja mistä saatettiin määrittää tähtien sijainteja erityisin astemitoin. Kun ensimmäiset kaukoputket tulivat, pystyttiin niitäkin käyttämään hyvin avoimesta tornista.

1700-luvulla kirkko tuki voimakkaasti tähtitieteellistä tutkimusta ja vuosina 1799-1787 Vatikaaniin tehtiin myös silloin nykaikainen tähtitorni. Se nimettiin Specola Vaticanaksi, Vatikaanin tähtitorniksi ja sen johtoon nimettiin Filippo Luigi Gilii.

Pietarinkirkon kupoli haittasi kuitenkin yhä tarkemmiksi käyneitä havaintoja niin paljon, että 1800-luvun alussa observatorio siirrettiin “kauas maaseudulle” Campo Marzioon. Vuonna 1870, kun Italia yhdistyi ja Roomakin tuli osaksi uutta Italian valtiota, observatorio jäi tuoreen Italian haltuun ja kansallistettiin.

Observatoriota johtanut isä Angelo Secchi sai jatkaa työtään kuolemaansa saakka, siis vuoteen 1878, minkä jälkeen tähtitieteen historia osana Vatikaanin toimintaa päättyi.

Alla on isä Secchin tekemä piirros observatoriosta vuonna 1852.

Isä Secchin tekemä piirros observatoriosta vuonna 1852

Jatkuvaa pakenemista valolta

Vuonna 1891 Paavi Leo XIII päätti perustaa observatorion uudelleen. Specola Vaticana sijoitettiin Vatikaanin muurien sisälle, mutta kasvavan ja modernistumisen myötä yhä valoisammaksi muuttuneen Rooman paineessa tähtitieteellisten havaintojen tekeminen kävi koko ajan vaikeammaksi, joten lopulta 1930-luvulla observatoriolle alettiin etsiä jälleen uutta paikkaa.

Kupoli Paavin kesäpalatsissaVuonna 1929 paaviksi tullut Pius XI suhtautui erityisen myönteisesti tieteelliseen tutkimukseen, ja oli hyvin innostunut myös tähtitieteestä. Hän otti viimein huomioon observatoriosta tulevat pyynnöt paremmasta sijoituspaikasta ja päätti - ei sen vähempää - kutsua tähtitieteilijät paavilliseen kesäpalatsiin. 

Puolet sen päärakennuksesta otetiin observatorion käyttöön ja sen katolle sekä puutarhaan rakennettiin nykyaikaiset tähtitornit ajanmukaisine teleskooppeineen. Valitettavasti jo tuolloin oli selvää, että Rooman liepeilläkään olosuhteet eivät ole otolliset kaukaa, joten vain 30 vuoden jälkeen varsinainen havaintotoiminta Castel Gandolfossa päättyi. 

Specolan tieteellinen kärki siityi Atlantin taa Tucsoniin Arizonan yliopiston kanssa perustettuun yhteiseen tutkimusryhmään, joka sai nimen Vatican Observatory Research Group.

Vatikaanin varoin Stewardin observatorioon Tusconin luokse tehtiin uusi tähtitorni. Vuonna 1993 sitä seurasi uusi teleskooppi, kauemmaksi kaupunkien valoista Graham-vuorelle sijoitettu 1,8-metrisellä peilillä varustettu uudenlaista tekniikkaa testannut VATT, eli Vatican Advanced Technology Telescope (kuva alla). 

Vuoteen 2008 saakka tähtitieteilijät olivat kuitenkin olennainen osa Castel Gandolfoa, sillä Vatikaanin observatorion toimistot ja “päämaja” sijaitsivat siellä. Vierailevat tutkijat - joista valtaosa oli kaikkea muuta kuin uskonnollisia ihmisiä - sijoitettiin asumaan kauniisiin, komeisiin huoneisiin palatsissa.

Satunnaiset toimittajavieraat, kuten minut, otettiin vastaan suurilla puuovilla ja avustajat kuljettivat munkkiluostarimaisia käytäviä pitkin hipsutellen kohti tutkijakammioita.

Osa tutkijoista oli pukeutunut kirkollisesti, mutta suurin osa oli samanlaisissa virttyneissä kuteissa missä tutkijat tapaavat usein olla. Kulissit vain olivat paavillisen upeat. 

Luonnollisestikaan satoja vuosia vanha palatsi ei ollut paras mahdollinen paikka nykyaikaiselle tähtitieteelle, joten vuonna 2008 tähtitieteilijät saivat itselleen paremmat tilat puolentoista kilometrin päästä toisesta Vatikaanille kuuluvasta linnasta. 

Onneksi kuitenkin osa tähtitorneista on säilytetty myös Castel Gandoflossa. Kenties emerituspaavi käy katselemassa joskus tähtiä niissä olevilla kaukoputkilla.

Lue lisää: kiinnostava historiikki Vatikaanin observatoriosta (italiaksi).

Juttu on julkaistu myös Villa Lanten ystävät ry:n blogeissa.

Korjaus maanantaina 23.11. aamulla: Castel Gandolfon nimi korjattu väärästä "Grandolfosta" oikeasti.