Muinaisen Egyptin onnellisuustähden salaisuus selvisi suomalaisvoimin

Ammoiset egyptiläiset tarkkailivat myös taivasta ja heillä oli kalentereita. He tiesivät, että vuodessa on 365 vuorokautta ja osasivat ennustaa Niilin tulva-aikoja tähtien sijaintien mukaan.

Pyramidit suunnattiin tarkasti pohjantähteen ja tähtitiede oli olennainen osa elämää. 

Egyptiläiset tähtitieteilijät seurasivat erityisesti kirkkaimpien planeettojen, Auringon ja Kuun kulkua taivaalla, sekä kirjasivat ylös omalaatuisia tapahtumia, konjunktioita ja pimennyksiä.

Otsikkokuvassa on kuvitusta "Nutin kirjasta", taivaanjumala Nutin mukaan nimetystä kirjoituksesta, missä kuvattiin hyvinkin tarkasti tähtitieteellisiä tapahtumia (voimakkaasti mytologialla maustaen). Kuvassa Nut kurottaa halki taivaankannen, ja ilman jumala Shu kannattaa häntä apunaan Maan jumala Geb.

Silloisista muistiinpanoista on löytynyt merkkejä myös havainnoista, jotka vaativat varsin tarkkaa taivaan tuntemista sekä hyvin tehtyjä havaintoja kohteista, jotka olivat juuri ja juuri paljain silmin nähtävissä. Yksi tällainen kohde oli muuttuva tähti Algol, joskin juuri se on varsin selvästi näkyvissä taivaalla; se on Perseuksen tähtikuvion toiseksi kirkkain tähti taikavarvun muotoisen tähtikuvion oikeanpuoleisen haaran alaosassa.

Algolin (β Per) kirkkauden vaihtelu on tunnettu jo pitkään. Tähden nimi tulee arabiankielisestä sanasta "al-ghūl", eli "piruntähti" juuri tämän kirkkausvaihtelun mukaan. Tähden jakso on tarkalleen kaksi vuorokautta, 20 tuntia ja 49 minuuttia, ja sen selvästi havaittavat pimennykset kestävät kymmenisen tuntia.  

Nyt tiedämme, että Algolin kirkkausvaihtelun saa aikaan se, että kaksi tähteä kiertää toisiaan, jolloin ne pimentävät välillä toisiaan. 

Egyptiläisten havaintoja Algolista on muun muassa Kairon Papyrusmuseossa olevassa papyruksessa nimeltä Kairo 86637. Se on kalenteri, ja samalla vanhin säilynyt historiallinen dokumentti Algolin kirkkausvaihteluista. 

Helsingin yliopiston tutkijat Lauri Jetsu ja Sebastian Porceddu ovat tutkineet tätä papyrusta ja heidän tilastollinen analyysinsä kalenterin ennustuksiin liitetyistä mytologisista teksteistä julkaistiin 17. joulukuuta PLOS ONE -julkaisussa.

Se varmistaa, että havainnot Algolista ja sen periodin määrittäminen tapahtuivat paljon aiemmin kuin on tähän mennessä uskottu, noin 1244-1163 eKr. Tämä on kolmisen tuhatta vuotta aiemmin kuin on oletettu tähän mennessä tieteen historiankirjoissa.

Tutkimuksessa osoitettiin, että Algolin 2,85 päivän ja Kuun 29,6 päivän periodit vaikuttivat kalenterissa kuvattujen jumalolentojen toimiin: tähtitaivaan ilmiöt siis oletettiin jumalallisiksi ja kirjattiin tarkasti ylös.

Algolia kutsuttiin Horukseksi, joka oli ilmentymä jumalolennosta ja kuninkaasta. Sen käyttäytymisen perusteella kalenteriin oli merkitty hyviä tai huonoja ennusteita vuoden jokaiselle päivälle.

"Tähän asti on vain arveltu, että Kairon papyruksen mytologiset tekstit kuvaisivat tähtitieteellisiä ilmiöitä", sanoo filosofian kandidaatti Sebastian Porceddu.

"Olemme nyt yksikäsitteisesti varmistaneet, että teksteistä löytyy jumalolentoina pidettyjen Algolin ja Kuun säännöllisten muutosten kuvailuja".

Nyt julkaistun uuden tutkimuksen myötä varmistui myös Helsingin tutkimusryhmän kaksi vuonna 2013 esittämää ”modernin” astrofysiikan tulosta: Kyseessä on ensimmäinen koskaan tehty suora havainto Algolin periodin kasvusta, ja siitä voidaan johtaa tarkka arvio massavirtauksen voimakkuudesta järjestelmän kahden tähden välillä.

Näin siis ammoiset egyptiläiset havainnot auttavat modernia tähtitieteellistä tutkimusta antamalla tarkan lukuarvon yli kolmentuhannen vuoden takaa.

"Väitimme vuosi pari sitten, että muinaiset egyptiläiset uskonnolliset tekstit sisältävät astrofysikaalista tietoa Algolista", kertoo dosentti Lauri Jetsu

"Ei ollut mikään yllätys, että väitettämme silloin epäiltiin. Epäilisin minäkin vakavasti, jos joku vaikkapa nyt väittäisi, että Raamatussa on tietoa siitä, onko Marsissa vettä."

Tutkimuksessa selvisi myös se, että muinaisten egyptiläisten mielestä Algolin ja Kuun kirkkaimmat vaiheet olivat erityisen onnellista aikaa.

Koska joulun aikaan paistaa taivaalla täysikuu, kannattaa onnellisuutta tulevien pyhien aikaan etsiessä välttää (jos haluaa noudattaa tätä muinaisegyptiläistä viisautta) näitä hetkiä, jolloin Algolin kirkkaus putoaa nopeasti himmeimmilleen:

21-12-2015 02:26
23-12-2015 23:15
26-12-2015 20:04
29-12-2015 16:53

Myöhempiä aikoja voi katsoa mm. tältä Krakovan yliopiston Algol-sivulta. Samalla kannattaa muistaa, että ajoilla ja kirkkauksilla ei ole mitään yhteyttä oikeasti onnellisuuteen...mutta tähden kirkkauden putoamisen näkeminen omin silmin voi tehdä sinällään onnelliseksi.

Tutkimus Shifting Milestones of Natural Sciences: The Ancient Egyptian Discovery of Algol's Period Confirmed, L. Jetsu and S. Porceddu julkaistiin PLOS ONE-lehdessä 17.12.2015: http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0144140

Tämän jutun pohjana on ollut Helsingin yliopiston tiedote.


Algol (β Perseus) on Perseuksen tähtikuviossa oikealla "alhaalla". Lisää Perseuksesta on tässä Tiedetuubin artikkelissa.