Perjantain kunniaksi rullaamme esiin jälleen kevyen, mutta kiinnostavan aiheen: kiusantekorobotit. Jos et jaksa tai ehdi tehdä kiusaa kumppanillesi, voi teknologia tulla tässäkin avuksi!
Svetisiläis-meksikolainen taiteilija Nicole Pérez on kehittänyt kolme pientä robottia, joiden ainoa tehtävä on tehdä parisuhteiden pieniä kiusoittelutoimia.
Muovipintaiset, hellän ja mukavan tuntuiset laitteet on suunniteltu esimerkiksi tuhraamaan huulipunaa tyynyyn, nipistämään ja tökkimään – eli tekemään juuri sellaisia tehtäviä, joita heteronormatiivisen pariskunnan naisjäsen perinteisesti tekee.
Kyseessä on luonnollisesti taideprojekti, jonka tarkoituksena on tutkia robottien ja ihmisen välisiä suhteita.
Misbehaving (ro)bots -projekti kysyy missä määrin robotit voivat korvata ihmisen myös intiimeissä parisuhteen toimissa. Nopeasti ajatellen intiimit toimet tarkoittavat seksiä, mutta parisuhteessa on paljon muutakin, kuten esimerkiksi kiusoittelu. Se toisaalta häiritsee, mutta samalla tuottaa suurta tyydytystä.
Pérezin mukaan virtuaalitodellisuus, lisätyn todellisuuden ja keinoälyn kehittyminen on johtamassa siihen, että se mitä koemme "todelliseksi" on pian hämärtymässä. Robotit ja muut ei-inhimilliset kumppanit ovat tulossa pian elämäämme. ja ne voivat joissain tapauksissa olla jopa houkuttelevampia kuin inhimilliset ihmiset.
Robotit kun saa pois päältä ja päälle silloin kun haluaa, ja ne saa tekemään vain sitä mitä haluamme, siten kun haluamme.
Laitteillaan Pérez haluaa osoittaa sen, että kaipaamme elämässämme myös piirteitä, jotka helposti jäisivät keinotekoisilta partnereilta tekemättä. Voi olla, että kaipaamme robotilta myös ei-toivottuja piirteitä – kenties jopa sitä, että se tuottaisi meille tuskaa, jos tuo tuska on vain itse asiassa miellyttävää. Juuri sellaista, kuin on esimerkiksi korvan puraisu.
Robotit pitää suunnitella olemaan myös epäkäytännöllisiä ja tekemään sinänsä ihan hyödyttömiä asioita, kuten vaikkapa juuri tuhraamaan huulipunaa tyynyyn tai jotain muuta vastaavaa.
Ja voi olla, kenties, että kaikesta huolimatta oikea ihminen on parempi kumppani kuin paraskaan robotti!
Misbehaving (Ro)Bots from Nicole Perez on Vimeo.
Kesäinen museokierros jatkuu ja nyt liikutaan tieteen, tekniikan ja taiteen rajalla: esittelyssä on Baselissa, Sveitsissä, sijaitseva Vitra-yhtiön museo ja näyttelytila.
Vitra on sveitsiläinen huonekaluja valmistava yritys, joka on ollut 1950-luvun lopulta alkaen design-henkisten ihmisten suosiossa. Alun perin liikehuoneistojen sisustuksia valmistanut firma alkoi tuottaa silloin myös tavallisille kuluttajille tarkoitettuja huonekaluja, joiden suunnittelijat ovat – etenkin nykyisin – kuuluisia: esimerkiksi Charles ja Ray Eames ja sittemmin Verner Panton. Suunnittelijalistalla on myös mm. suomalainen Eero Saarinen.
Erityisen kiinnostavan Vitrasta tekee pari seikkaa: ensinnäkin se oli – ja on – hyvin moderni ja monissa tulevaisuuteen sijoittuvissa elokuvissa on runsaasti Vitran tuotteita, ja toiseksi, yhtiö on flirttaillut koko historiansa ajan arkkitehtuurin ja tuotesuunnittelun välillä tieteellinen pilke silmäkulmassa.
Tämän näkee hyvin yhtiön alkuperäisten tehtaiden viereen Baselin lluona rakennetussa Vitra -designmuseossa ja sen ympärille muodostuneessa VitraCampus -kompleksissa.
Alkuperäinen rakennus oli vuonna 1989 avattu, Frank Gehryn suunnittelema rakennus (yllä), joka toimii vaihtuvien huonekalusuunnitteluun liittyvien näyttelyiden pitopaikkana. Viime aikoina useat näistä ovat liittyneet enemmän tai vähemmän suoraan ergonomiaan, ja ovat olleet hyvin kiinnostavia myös tieteellisin silmin katsoen.
Nyttemmin rakennus on saanut rinnalleen koko joukon muita taloja, joista suurin on 2010 avattu Herzog & de Meuronin suunnittelema VitraHaus. Se pitää sisällään yhtiön myyntinäyttelyn, joka on kuitenkin ujutettu mukaan takavuosien tuotteiden ja niiden taustasta kertovien osastojen sekaan. Monet huonekalujen valmistukseen sekä esimerkiksi työtilojen suunnitteluun liittyvien asioiden esittelyt ovat hyvin kiinnostavia, ja niitä voi tutkistella myös ilman ihan suoraa yhteyttä yhtiöön.
VitraHausin vieressä on myös koko joukko design-henkisiä rakennelmia, joilla on suora tieteellinen yhteys: on pieni aurinkovoimalla toimiva autonominen kesämökki, jännällä kellolla koristeltu näkötorni ja Richard Buckminster Fuller -tyylinen halli.
Kävijät pääsevät myös visiitille yhtiön tehdasalueelle, missä on lisää arkkitehtuurihelmiä – joita tosiaankin voi ihailla niin esteettisesti kuin myös tieteellisteknisesti. Vitrassa ne molemmat yhdistyvät mainiosti.
VitraCampus, missä museokin sijaitsee, on Baselin itäpuolella Weil am Rheinissä ja lisätietoja siitä on netissä: www.vitra.com/en-br/campus
Tiedetuubi © 2012-2024
