ihmisen esi-isät

Tuntematon esi-isäserkkusukumme löytyi Afrikasta

To, 09/10/2015 - 14:47 By Jari Mäkinen
Nalendin ihmisen kädet

Etelä-Afrikasta, syvältä luolastosta on löytynyt aiemmin tuntematon ihmisen kaltainen laji. Luolasta löytyi peräti 15 osittain säilynyttä luustoa, jotka kuuluvat tälle uudelle kädelliselle lajille. Olennaista luiden lisäksi on se, että luut oli selvästi haudattu rituaalisesti: kaukaisilla serkuillamme oli siis jo kulttuuria.

Kyseessä on suurin yksittäinen koskaan Afrikassa tehty tämänkaltainen löytö ja merkittävä uusi palanen ihmisen evoluutiossa. Se on mahdollisesti varhaisin tunnettu ihmisten suvun edustaja, joka voi olla ihmisten ja varhaisten apinaihmisten välissä – tai sitten se on vain eräs samaan aikaan Afrikassa eläneistä ihmismäisistä apinaihmislajeista, joista osa hiipui ja osa on nykyihmisen edeltäjiä.

Joka tapauksessa löytö on merkittävä ja luut ovat läheisesti osa ihmisen suvun kehitystä.

Löydöstä kerrottiin tänään ilmestyneessä Elife-julkaisun numerossa ja kaikki tässä ohessa olevat kuvat ovat kyseisestä artikkelista. Löydöstä kertoi  myös tutkimuksen rahoittamiseen osallistunut National Geographic kiinnostavassa artikkelissaan.

Naledin ihmisen luutNaledin ihminen

Uusi ihmislaji on nimetty Nalediksi, eli sen koko nimi on Homo Naledi. Todennäköisesti se eli Afrikassa kolmisen miljoonaa vuotta sitten, joskin ajoitus ei ole vielä kovin varmaa. 

Homo-suku kehittyi tähän saakka olleen kuvan mukaan 2–2,5 miljoonaa vuotta sitten, joskin muutamat fossiilinäytteet ovat jo aiemmin antaneen vinkkiä siitä, että sukujuuret olisivat kauempana historiassa. Näitä löytöjä on ollut kuitenkin vaikea tulkita apinaihmisiksi tai ihmisiksi.

Joka tapauksessa pystyihmiset elivät jo noin kaksi miljoonaa vuotta sitten ja näistä kehittyivät noin 500 000 vuotta sitten Euroopassa neandertalinihminen, Aasiassa denisovanihminen ja Afrikassa nykyihminen. 

Me periydymme näistä afrikkalaisista; lähdimme liikkeelle Afrikasta noin 60 000 vuotta sitten levittäytyen Aasiaan, Eurooppaan ja Australiaan. Vanhimmat jäänteet nykyihmisistä Euroopassa ovat noin 41 000 vuoden takaa. Viimeisin nykyihmisen etappi oli Amerikka, minne esivanhempamme saapuivat noin Alaskan kautta 30 000–10 000 vuotta sitten.

Samanlaisia, mutta hyvin erilaisia

Nyt löytyneet jäänteet ovat ovat siis aikajanalla ennen nykyihmistä, mutta luurangoissa on yllättäen monia samankaltaisuuksia. 

Kallo on hieman saman muotoinen, mutta siinä on vähemmän tilaa aivoille ja otsalohko on ”apinamaisesti” koholla.

Jalat ovat pitempiä ja hoikempia kuin apinoilla tai gorilloilla, ja ovat antaneet Naledin ihmisille nykyihmismäisen olemuksen. Ne kävelivät selvästi kahdella jalalla pystyssä, eivät vain laahustaneet eteenpäin takajaloillaan.

Kädet ja ranteet muistuttavat pitkälti nykyihmisen vastaavia, mutta sormet ovat käyrempiä. Niillä käsillä on voitu siis tehdä jo jotain, mutta ei läheskään niin kätevästi kuin omilla käsillämme.

Löydetyt 15 osittaista luustoa ovat kiinnostava otos eri ikäisiä naisia ja miehiä. Koska ne ovat säilyneet erittäin hyvin, voidaan luista päätellä paljon niiden kantajista ja kehittymisestä.

Lisäksi luiden löytyminen luolasta on hyvin jännittävää: asuivatko esiserkkumme syvällä luolastossa vai haudattiinko heidät sinne? Jos kyse oli rituaaleista, olisivat naledin ihmiset olleet todella edellä aikaansa, sillä vastaavaa on havaittu tapahtuneen muualla vasta 200 000 vuotta sitten.

*

BBC:n Pallab Ghosh kertoo jutussaan elävästi matkastaan tutkijaryhmän mukana luolaan. Tutkijaryhmä koostui lähes pelkästään pienikokoisista naisista, koska tunnelit olivat hyvin kapeita. Matka pinnalta luiden luokse kesti noin 20 minuuttia.

Esihistoriallista gastronomiaa

La, 05/04/2013 - 11:35 By Markus Hotakainen

Kevään vihdoin tultua ulkoilmaihmiset aloittelevat grillikautta. Lihaa, kalaa, kasviksia – ihminen on käytännössä kaikkiruokainen eläin. Vuosisatojen kuluessa tottumukset ovat vaihdelleet, viime vuosikymmeniä lukuun ottamatta lähinnä sen mukaan, mitä on ollut tarjolla. Ja edelleen ravinto on monin paikoin niin niukkaa, että valinnanvaraa ei ole.

Itäisessa Afrikassa kaksi miljoonaa vuotta sitten eläneet nykyihmisen esi-isät olivat oman aikansa herkkusuita. Noihin aikoihin ruokalista muotoutui pitkälti sen mukaan, mitä sattui löytymään luonnosta tai onnistuttiin saamaan kiinni, mutta näyttäisi siltä, että Homo erectuksen suurta herkkua olivat antiloopin aivot.

Keniasta Victoria-järven koilliskulmassa sijaitsevan lahden rantamilta on löydetty teurastettujen eläinten luita. Kanjeran kaivauksilta on todettu vanhimmat merkit määrätietoisesta metsästyksestä ja valikoivasta haaskojen hyödyntämisestä.

Kanjerasta on löytynyt yli 80 yksittäisen eläimen luita, joissa on merkkejä kivityökalujen käytöstä, mutta ei juurikaan suurten petoeläinten hampaanjälkiä. Siitä on päätelty, että suuri osa syödyistä eläimistä, etenkin gasellit, on todellakin metsästetty.

Saaliseläimet ja suurempien eläinten, esimerkiksi antilooppien, haaskat raahattiin samalle paikalle, missä ne paloiteltiin ennen lihan syömistä. Jälkiä tulen käytöstä eli lihan kypsentämisestä ei kuitenkaan ole löytynyt.

Luiden joukossa on runsaasti pääkalloja, mikä viittaa siihen, että entisaikojen ruokailijat ovat ottaneet niitä myös talteen, kun kissapedot ovat jättäneet ne syömättä. Kalloissa on kolhuja ja murtumia, joiden perusteella niitä on hakattu kivillä: niiden sisältä on popsittu rasvaista ja ravinteikasta aivokudosta.

Parin miljoonan vuoden takaisia tapahtumia on toki vaikea päätellä varmuudella pelkkien luulöytöjen perusteella. Ihmisen esi-isät ovat metsästyksen sijasta saattaneet pelkästään hätyytellä petoeläimiä haaskoilta.

Gasellien luut viittaisivat kuitenkin siihen, että ne on todella metsästetty: kissapedot tuppaavat syömään pienet saaliseläimet niin nopeasti, että ne katoavat vauhdilla parempiin suihin.

Kallojen suuri määrä saattaa johtua myös siitä, että muinaiset einehtijät ovat vain syystä tai toisesta kasanneet ne yhteen paikkaan, ei välttämättä aivoilla herkuttelusta.

Tutkimuksesta uutisoi ScienceNews ja alkuperäinen artikkeli löytyy täältä.