Hyperloop One

Supernopea tunnelijuna Hyperloop otti yhden askeleen lähemmäksi toteutumistaan heinäkuun lopussa, kun laitteen testiversio kiisi 310 kilometrin tuntinopeudella täysikokoisella koeradalla Nevadassa.

Hyperloop on SpaceX- ja Tesla-yhtiöistään tunnetun Elon Muskin esittämä idea tunnelin sisällä nopeasti kulkevista kyytivälineistä, joilla voitaisiin matkustaa paikasta toiseen lähes äänen nopeudella.

Leijuvat kapselijunayksiköt viilettäisivät putken sisällä kuten lähetykset ammoisissa putkipostissa, paitsi että putkiposti toimi ilmanpaineella, mutta Hyperloopissa tunnelin sisällä on vain hyvin vähän ilmaa. Niinpä siellä ei ole juuri nimeksikään ilmanvastusta, joten meno on vauhdikasta ja varsin vähän energiaa vaativaa.

Erilaisia ideoita tällaisista tunnelissa kulkevista sukkulamaisista vaunuista on esitetty useitakin historian hämyssä, mutta Muskin ehdotus on ensimmäinen konkreettisesti toteutettavaksi edennyt.

Musk yhtiöineen on hankkeessa mukana eri tavoilla, mutta varsinaista Hyperloop-systeemin kehitystä tehdään myös muualla. Pisimmällä on Hyperloop One -niminen yhtiö. Sillä on Nevadassa puoli kilometriä pitkä pätkä täysikokoista Hyperloop-putkea, jonka sisällä se on ajanut täysikokoisen sukkulajunan testikappaleella.

Tunnelin sisällä vallitsee ilmanpaine, joka vastaa painetta noin 60 kilometrin korkeudessa. Ilmaa on siis hyvin vähän.

Tuorein testeistä oli 29. heinäkuuta, jolloin laite saavutti 310 kilometrin tuntinopeuden. XP-1 -testisukkula kiihdytti ensin 300 metriä ja jarrutti menoaan loput 200 metriä. Tässä testilaitteessa ei ole vielä matkustamoa tai kuoria, mutta siinä on kaikki täysikokoisen junayksikön kulkemiseen vaadittavat laitteet magneettilevitaatiosysteemistä tyhjiöpumppuihin.

Nyt käynnissä olevat kokeet alkoivat toukokuussa ja jatkuvat vielä ainakin siihen saakka, kun nopeus saadaan nostettua noin 400 kilometriin tunnissa.

Suunnitelman mukaan varsinaiset käyttöön tulevat junat kiitävät yli kaksinkertaisella nopeudella, yli 800 km/h.

Siinä missä Hyperloop One on keskittynyt ainakin toistaiseksi tunneliin ja junayksikön vaatimaan tekniikkaan, on SpaceX järjestänyt kilpailun yliopistojen välillä varsinaisten junayksikköjen suunnittelusta etenkin matkustajien mukavuutta silmällä pitäen.

Voi nimittäin olla, että teknisiä haasteita suurempi ongelma tulee olemaan se, että matkustajat pelkäävät tulla hurjalla vauhdilla suljetun putken sisällä kulkeviin, kenties hieman ahtaisiin menopeleihin. Todellisissa junissa halutaan erityisesti välttää sitä, että matkustajat näkisivät ympäristöään juuri tuolla tavalla kuin yllä oleva video näyttää.

Kilpailu on edennyt jo toiseen vaiheeseen, ja opiskelijaryhmät kerääntyvät nyt elokuun lopussa Kaliforniaan SpaceX:n päätoimipisteen luokse ottamaan mittaa toisistaan koeradalla. Tämä rata ei ole täysikokoinen, eivätkä sen sisällä liikkuvat junatkaan ole siten lopullisen kokoisia. Ne vastaavat "lopullisia" kuitenkin toiminnallisesti.

Alla on video viime tammikuulta, kun ryhmät testasivat koeradalla laitteineen edellisen kerran.

Päivän kuva tulee Nevadasta, noin 50 km Las Vegasin pohjoispuolelta, missä Hyperloop One -yhtiö testasi tulevan vallankumouksellinen putken sisällä kulkevan junan moottorijärjestelmää.

Päivän kuva Yhtiö on rakentanut Nevadaan koeradan, joka toistaiseksi on tosin varsin lyhyt, vain noin 500 metriä. Se on kuitenkin merkittävä siinä mielessä, että se on ensimmäinen täysikokoinen, "oikea" palanen rataa, joka toimii itse myös junan moottorina.

Juna kulkee eteenpäin radan sisällä olevien sähkömagneettien voimalla; rata itsessään on lineaarisähkömoottori, joka puskee koko ajan junan vaunuja eteenpäin.

Eilinen, amerikkalaiseen tapaan varsin hehkutettu mediatapahtuma oli ensimmäinen kerta, kun koerataa näytettiin julkisesti toiminnassa. Show oli varisin lyhyt, mutta näyttävä: alumiininen koevaunu rynnisti matkaan 2,4 g:n kiihtyvyydellä ja kiisi parhaimmillaan noin 150 km/h käytännössä äänettömästi, ennen kuin iskeytyi noin 350 metrin matkan jälkeen radan alle tehtyyn hiekkahidasteeseen. Kaikki kesti noin kaksi sekuntia.

Vastaisuudessa yhtiö aikoo pidentää rataa ja laittaa sen ympärille suuren putken, jonka sisältä voidaan imeä ilmaa pois. Näin pienempi ilmanvastus hidastaa matkantekoa vähemmän kuin kulkeminen normaalisti ilman putkea, ja näin juna voi kulkea olennaisesti tavallisia junia nopeammin, noin 1000 km/h.

Tavoitteena on noin kilometrin pituinen palanen hyperloop-junarataa jotakuinkin sellaisessa muodossa, kuin sellaisia voitaisiin rakentaa oikeasti.

Kuten koe osoitti, ei kyseessä ole enää pelkkä haave, vaan oikeasti toteuttamiskelpoinen idea.

Hyperloop on Falcon-raketeistaan ja Tesla-sähköautoista tunnetun Elon Muskin ehdottama systeemi, joka tekisi mahdolliseksi esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan matkaamisen vain vajaassa puolessa tunnissa. Muskin alkuperäinen ajatus on yhdistää Los Angeles ja San Francisco tällä supernopealla yhteydellä, jolloin kaupunkien välinen matka taittuisi vain 35 minuutissa.

Junia ja niiden tekniikkaa kehittää parhaillaan useampikin yhtiö, joista Hyperloop One on kaikkein pisimmällä.

Alla on pieni video, joka kertoo eilisen testin perusidean. Sen alla on puolestaan linkkejä aikaisempiin Hyperloop-juttuihimme.