raskaus

Sikiön potkujen voima kohdussa mitattu ensimmäistä kertaa

To, 02/01/2018 - 10:39 Jarmo Korteniemi

Suurin osa odottavista äideistä tietänee, kuinka kivuliaasti sikiöt voivat potkia. Mutta kuinka kovia potkut oikein ovat, ja mitä käytännön hyötyä niistä on pienokaiselle? Asia on nyt selvitetty tieteellisesti.

Tuore tutkimus selvitti, kuinka voimallisia ovat kehittyvän sikiö potkut kohdussa. Tulosten perusteella tulevan äidin on kestettävä jopa 45 newtonin voimalla sattuvaa sisäistä "mukilointia".

Vastaavalla voimalla saisi esimerkiksi tönäistyä 45 kilogramman punnuksen 1 m/s vauhtiin avaruudessa .

Tutkimus on ensimmäinen, jossa sikiön potkujen voima onnistuttiin määrittämään. Tulokset julkaistiin tammikuussa Journal of the Royal Society Interface -julkaisusarjassa.

Potkujen aiheuttamat kohdun siirtymät ja niistä lasketut voimat (Verbruggen & kumpp. 2018)

Potkuja tutkittiin raskausviikoilla 20–35, eli sikiön ollessa noin 4,25–8,25 kuukauden ikäinen. Potkut olivat voimakkaimmillaan viikolla 30, minkä jälkeen ne hiipuivat selvästi. Tämä johtuu luultavasti kasvun aiheuttamasta tilanpuutteesta. Jaloissa olisi kyllä myöhemmin enemmänkin voimaa, mutta kohdussa ei enää mahdu potkaisemaan täysillä.

Odottavat äidit lienevät hiipumisesta hyvillään.

Tutkimuksen alussa sikiöt olivat noin 300-grammaisia ja lopussa 2,3-kiloisia. Kovimpien potkujen aikaansaajat olivat massaltaan runsaat 1,3 kilogrammaa ja 35 sentin mittaisia. Sikiö saa siis aikaan 3,5 kertaa omaa painoaan suuremman voiman (muistathan, että paino [N] tarkoittaa kappaleeseen kohdistuvaa vetovoimaa, ei kappaleen massaa [kg]).

Potkiminen on kehittyvälle lapselle tarpeen, sillä se rasittaa jalkoja. Tämä auttaa niveliä kehittymään oikean muotoisiksi, ja ehkäisee nivelrikkoa myöhemmin elämässä. Lisäksi potkiminen toimii tietystikin kuntoiluna, vahvistaen lihaksia ja luita. Napakat potkut tietävät terveraajaista lasta.

Sama jalkojen kehitys jatkuu aivan raskauden loppuvaiheeseen asti, vaikka potkiminen vaimeneekin. Syntymässä lapsen ympäriltä sitten katoaa se mukavasti joustava ja jalkoja treenaava äidin sisuskalujen tarjoama trampoliinimainen kudos.

Potkun aikana suurimmalle rasitukselle joutuvat polvi- ja lonkkanivelten rustot (Verbruggen & kumpp. 2018)

Tutkijat etsivät potkuja odottavien äitien magneettikuvauksista. Kaikkiaan 341 kuvauksen joukosta löydettiin 20, joissa näkyi kunnollinen, jalan ojentava potku, joka siirsi kohtua merkittävästi. Tilastoanalyysiin päätyi lopulta viiden eri sikiön potkuja. Potkuun vaadittava voima simuloitiin tietokoneella, johon oli rakennettu malli kullekin kehitystasolle tyypillisestä jalan rakenteesta. Samalla päästiin tutkimaan sitä, mitä osaa jalasta potku rasittaa.

Lähde: Verbruggen ja kumpp. (2018)

Otsikkokuva: Lina Smith / Flickr

Vakava varoitus: älä syö lakritsia, jos olet raskaana

Su, 02/05/2017 - 15:35 Toimitus

Uusi suomalaistutkimus antaa lisätukea lapsiperheiden ruokasuosituksen ohjeelle, jonka mukaan äidin tulee välttää runsasta lakritsin syöntiä raskauden aikana. Turvallisen käytön rajaa ei tunneta.

Kyseessä on vanha, tuttu asia: lakritsin ja sen luontaisen makeutusaineen glykyrritsiinin syönnillä voi olla pitkälle ulottuvia haittoja sikiön kehitykselle.

Tuoreen, American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan suurille lakritsiannoksille sikiöaikana altistuneet nuoret suoriutuivat psykologin tekemistä kognitiivisista päättelytesteistä muita heikommin.

Ero vastasi suunnilleen seitsemää älykkyysosamäärän pistettä.

Lakritsille altistuneet suoriutuivat huonommin myös muistia mittavista tehtävistä ja heillä oli vanhempiensa arvion mukaan enemmän ADHD-tyyppisiä ongelmia. Tytöillä murrosikä oli alkanut aikaisemmin ja edennyt pidemmälle. 

Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Glaku-tutkimuksessa verrattiin 378 keskimäärin 13-vuotiasta nuorta, joiden äidit olivat syöneet runsaasti (yli 500 mg/viikko) tai vähän/ei lainkaan lakritsia (alle 249 mg/viikko).

Rajat eivät ole terveysperustaisia. 500 mg glykyrritsiiniä vastaa keskimäärin 250 grammaa lakritsia.

Tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja on akatemiaprofessori Katri Räikkönen Helsingin yliopistosta. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia sekä useat suomalaiset säätiöt.

Pienestä lakumäärästä ei ole haittaa

Tutkijat esittävät, että raskaana oleville ja raskautta suunnitteleville kerrotaan glykyrritsiinipitoisten tuotteiden kuten lakritsin ja salmiakin haitoista sikiölle. 

Suomessa näin onkin jo tehty. Lisäksi THL julkaisi tammikuussa 2016 uudet lapsiperheiden ruokasuositukset, joissa lakritsi ja salmiakki oli siirretty ryhmään "ei suositella" raskaana oleville.

Satunnaiset pienet määrät, kuten annos lakritsijäätelöä tai muutama makeinen, eivät ole suosituksen mukaan haitallisia.

Tutkijat korostavat, että asia on tärkeä pitää oikeissa mittasuhteissa. Iso osa suomalaisista on sikiöaikana altistunut glykyrritsiinille, mutta tutkimuksen perusteella on vaikea sanoa, onko juuri glykyrritsiini vaikuttanut jonkun yksittäisen lapsen kehitykseen.

Lakritsin vaikutusten biologinen mekanismi tunnetaan eläinkokeiden perusteella hyvin. Makeutusaine glykyrritsiini lisää stressihormoni kortisolin vaikutusta estämällä kortisolia inaktivoivan entsyymin toimintaa. Kortisoli on välttämätöntä sikiön kehitykselle, mutta on suurina annoksina haitallista.

Ihmisillä glykyrritsiinin on pitkään tiedetty nostavan verenpainetta ja lyhentävän raskauden kestoa, mutta näin pitkälle ulottuvia vaikutuksia sikiöön ei ole aiemmin osoitettu. 

Juttu on Helsingin yliopiston tiedote hieman toimitettuna.

Tupakoitsevan äidin lapsesta saattaa tulla skitsofreeninen

To, 05/26/2016 - 12:26 Toimitus
Odottava äiti, kuva: Torsten Manger / flickr


Sikiön altistuminen nikotiinille lisää skitsofreniaan sairastumisen todennäköisyyttä. Mitä suurempi nikotiinipitoisuus oli äidin veressä, sitä suurempi oli lapsen skitsofreniariski myöhemmin elämässä, selvisi Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen, Columbian yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Oulun yliopiston yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa.


Tupakan sisältämä nikotiini voi vaurioittaa kehittyvän sikiön aivojen kehitystä ja aiheuttaa osalla nikotiinille altistuneista lapsista erilaisia kasvuun, kehitykseen ja psyykkiseen oireiluun liittyviä ongelmia myöhemmin elämässä. 

American Journal of Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus on osa laajempaa hanketta, jossa selvitetään keskeisten neuropsykiatristen häiriöiden raskaudenaikaisia riskitekijöitä. Tutkimuksen johtaja, Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Sourander toteaa, että mikäli sikiön nikotiinialtistuksen ja skitsofreniaan sairastumisen yhteys voidaan jatkotutkimuksissa varmentaa, on tutkimustuloksilla globaalia merkitystä pyrittäessä ehkäisemään skitsofreniaan sairastumista.

"Äidin raskaudenaikainen tupakointi ei todennäköisesti yksinään selitä, miksi joku sairastuu skitsofreniaan, mutta voi myötävaikuttaa sairastumiseen esimerkiksi perimän ja ympäristötekijöiden ohella", toteaa tutkimusjulkaisun vastuukirjoittaja, professori Solja Niemelä Oulun yliopistosta.

"Tupakoinnin lopettaminen ennen raskautta saattaisi vähentää jälkeläisen sairastumisriskiä."

Kyseessä on maailman ensimmäinen tutkimus, jossa yhteys sikiöaikaisen nikotiinialtistuksen ja skitsofrenian välillä todennettiin käyttämällä raskaudenaikaisia veriseeruminäytteitä.  Tutkimusaineisto koostui noin 2000 suomalaisäidin ja heidän jälkeläistensä rekisteritiedoista.

"Sikiön nikotiinialtistusta voidaan parhaiten tutkia raskauden aikana otetuin verinäyttein", tarkentaa Niemelä.. 

"Aiemmat tutkimukset ovat perustuneet äidin omaan ilmoitukseen raskaudenaikaisesta tupakoinnista."

Noin 15 prosenttia suomalaisnaisista tupakoi raskauden aikana. Luku on korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa.  

Lapsen syntymäpaino, vanhempien sairastamat psykiatriset sairaudet, vanhempien ikä tai asuinpaikka eivät selittäneet nikotiinialtistuksen ja skitsofrenian välistä yhteyttä.

*

Teksti on Turun yliopiston lähettämä tiedote. Kuva: Torsten Manger / flickr