Tintti-sarjakuvat ovat vaarallisia!

Pe, 05/29/2015 - 17:52 By Jari Mäkinen

Varoitus! Jos pidät Tintti-sarjakuvista, kannattaa harkita luetko tätä juttua lainkaan: tämän jälkeen et varmasti pysty edes selaamaan Tinttejä samaan tapaan kuin aikaisemmin!


Tiedetuubi on lukenut Tinttinsä ja huolestunut albumeja selatessaan hänen terveydestään, mutta emme ole menneet sentään niin pitkälle, että olisimme tehneet varsinaista tutkimusta sarjakuvasankarin terveysriskeistä.

Eric Caumes, Loïc Epelboin, France Leturcq, Phyllis Kozarsky ja Peter Clarke sen sijaan ovat paneutuneet asiaan toden teolla. He julkaisivat toukokuun 11. päivänä artikkelin nimeltä “Tintin’s travel traumas: Health issues affecting the intrepid globetrotter”, eli “Tintin matkatraumat: urheaa maailmanmatkaajaa vaanivat terveydelliset vaarat” (La Presse Médicale).

Tutkimuksessaan raskalais-brittiläis-amerikkalainen tutkijaryhmä oli (luonnollisesti puolivakavissaan) käynyt läpi 23 Tintin seikkailua, luetteloinut niissä olevat terveysvaarat ja arvioineet niiden syyt sekä seuraukset. Tapaukset on luokiteltu myös sen suhteen ovat ne tuottaneet vammoja vai eivät, ja ovatko ne olleet tarkoituksellisia vai vahinkoja.

Tulokset ovat hälyttäviä: Tintti on joutunut seikkailuissaan 236 kertaa tilanteeseen, jotka on otettu tutkimuksessa huomioon riskaabeleina. Näistä 244:sta on ollut terveydellistä vaaraa, kuusi kertaa Tintti on joutunut sairaalaan ja kaksi kertaa leikkauspöydälle. Lisäksi hänet on kidnapattu 13 kertaa.

Kun näitä 244 terveysvaaratapausta tutkitaan tarkemmin, on niistä 191 (78,3%) aiheuttanut ruumiinvamman, eli ovat traumaattisia, ja 53 ei ole (21,7%). 

Tyypillisin trauma oli konkussio, eli törmäyksestä tai iskusta aiheutunut toimintakyvyn aleneminen. Tällainen on esimerkiksi lihastärähdys, mistä tulee varmastikin mustelma, mutta joka paranee suhteellisen nopeasti. Tällaisia tapauksia oli 62%, mikä ei sinällään ole yllätys, kun tietää kuinka usein Tinttiä lyödään tai hän kaatuu tai putoaa.

Yleisimmät ei-traumaattiset ongelmat olivat unihäiriöt (15,1%), masennus tai kiihtyminen (13%) ja kaasu- tai kloroformimyrkytys (13%). 

Tintti menettää kaikkiaan 46 kertaa tajuntansa, joista 29 johtuu traumaattisista ja 17 ei-traumaattisista syistä.

Yhtä seikkailua kohden tapauksia on tyypillisesti kahdeksan kappaletta ja tapausten määrä vaihtelee väillä 1-30 kpl/seikkailu. Toinen maailmansota on selvä raja seikkailujen vaarallisuudessa, sillä ennen vuotta 1945 tapahtuvissa seikkailuissa riski on suurempi kuin sen jälkeen: 14,9 ennen ja 6,1 jälkeen. 

Samoin ennen vuotta 1945 kidnappauksia tapahtui enemmän kuin myöhemmin: 11 ennen ja 2 jälkeen.

Loppusanoissaan tutkijat toteavat, että "Tintillä on lähes yli-ihmisen ominaisuudet, jotka ovat todennäköisesti peräisin hänen mielikuvitushahmo-ominaisuudestaan, ja nämä tekevät hänestä erittäin vahvan kaikenlaisia ruumiinvammoja vastaan. Hän ei myöskään kärsi seikkailujensa aikana lainkaan tyypillisistä matkustamiseen liittyvistä sairauksista ja terveyshaitoista, mutta on yllättävän vaikutusaltis koiransa Miloun ja muiden matkakumppaniensa päähänpistoille".

Mitä tähän voisi lisätä?

Tintin kuumatkasta 60 vuotta (Spoiler Alert!)

La, 08/10/2013 - 21:13 By Markus Hotakainen

Hergén kuudestoista Tintti-albumi Objectif Lune (Päämääränä Kuu) ilmestyi vuonna 1953. Jos tarkkoja ollaan, reissusta on jo 63 vuotta, sillä seikkailu julkaistiin ensin jatkosarjana Le journal de Tintin -nimisessä lehdessä maalis–syyskuussa 1950.

Ja jos ollaan vielä tarkempia, kuvitteellisesta lennosta on todellisuudessa (tai no, kuvitteellisessa todellisuudessa) 61 vuotta, sillä sarjakuvassa kuuraketti lähtee matkaan 3. kesäkuuta 1952 kello 1.34. Suomeksi albumi ilmestyi vuonna 1975, kun Kuussa oli käyty jo todellisuudessakin – ja itse asiassa koko Apollo-kuuohjelma oli jo päättynyt.

1950-luvun alussa avaruustutkimus oli vielä lapsenkengissä, joten Hergén tarinaan vaikuttivat taiteellisen vapauden lisäksi vajavaiset tiedot – ja yltiöpäiset suunnitelmat. 50-luvulla ydinvoimaa pidettiin ratkaisuna moneen asiaan, myös avaruusrakettien vauhdittamiseen.

Tarinassa Syldaviasta on löydetty rikas uraaniesiintymä, jonka turvin professori Teophilus Tuhatkauno saattoi suunnitella ydinkäyttöisen kuuraketin – vuosia ennen General Atomicsin Orion-projektia, jonka tavoitteena oli rakentaa planeettainvälisille lennoille soveltuva ydinraketti. Orion-hanke kaatui vuonna 1963 solmittuun kansainväliseen sopimukseen, joka kielsi ydinkokeet myös avaruudessa.

Professori Tuhatkaunolla ei ollut sopimuksellisia ongelmia ydinvoiman käytön suhteen, mutta ulkovaltojen agentit tekevät parhaansa omiakseen vallankumouksellisen tekniikan itselleen. Vihulaiset onnistuvatkin kaappaamaan miehittämättömän X-FLR6-koeraketin, joka oli käynyt kuvaamassa Kuun kääntöpuolta.

Vastoinkäymiset eivät töyhtötukkaista sankariamme hidastaneet, vaan hän lähti yhdessä professori Tuhatkaunon, kirouksia suoltavan kapteeni Haddockin, Milou-koiran ja Tuhatkaunon avustajan Frank Wolffin kanssa kohti Kuuta. Heidän seikkailuistaan Kuun pinnalla kertoi Hergén seuraava tarina On a marché sur la Lune (Tintti kuun kamaralla), joka ilmestyi ensin Le journal de Tintin -lehdessä vuosina 1952–53 ja albumina vuonna 1954.