Birdlife Suomi

Video: Tinttitunnistusapua pihapongareille

Jokavuotinen Pihabongaus on meneillään tänä viikonloppuna.

Pihabongauksessa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 28.1. tai sunnuntaina 29.1., koetetaan tunnistaa kaikki lajit ja ilmoitetaan tulokset Birdlifeen.

Koska lintujen tunnistaminen saattaa olla hankalaa, ovat Pihapongauksen järjestäjät tehneet yllä olevan videon meidän tollojen tinttituntijoiden avuksi.

Kyseessä on jo 12. Pihapongaus. Viime talvena 18 000 ihmistä tarkkaili lintuja yli 12 000 pihalla ympäri maan näin tammikuun lopussa. 

Kaikkiaan havaittiin 94 lintulajia ja noin 440 000 lintuyksilöä. Säännöllisyyden ja suuren osallistujamäärän ansiosta tapahtuman avulla on saatu myös hyödyllistä tietoa monien lintulajien kannanvaihteluista.

Pihabongaukseen osallistuminen on helppoa:

1. Tunnista tunnin aikana havaitsemasi lintulajit.

2. Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).

3. Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät viimeistään 3.2. netissä olevalla lomakkeella tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki.

Postikortissa on lintuhavaintojen lisäksi oltava havainnoitsijan nimi, osoite ja havaintopaikan osoite, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä. Havainnoitsijan tiedot ovat tärkeä osa lintuhavaintoa, minkä vuoksi Pihabongauksen osallistujien on ilmoitettava nimensä.

Voit seurata tähän mennessä ilmoitettuja lintumääriä reaaliajassa päivittyvän tulossivun avulla.

Lisätietoja Pihapongauksesta on Birdlifen sivuilla.

Väkeä pöpelikössä kiikarien kanssa: jokatalvinen kyyläysrituaali täyttää 60 vuotta

Pe, 01/06/2017 - 09:05 By Toimitus
Isolepinkäinen

Euroopan pisimpään jatkunut vuosittain toistuva luonnon seurantatempaus on Talvilintujen laskenta, joka perustuu täysin vapaaehtoisten harrastajien havaintoihin. Se täyttää nyt pyöreitä vuosia.

Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen organisoimat laskennat on toistettu jo 60 talven ajan.  

Jukka Koskimies ja Olavi Hildén käynnistivät talvilintujen laskennan 1950-luvulla ja ne ovat kuuluneet jo pitkään monien lintuharrastajien vuodenvaihteen traditioon.

"Kuluneen 60 vuoden aikana harrastajat ovat taivaltaneet laskentareiteillä yhteensä yli 400 000 kilometriä eli kymmenisen kertaa maapallon ympäri, ja havainneet lähes 30 miljoonaa lintuyksilöä", hehkuttaa akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.

Las­ken­ta pal­jas­taa muu­tok­set

Harrastajien havainnot ovat paljastaneet suuria muutoksia Suomen talvisessa linnustossa. Yleisellä tasolla monipuolistunut linnusto pitää sisällään niin häviäjiä kuin voittajia.

Esimerkiksi metsäkanalinnut ja hömö- ja töyhtötiainen ovat vähentyneet voimakkaasti vanhojen metsien vähenemisen myötä. Talviruokinta on auttanut taajamissa viihtyviä lajeja, kuten sinitiaista ja pikkuvarpusta, ilmaston lämpeneminen puolestaan vesilintujen talvehtimista Suomessa.

Meri- ja järvialueiden jäättömän ajan pidetessä esimerkiksi yhä useampi telkkä, tukkasotka ja isokoskelo talvehtii maassamme.  

"Kuluvan vuoden jo saapuneiden laskentatulosten perusteella esimerkiksi isolepinkäisiä, isokäpylintuja ja tundraurpiaisia on nyt selkeästi normaalia runsaammin", kertoo Luomuksen tutkijatohtori Päivi Sirkiä.

"Varpusen ja hömötiaisen kannan pitkä alamäki sen sijaan näyttää jatkuvan". 

Laskentojen valopilkuksi näyttää nousevan lapinharakaksikin kutsuttu isolepinkäinen, jolla tämänhetkisen tilastoinnin perusteella on tulossa ennätysvuosi.

Ryhmähenki tuo jat­ku­vuutta

Eräs talvilintulaskentojen suosion salaisuus lienee sosiaalisuus. Laskennat voidaan suorittaa pienissä ryhmissä, jolloin kokeneet laskijat voivat kouluttaa aloittelijoita mukaan. Jatkuvuus on tärkeää, jotta linnuston muutoksia voidaan ymmärtää myös tulevaisuudessa.

Pitkien vertailuaineistojen lisäksi laskennat tarjoavat myös ajankohtaista tietoa.

"Esimerkiksi viime aikoina todetut lintuinfluenssatapaukset tukkasotkissa ja merikotkissa eivät näytä vaikuttaneen näiden lajien tämän talven talvirunsauksiin: määrät ovat normaalilla tasolla", kertoo Lehikoinen. 

Talvilintulaskennat toteutetaan nykyään kolmena jaksona talvessa. Käynnissä oleva jakso päättyy 8.1., ja talven viimeisin jakso on 21.2.–6.3. Laskentareitin paikan saa päättää itse ja kiertää sitä vuosittain kirjaten kaikki näkemänsä ja kuulleensa lintuyksilöt.

Tulokset ilmoitetaan Luomukselle ja ne ovat kaikille nähtävissä lintulaskentojen tulossivulla.

Juttu perustuu Luomuksen lähettämään tiedotteeseen. Otsikkokuvassa on isolepinkäinen Wikipediasta otetussa kuvassa.

Tervetulleet maahanmuuttajat saapuvat

Ke, 02/17/2016 - 10:42 By Jari Mäkinen
Pulmunen


Orastavan kevään ensimmäiset muuttolinnut ovat saapuneet! Birdlife Suomen mukaan viime perjantaina nähtiin Paraisten Utössä jo neljä kiurua ja mantereella ensimmäiset kiurut nähdään päivänä minä hyvänsä. Ennen kiuruja Suomeen on saapunut jo ainakin uuttukyyhkyjä ja pulmusia tammi–helmikuun vaihteesta lähtien.


Päivän kuvaPäivän kuvassa onkin pulmunen (Plectrophenax nivalis), koska se on niin puhtaan valkoinen ja kaunis. Ja koska se on eräs kevään merkki.

Tämä alle 20-senttinen vaalea varpuslintu pesii ennen kaikkea puuttomilla tunturiylängöillä. Keskimääräisesti pulmusia alkaa saapua Suomeen helmikuun alussa. 

Se on siis eräs ensimmäisistä kevään muuttolinnuista, mutta samalla se on myös eräs viimeisistä lähtijöistä ennen talvea, sillä ne lähtevät loka-marraskuussa kylmyyttä pakoon tyypillisesti Keski-Eurooppaan. 

Muita ensimmäisiä saapuvia muuttolintuja ovat harmaalokki, merilokki ja mustavaris, jotka ovat kaikki ns. säämuuttajia. Ne siis muuttavat kevätsään edetessä pohjoista kohti, ja saattavat viileämpien kelien yllättäessä ottaa takapakkiakin muuttomatkallaan. 

Muuttolintujen pääjoukot saapuvat maahamme vasta huhti-toukokuussa.

Tämä talvi on ollut siinä mielessä erityinen, että uuttukyyhkyjä ja pulmusia on jäänyt talvehtimaan Suomeen. Birdlifen mukaan viime viikon aikana näitä lajeja on nähty useissa paikoissa muun muassa Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Suurimmassa pulmusparvessa oli yli 100 lintua.

Sisämaan suliin on saapunut laulujoutsenia, isokoskeloita ja telkkiä, jotka ovat talvehtineet rannikoillamme. Myös harmaalokki kuuluu sisämaan ensimmäisiin kevätmuuttajiin. Ensimmäiset yksilöt ehtivät viikonloppuna jo Pohjois-Karjalaan.

Kevään merkit alkavat myös kuulua. Viherpeipot sekä tali- ja sinitiaiset virittelevät laulua, ja mustarastaidenkin on jo kuultu tapailevan soolojaan. Yöllä voi kuulla pöllöjen soidinta. Paras sää pöllöretkelle on tyyni ja lämmin yö.

Kevään etenemistä muuttolintujen näkövinkkelistä voi seurata kätevästi Birdlife Suomen Lintutilanneseurannassa.

Kuva: Jean-Guy Dallaire / flickr