Rillit huurussa vai ruutu rilleissä?

Antti Sunnari katsoo älylaseilla

Mitä jos silmälaseissasi olisi teräväpiirtonäyttö, jonka kautta voisit katsoa älypuhelimen tai tablettitietokoneen näyttöä samalla kuin katsot lasien läpi ympäröivää maisemaa normaaliin tapaan?

Erilaisia älylaseja on jo olemassa runsaasti ja tekniikka menee koko ajan eteenpäin, mutta alan eräs jännimmistä uutuuksista tulee Suomesta. Kyseessä on VTT:llä kehitetty silmälaseihin asennettavaksi soveltuva näyttö, jota Dispelix Oy -niminen spin-off -yhtiö alkaa pian kaupallistamaan.

Jos kaikki käy suunnitelmien mukaan, on tämä nykyisiin älylaseihinkin integroitava tuote kuluttajan ulottuvilla arviolta jo vuoden kuluessa.

"Kun elektroniikka ja optiikka ovat kehittyneet, näytöt tulevat saumattomaksi osaksi jopa tavallisia silmälaseja", toteaa Antti Sunnari, Dispelix Oy:n toimitusjohtaja.

Nyt kehitetyille näytöille on runsaasti sovelluskohteita kuluttaja- ja ammattikäytössä. Tällaisia ovat esimerkiksi urheilulasit sekä erilaiset työtehtävät, joissa tulee pitää esillä koko ajan tarkastuslistoja tai muuta visuaalista informaatiota, mutta käsillä täytyy tehdä jotain muuta kuin pidellä papereita. Sovelluskohteita näyttöteknologialle ja älysilmälaseille löytyy muun muassa terveydenhoidosta, valmistus- ja prosessiteollisuudesta sekä logistiikasta.

Yhdistämällä näyttöön esimerkiksi infrapuna- tai ultraviolettikamerasta tulevaa kuvaa, voi vaikkapa lääkäri pystyä "näkemään" potilaan sisälle; verinäytettä ottava hoitaja voisi myös nähdä laseissaan selvästi verisuonten sijainnit, vaikka silmin niitä ei näkisi kunnolla.

Myös urheilulaseissa olevat näytöt ovat hyvin käteviä, koska silloin esim. sykettä ei tarvitse katsoa kellosta, vaan se näkyy yhdessä navigointi- ja aktiviteettitietojen kanssa laseissa. Jo nyt esim. laskettelulaseissa voi katsoa rinnekarttaa rinnettä laskiessa.

Samoin lentäjille, moottoripyöräilijöille sekä tavallisille autoilijoillekin suunnitellaan laseja, joihin voidaan heijastaa nopeus- ja navigointitiedot – näin kuljettaja voi pitää katseensa koko ajan tiessä ja liikennetilanteessa.

Näyttö lähikuvassa

Teknologia perustuu valojohdeoptiikkaan, jonka ansiosta näytöt voidaan valmistaa kevyiksi ja ohuiksi, vain yhden millimetrin paksuisiksi elementeiksi joko lasille tai muoville. Ohuuden lisäksi teknologian etuja ovat suuri ja korkealaatuinen virtuaalinen kuva ja erinomainen läpinäkyvyys. Näyttöelementti on lisäksi vapaasti muotoiltavissa ja sopii massavalmistukseen.

"Nykyisiin kookkaisiin tai vaikeasti valmistettaviin ratkaisuihin verrattuna näytön ohuus, keveys, esteettinen ulkonäkö ja massavalmistettavuus ovat ratkaisun vahvuuksia", Sunnari toteaa.

Näytön käyttäjäystävällisyyttä lisää se, että virtuaalinen kuva muodostuu käyttäjän kaukokenttään, jolloin käyttäjän silmät eivät väsy.

Näyttöratkaisu on räätälöitävissä asiakastarpeiden mukaisesti – käyttäjän näkökenttään voidaan välittää yksinkertaista yksiväristä informaatiota tai moniväristä videokuvaa sovelluksesta riippuen. 

Sunnarin mukaan virtuaalikuvan koko vastaa 60 tuuman TV:tä kolmen metrin etäisyydeltä katseltuna.

Dispelix kerää parhaillaan rahoitusta ja rakentaa yrityskumppaniverkostoa kaupallistamisen vauhdittamiseksi. Näytöt ovat jo nyt massavalmistettavia, ja yrityksen tavoitteena on tehdä ensimmäiset asiakastoimitukset vuoden 2016 aikana.

Näyttötekniikalla on suuret kaupalliset mahdollisuudet, sillä ns. lisätyn todellisuuden markkinoiden arvellaan olevan 150 miljardia dollaria vuonna 2020. Tästä optiikan osuus on arviolta 1,5 miljardia dollaria.

Artikkeli perustuu VTT:n tiedotteeseen.