Huumori

Video: Tänään oli bileet painottomuudessa – mukana myös jalkapalloa ja julkkiskokki

Tutkijoiden ja astronauttien lennättämiseen normaalisti käytetty painottomuuslentokone oli tänään hieman erikoisella lennolla: mukana oli juhlijoita, julkkiksia ja erilaisia ennätysyrittäjiä

Rahalla saa kaikenlaista. Sillä voi esimerkiksi vuokrata Airbus A310 Zero-G -lentokoneen, jonka sisälle voi järjestää maailman omituisimmat kemut.

Tänään Frankfurtista tehty lento oli itse asiassa jo toinen tällainen erikoislento. Ensimmäinen painottomuusklubi pidettiin viime vuonna, ja kuten silloinkin, oli kone lastattu nyt kovasti maksaneen lipun ostaneilla matkustajista ja julkkiksilla, jotka tekivät tai koittivat tehdä "ensimmäistä kertaa avaruudessa" jotain.

Tämä tietysti on aikamoista liioittelua, sillä kone ei ollut avaruudessa, ja monia näistä jutuista on tehty aikaisemminkin – ei kenties ihan samaan tapaan, mutta käytännössä kyllä.

Nyt painottomuuslennolla mm. tehtiin ensimmäinen rankkari painottomuudessa. Potkusta vastasi jalkapallojoukkue Eintrach Frankfurtin pelaajat, mm. Sebastien Haller.

Samalla lennolla oli myös levynjulkistustilaisuus, ainakin Saksassa maailmankuulu julkkiskokki Tim Mälzer tekemässä ruokaa (kuulemma erityistä salaattikastiketta), oikeasti maailmankuulun Jamiroquain Jay Kay jammailemassa ja DJ Timmy Trumptet soittamassa yllättäen trumpettia.

Rankkari painottomuudessa

Heidän seuranaan oli koko joukko muotiväkeä, julkkiksia ja sosiaalisen media edustajia, jotka ovat täyttäneet osaltaan internetiä hakusanalla #WORLDCLUBDOME.

World Club Dome on tapahtumajärjestäjä BigCityBeatsin vuotuinen megajuhla, joka pidetään kesällä. Tämä lento on itse asiassa tapahtuman markkinointia, ja tapaus myös itsessään. Vastaava lento tehtiin jo viime vuonna, jolloin oli myös mukana noin 50 henkilöä.

Lennon hyödyllisyydestä voi olla montaa mieltä, mutta näin kerätty raha auttaa ylläpitämään tutkimuskonetta, ja se lisäksi laajentaa osaltaan avaruustietoisuutta julkkisten pariin. Sen takia mukana lennolla oli myös Euroopan avaruusjärjestö, joka odottaa saavansa tästä PR-hyötyä (ja nähtävästi on saanutkin).

Tänään olleella lennollaan kone nousi matkaan Frankfurtista ja kävi Bretagnen luona Atlantin päällä tekemässä paraabeleita. Painottomuus koneessa saadaan aikaan siten, että se tekee "hyppäyksiä" noin 5000 metrin ja 8000 metrin välillä siten, että lennon aikana kone on vähän aikaa vapaassa heittoliikkeessä. Silloin sen moottorit ovat lähes tyhjäkäynnillä ja niillä kompensoidaan van koneen ilmanvastus.

Kyse on vähän samasta asiasta kuin joskus tiellä sopivalla nopeudella oikean muotoisen töyssyn yli ajaessa mahanpohjassa muljahtaa. Koneella lennetään töyssyn muotoista rataa siten, että yksi muljahdus – siis painottomuus – kestää hieman yli 20 sekuntia. Kun näitä tehdään useita, saadaan yhden lennon aikana kerättyä yhteensä kymmenisen minuuttia painottomuutta.

Tämän päivän lentoon voi eläytyä mm. Flightradar24 -sivustolla: koneen lennon jännin vaihe on tässä.

Nobelit jaettiin jälleen

Pe, 09/14/2018 - 14:02 Markus Hotakainen

Syyskuu tuntuu aikaiselta ajankohdalta Nobel-palkintojen jakamiselle. Kyseessä olivatkin Ig-Nobelit, jotka Annals of Improbable Research -lehti jakoi jo 28. kerran.

Vuosittain palkitaan ansioituneimmat tutkimukset, joita ensimmäisen palkintojenjaon yhteydessä julkistetun luonnehdinnan mukaan ”ei voi eikä pidä toistaa.”

Kategorioita on kaikkiaan kymmenen. ”Perinteisten” eli lääketieteen, kemian, taloustieteen ja kirjallisuuden lisäksi mukana ovat esimerkiksi antropologia, ravitsemustiede ja biologia.

Lääketieteen Ig-Nobel meni Marc Mitchellille ja David Wartingerille, jotka tarkastelivat vuoristorata-ajelun käyttöä munuaiskivien poistoon. Orlandon Disney Worldissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että junan takaosassa istuvien kohdalla oli 64 % prosentin todennäköisyys, että munuaiskivi lähti itsestään liikkeelle. Etuosassa prosenttiosuus oli ainoastaan 17.

Tomas Persson, Gabriela-Alina Sauciuc ja Elainie Madsen saivat puolestaan antropologian palkinnon tutkittuaan eläintarhassa asustavia simpansseja. Heidän tulostensa mukaan simpanssit matkivat ihmisiä jokseenkin yhtä usein ja kutakuinkin yhtä hyvin kuin ihmiset matkivat simpansseja.

Kirjallisuuspalkinnon pokkasi australialais-el salvadorilais-brittiläinen tutkijanelikko. Heidän tutkimuksensa paljasti, että useimmat monimutkaisia tuotteita käyttävät kuluttajat eivät lue käyttöohjetta. Mikäli tutkimus olisi tehty Suomessa, käyttöohjeista piittaamattomien osuus olisi todennäköisesti ollut vielä huomattavasti suurempi.

Himoittu rauhanpalkinto myönnettiin espanjalaisille ja kolumbialaisille tutkijoille. He olivat tarkastelleet huutamisen ja kiroilun taajuutta, syitä ja vaikutuksia ajettaessa autoa.

Taloustieteen Ig-Nobelin saivat Lindie Hanyu Liang, Douglas Brown, Huiwen Lian, Samuel Hanig, D. Lance Ferris ja Lisa Keeping. Heidän tutkimuksessaan selvitettiin, kuinka tehokasta voodoo-nuken käyttö on, jos työntekijät haluavat vastata samalla mitalla pölkkypäiselle pomolle.

Alkuperäisen Nobel-palkinnon tavoin jaossa on aina myös rahaa. Jokainen palkittu saa 1 000 000 000 000 Zimbabwen dollarin setelin. Palkintojen suuren määrän takia kiitospuheiden pituus oli nytkin rajoitettu täsmälleen 60 sekuntiin. Jos aika uhkasi ylittyä, kahdeksanvuotias tyttö huusi yleisön joukosta: ”Olkaa hyvä ja lopettakaa. Minua kyllästyttää.”

Kuva: Improbable Research

Tutkimus: Jos zombiet hyökkäävät, ihmiskunta ei kestä

Ti, 01/17/2017 - 14:04 Jari Mäkinen

Pitihän tämäkin tutkia, tosin hieman kieli poskessa – kirjaimellisesti. Jos zombievallankumous tulee Walking Dead -tyyiin, niin meillä ei juuri ole toivoa.

Brittein saarilla olevan Leicesterin yliopiston opiskelijat paneutuivat asiaan, ja tekivät simulaatioita ihmiskunnan tulevaisuudesta zombien hyökkäyksen jälkeen.

Tulokset eivät ole lupaavia, sillä loppu tulee noin sadassa vuorokaudessa ja vain kenties kolmisensataa ihmistä jäisi henkiin koko maailmassa.

Kyseessä ovat yliopiston opiskelijoiden kouluttamiseen tarkoitetut pienet tutkimukset, jotka voivat olla varsin mielikuvituksellisiakin. Näin opiskelijat oppivat tekemään tutkimusartikkelin oikealla tavalla, vaikkakin aihe ei täytäkään ihan tieteellisiä vaatimuksia.

Nyt tulevat tutkijat päättivät pohtia zombievallankumousta, ja tuottivat kaksi tutkimusta, jotka julkaistiin Journal of Physics Special Topics -sarjassa kahtena artikkelina: Zombie-epidemia ja Toinen zombie-epidemia.

Lyhyesti sanottuna toisessa näistä oletettiin, että yksi zombie löytää yhden elävän ihmisen yhdessä vuorokaudessa ja pystyy muuttamaan hänet 90 prosentin todennäköisyydellä zombieksi. Tällä tavalla sadan vuorokauden kuluttua eläviä olisi enää 273 ja noin vuodessa koko elävä ihmiskunta olisi pelkkää historiaa.

Pohjana oli oikea epidemioiden leviämiseen kehitetty SIR-malli, joka jakaa ihmiset kolmeen ryhmään. Yhteen kuuluvat tartunnalle alttiit (S, suspectible), toiseen tartunnan jo saaneet (I, infected) ja kolmanteen ne, jotka ovat joko kuolleet tai parantuneet (R, removed). Malli laskee millä vauhdilla epidemia etenee populaatiossa ja kuinka eri kategorioihin kuuluvien ihmisten määrä muuttuu ajan kuluessa.

Yksinkertaistamisen vuoksi nyt ei huomioitu muista syistä johtuvia kuolemia, koska ne oletettiin minimaalisen pieniksi zombievirukseen verrattuna.

Kun kehitystä arveltiin pitemmällä ajanjaksolla, tutkimus antoi kuitenkin toivoa. Jos zombiepopulaatiota saataisiin pienennettyä ja elävät ihmiset tekisivät lapsia, saattaisi ihmiskunta pystyä säilymään ja kenties myös voimistumaan.

Tosin todennäköisesti tämä tulos saatiin aikaan vain lähtöarvoja sopivasti muuttamalla ja vain siksi, että tästäkin jutusta saataisiin lopulta optimistisempi.

Kuva: Flickr / Fernando de Sousa