ISON Merkuriuksesta katsottuna

Aurinkoa lähestyvä ISON-komeetta ohitti 19. marraskuuta sisimmän planeetan Merkuriuksen noin 36 miljoonan kilometrin etäisyydeltä. Kyseessä ei ollut kovin likeinen ohitus, sillä lokakuun alussa komeetta ohitti Marsin vain runsaan 10 miljoonan kilometrin päästä. Silloin MRO-luotain (Mars Reconnaissance Orbiter) sai komeetasta muutaman suttuisen kuvan. Merkuriusta kiertää tällä hetkellä MESSENGER-luotain, jonka kamerat käännettiin niin ikään kohti ISON-komeettaa. Tulos ei ollut kovin paljon kummoisempi kuin Mars-luotaimen otoskaan: komeetta näkyy pienenä, utuisena läikkänä, joka liikkuu tähtien suhteen. Planeettojen pinnanmuotoja yksityiskohtaisesti kuvaavien luotainten kameroita ei ole suunniteltu mustalla taivaalla viilettävien kaukaisten komeettojen ikuistamiseen, joten mikä tahansa kuvallinen rekisteröinti on merkittävä tai ainakin mielenkiintoinen saavutus. Oheisessa kuvasarjassa ISON-komeettaa on kuvattu 9.–11. marraskuuta.

Kuva: NASA/Johns Hopkins University Applied Physics Laboratory/Carnegie Institution of Washington/Southwest Research Institute

 

 

Päivän kuva 17.11.2013: Ujo planeetta

Jos ISON-komeetan bongaaminen ei lähipäivinä ota onnistuakseen, kannattaa vilkaista aamutaivaalla samalla suunnalla kimmeltävää Merkuriusta. Aurinkokunnan sisin planeetta on tällä kertaa suurimmassa läntisessä elongaatiossaan eli etäisimmillään Auringon länsipuolella huomenna 18. marraskuuta. Tällä kertaa Merkurius loittonee vain 20 asteen päähän keskustähdestämme, kun etäisyys voi olla suurimmillaan 28 astetta. Suomen leveysasteilla Aurinko nousee ja laskee niin loivasti, että Merkurius ei näy koskaan pimeällä taivaalla. Vaikka se on Siriusta lukuun ottamatta kaikkia taivaan tähtiä kirkkaampi, se ei ole mikään helppo havaintokohde. Etsinnässä kannattaa käyttää apuna kiikaria, jolla pieni valopiste erottuu selvästi melko vaalealtakin taivaalta. Päivän kuva on otettu eilisaamuna Lontoossa.

 

Päivän kuva 29.5.2013: Merkurius iltataivaalla Markus Hotakainen Ke, 29/05/2013 - 09:22
Merkurius iltataivaalla
Merkurius iltataivaalla

Aurinkokunnan sisin planeetta Merkurius on hankala tapaus havaittavaksi. Se on taivaalla aina lähellä Aurinkoa eikä Suomen leveysasteilta näy koskaan täysin pimeällä taivaalla. Tasan kahden viikon kuluttua planeetta on suurimmassa itäisessä elongaatiossaan eli kauimpana Auringosta itään. Silloin se laskee pari tuntia auringonlaskun jälkeen. Jo nyt kannattaa selkeällä säällä tähyillä iltayhdentoista jälkeen luoteen suuntaan ja bongata kesäisen vaalealla taivaalla kiiluva Merkurius. Sen lähettyvillä ovat lähipäivinä myös Venus ja Jupiter, mutta ne laskevat taivaanrannan taakse vielä aikaisemmin. Kuvassa Merkurius on Nuuksion taivaalla eilisiltana.