mielenterveys

Känny vakoilee myös mielenterveyttä: tuloksena mm. vähemmän yllättävä seikka yökuykkujista

To, 12/07/2017 - 18:57 Toimitus
Digitaalisen käyttäytymisemme jälkiä älypuhelimissa voidaan käyttää mielenterveysongelmien hoidossa.

Älykännykät voidaan valjastaa myös käyttäytymisemme tarkkailuun. Tästä voi olla apua myös mielenterveysongelmien hoidossa.

Helsingin seudun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä, Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Talayeh Aledavood on tutkinut ihmisten käyttäytymismalleja anonyymin puhelindatan avulla.

Hän on saanut selville, että ihmisten ”kronotyypillä” eli luontaisella vuorokausirytmillä on yhteys heidän sosiaalisten verkostojensa laajuuteen ja siihen, miten tiiviisti he pitävät yhteyttä muihin.

Aledavood on havainnut, että yökukkujilla on selvästi laajemmat sosiaaliset verkostot kuin aamuvirkuilla. Iltavirkut ovat myös aamuihmisiä keskeisempiä omissa verkostoissaan ja ovat selvästi valikoivammin yhteydessä omaan kronotyyppiinsä eli niin ikään myöhään valvoviin.

Otsikkokuva hahmottaa tilannetta: siinä yökukkujat (siniset) ovat keskeisempiä sosiaalisissa verkostoissaan kuin aamuvirkut (oranssit). Jokainen piste kuvaa yhtä ihmistä ja viivat vuorovaikutusta (puheluita) heidän välillään.

Yökukkujille tämä asia tuskin tulee yllätyksenä.

”Päivittäisestä puhelimenkäytöstä jäävistä digitaalisista jäljistä voi erottaa erilaisia käyttäytymismalleja", Aledavood sanoo.

"Jäljet antavat kuvan aktiviteeteistamme, liikkeistämme ja yhteydenpidostamme."

Nukkumisajat on tutkimuksessa päätelty ajanjaksoista, jolloin älypuhelinta ei käytetä. Sosiaalisten verkostojen laatu ja laajuus paljastuvat ajankohdista, jolloin soitamme hyville ystäville, sekä niiden ihmisten määrästä, joille soitamme ja lähetämme sähköposteja.

Yhtä täsmällistä tietoa on vaikea saada esimerkiksi kyselytutkimuksilla. Digitaalisten jälkien avulla voidaan myös tutkia helposti jopa kokonaisia maita.

Miten käyttää puhelindataa mielenterveyden hoidossa?

Aledavood aikoo soveltaa tutkimustuloksiaan – unirytmin yhteyksiä sosiaaliseen kanssakäymiseen ja verkostojen laajuuteen – mielenterveysongelmien ymmärtämiseen ja hoitoon.

Hänen mukaansa keräämällä ja yhdistelemällä mobiililaitteista, sosiaalisen median käytöstä ja digitaalisilta alustoilta saatua tietoa voisi ennakoida monia mielenterveyden ongelmia. Aledavood on tutkimuksessaan kehittänyt menetelmän tietojen keräämiseen.

”Mielenterveysongelmille ei ole yksiselitteisiä biomarkkereita, kuten esimerkiksi diabetekselle tai syöpäkasvaimille", selittää Aledavood.

"Tarvitaan siis uusia havaintokeinoja. Häiriöt unirytmissä voivat viitata moniin mielenterveyden ongelmiin, ja tulevan tutkimukseni tavoite on pystyä päättelemään digitaalisten laitteiden käytöstä, onko esimerkiksi avohoitopotilaiden tilassa tapahtunut muutoksia."

Tiedonkeruu on tarkoitus automatisoida siten, että potilaita voisi auttaa hakemaan ammattiapua ennen kuin heidän tilansa muuttuu vakavaksi. Tiedon jalostaminen ja visualisointi helpottaisi terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja antaisi heille yksityiskohtaisen kokonaiskäsityksen potilaan tilasta.

Tietojen yksityisyys taataan jo suunnitteluvaiheessa

Tutkimuksiin osallistuvien ihmisten ja etenkin potilaiden yksityisyys ja tietoturva ovat Aledavoodille ensiarvoisia seikkoja.

”Tiedonkeruumenetelmämme on suunniteltu alusta alkaen siten, ettei ihmisten yksityisyyttä vaaranneta", painottaa Aledavood.

"Se on tietenkin tärkeää koko digitaalisessa elämässämme. Tulevissa tutkimuksissa ja hoidossa menetelmillemme tehdään tiukka lääketieteellinen ja eettinen arviointi – toisin kuin kaikille niille vastaavaa tietoa kerääville puhelinsovelluksille, joita kuka tahansa voi ladata sovelluskaupoista ja joita ei ole validoitu tieteellisesti tai hyväksytty eettisesti. Meidän pitää varmistua siitä, että menetelmät tai sovellukset, joilla tietoa keräämme, todella tukevat potilaan hyvinvointia ja hoitoa”. 

Juttu on Aalto-yliopiston tiedote lähes sellaisenaan.

Tupakoitsevan äidin lapsesta saattaa tulla skitsofreeninen

To, 05/26/2016 - 12:26 Toimitus
Odottava äiti, kuva: Torsten Manger / flickr


Sikiön altistuminen nikotiinille lisää skitsofreniaan sairastumisen todennäköisyyttä. Mitä suurempi nikotiinipitoisuus oli äidin veressä, sitä suurempi oli lapsen skitsofreniariski myöhemmin elämässä, selvisi Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen, Columbian yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Oulun yliopiston yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa.


Tupakan sisältämä nikotiini voi vaurioittaa kehittyvän sikiön aivojen kehitystä ja aiheuttaa osalla nikotiinille altistuneista lapsista erilaisia kasvuun, kehitykseen ja psyykkiseen oireiluun liittyviä ongelmia myöhemmin elämässä. 

American Journal of Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus on osa laajempaa hanketta, jossa selvitetään keskeisten neuropsykiatristen häiriöiden raskaudenaikaisia riskitekijöitä. Tutkimuksen johtaja, Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Sourander toteaa, että mikäli sikiön nikotiinialtistuksen ja skitsofreniaan sairastumisen yhteys voidaan jatkotutkimuksissa varmentaa, on tutkimustuloksilla globaalia merkitystä pyrittäessä ehkäisemään skitsofreniaan sairastumista.

"Äidin raskaudenaikainen tupakointi ei todennäköisesti yksinään selitä, miksi joku sairastuu skitsofreniaan, mutta voi myötävaikuttaa sairastumiseen esimerkiksi perimän ja ympäristötekijöiden ohella", toteaa tutkimusjulkaisun vastuukirjoittaja, professori Solja Niemelä Oulun yliopistosta.

"Tupakoinnin lopettaminen ennen raskautta saattaisi vähentää jälkeläisen sairastumisriskiä."

Kyseessä on maailman ensimmäinen tutkimus, jossa yhteys sikiöaikaisen nikotiinialtistuksen ja skitsofrenian välillä todennettiin käyttämällä raskaudenaikaisia veriseeruminäytteitä.  Tutkimusaineisto koostui noin 2000 suomalaisäidin ja heidän jälkeläistensä rekisteritiedoista.

"Sikiön nikotiinialtistusta voidaan parhaiten tutkia raskauden aikana otetuin verinäyttein", tarkentaa Niemelä.. 

"Aiemmat tutkimukset ovat perustuneet äidin omaan ilmoitukseen raskaudenaikaisesta tupakoinnista."

Noin 15 prosenttia suomalaisnaisista tupakoi raskauden aikana. Luku on korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa.  

Lapsen syntymäpaino, vanhempien sairastamat psykiatriset sairaudet, vanhempien ikä tai asuinpaikka eivät selittäneet nikotiinialtistuksen ja skitsofrenian välistä yhteyttä.

*

Teksti on Turun yliopiston lähettämä tiedote. Kuva: Torsten Manger / flickr