Omituista: kun kahviin lisätään kermaa, niin se kelluu kahvin pinnalla sekunnin osan ajan. Samaa tapahtuu muuallakin luonnossa ja muillakin nesteillä, ja ilmiön tutkimisella voi olla jänniä sovelluksia.
Videon on tehnyt MIT:n tutkijaryhmä ja koostatnut Quartz.
Kahvinjuonti on varsin terveellistä. Näin kertoo kaksi uutta laajaa tutkimusta, joissa tarkasteltiin yli 700 000 ihmisen elämää ja kuolemaa. Parhaiten pärjännee parilla-kolmella kupilla päivässä.
Puolen miljoonan eurooppalaisen elämää seuranneessa tutkimuksessa huomattiin, että kahvinjuonti korreloi pienemmän kuolleisuuden kanssa.
Tutkimuksesta ei kuitenkaan käy ilmi, onko pienemmässä kuolleisuudessa kyse juuri kahvin nauttimisesta, vai korreloiko kahvin käyttö kenties muutoin hyödyllisten elintapojen kanssa.
Kahvinjuojien veriarvot olivat tilastollisesti hieman kahvista kieltäytyviä paremmat. Myös maksat olivat terveempiä ja glukoosin käsittely parempaa.
Tutkimuksessa oli mukana 521 330 ihmistä kymmenestä eri valtiosta Euroopassa. Mukana olleista kansoista eniten joivat tanskalaiset (0,9 litraa per päivä) ja vähiten italialaiset (0,092 litraa per päivä). Tutkittujen ikähaitari oli 35-vuotiaista ylöspäin.
Tutkimuksen lopuksi, eli keskimäärin runsaan 16 vuoden jälkeen, 41 693 vastanneista oli menehtynyt.
Suurimmat kahvinkuluttajat olivat hieman todennäköisemmin hengissä kuin ne, jotka eivät käytä kahvia ollenkaan. Tulos oli sama, vaikka tutkittavien joukosta poistettiin ensimmäisen kahdeksan vuoden aikana menehtyneet. Kansallisuuskaan ei vaikuttanut tuloksiin.
Kahvin nauttiminen näytti vähentävän erityisesti tappavien ruuansulatuselinten ongelmien riskiä. Tai oikeammin kahvinjuojat kuolivat epätodennäköisemmin ruuansulatuselinten ongelmiin, sillä varmaa syy-yhteyttä kahvin ja pienemmän kuolleisuuden välille on hyvin vaikea todistaa.
Naisilla ero näkyi myös, kun kuolinsyy löytyi verenkiertoelimistä tai aivoverenkierrosta. Munasarjasyövän todennäköisyys kuolinsyynä taas oli kahvia juovilla naisilla hiukan normaalia korkeampi.
On todennäköistä, että terveysvaikutuksen syynä ovat jotkin kahvin ainesosat tai niiden yhdistelmät. Mitkä, se jää tulevaisuuden tutkimusten selvitettäväksi. Kahvin erilaiset käsittelytavat muuttavat kuitenkin ainesuhteita, joten jää nähtäväksi, onko kaikkein terveellisintä väkevä espresso, sivettikissakahvi, vai jokin aivan muu kahvilaatu.
Toisessa samankaltaisessa tutkimuksessa selvisi, että päivittäisen kahvikupposen juominen pienensi kuolemanriskiä 12 prosentilla ja kolmen kupin peräti 18 prosentilla. (Tai oikeammin kahvinjuonti korreloi pienemmän kuolemanriskin kanssa.) Tällä kertaa kahvinjuontitottumuksia tiedusteltiin 185 855 amerikkalaiselta, jotka olivat iältään 45 - 75 -vuotiaita. Heistä menehtyi 16 vuoden tarkastelujakson aikana 58 397, eli vajaa kolmannes, ja jälleen kahvin käyttäjät olivat hieman todennäköisemmin elossa. Tässäkään tutkimuksessa kahvinjuonnin hyödyt eivät vaikuttaneet riippuvan etnisestä alkuperästä. Silläkään, oliko kahvi kofeiinitonta vai ei, ei ollut merkitystä.
Kummassakin tutkimuksessa ihmisiltä kysyttiin kahvinjuonnin tapoja ilmeisesti vain kertaalleen. Elintavat ovat siis voineet tutkimusaikana muuttua, mutta näin laajoissa tutkimuksissa tämän uskotaan olevan marginaalista.
Analyyseissä otettiin kuitenkin huomioon monia muitakin tutkittujen ilmoittamia elintapoja, kuten tupakointi ja ruokailutottumukset. Aineisto normalisoitiin näiden jo tunnettujen riskitekijöiden suhteen ennen kahvinkäytön vaikutuksen analysointia.
Aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että kahvinjuonti korreloi pienemmän riskin kanssa saada esimerkiksi suoliston syöpiä, 2-tyypin diabetes, Parkinsonin tauti, maksa- ja munuaissairauksia, tai muita kroonisia sairauksia.
Tämänkaltaisista tilastollisista joukkotutkimuksista ei voi päätellä, että kahvin runsas juonti pidentäisi yksittäisen ihmisen elinikää tai estäisi kroonisten sairauksien puhkeamista. Kahvin voi kuitenkin jo olettaa olevan kohtuudella käytettynä terveelliseen ruokavalion yksi osa.
Kahvin kannattaa antaa kuitenkin jäähtyä ennen nauttimista. Kuumien juomien nauttiminen nimittäin vaikuttaa lisäävän ruokatorven syövän riskiä.
Lähteet: Gunter ja kumpp. 2017, Setiawan ja kumpp. 2017, MedicalExpress1, MedicalExpress2
Kahvia, ja äkkiä lisää kahvia! Suomalaiset kuluttavat vuodessa noin 10 kiloa kahvipapuja henkilöä kohden, ja siitä varmaankin leijonanosan näin maanantain aamupäivisin.
Yleensä teemme tuttavuutta kahvin kanssa vasta siinä vaiheessa, kun kahvipensaan pavut on kerätty, kuivattu, paahdettu ja jauhettu enemmän tai vähemmän hienojakoiseksi pulveriksi, jota laitetaan kahvinkeittimeen. Tai ostetaan valmiina kapseleihin pakattuna.
Niinpä harvoin tulee ajatelleeksi koko tarinaa kahvipavun taustalla.
Ensinnäkin kahvipensaasta: se on kotoisin Afrikasta, joskin kahvia viljellään nykyisin lähes kaikkialla maapallon subtrooppisella ja trooppisella vyöhykkeellä. Tuottajamaita on kuutisenkymmentä.
Pensaat kasvavat noin 7–8-metriseksi, mutta viljelmillä pensaat pidetään parin kolmen metrin korkuisina, koska näin sadonkorjuu on helpompaa ja lisäksi pensaat tuottavat hieman pienempinä paremmin.
Alun perin kahvi on viihtynyt varjoisissa paikoissa vuorten rinteillä noin kilometrin korkeudessa, mutta nyttemmin kahvilaatuja on kehitetty kasvamaan muuallakin.
Arabica-kahvilaatu kestää hyvin kasvatusta jopa yli kahden kilometrin korkeudessa ja tulee toimeen myös lauhkeissa ilmastoissa. Voimakkaampi robusta puolestaan pitää kuumasta ja sitä voidaan kasvattaa myös merenpinnan tasossa.
Paras paikka kahvipensaan kasvamiseen on kuitenkin vajaan kilometrin korkeudessa oleva varjoisa tulivuoren rinne, missä on hyvää multaa ja runsaasti vulkaanista kiveä. Kun vielä sadetta on kohtuullisesti, 1 000–2 000 mm/vuosi, ja lämpötila pysyy 15–25 asteen välissä, on kahvi tyytyväisimmillään.
Kypsä kahvimarja on punainen, ja marjan sisällä on kaksi siementä eli puolipallon muotoista kahvipapua.
Sen jälkeen kun marjat on kerätty, niitä kuivatetaan vähintään kolmen viikon ajan yleensä ulkona auringonpaisteessa 5–10 senttimetrin paksuisina kerroksina kuivatustasanteilla.
Vaihtoehtoisesti kahvipapujen kuivaaminen tehdään ns. märkämenetelmällä, jolloin kuivumista ei vain odotella: marjoja käsitellään pulppereissa, jolloin niiden uloimmat kerrokset irtoavat. Sen jälkeen kuivatus kestää vain vajaan kaksi viikkoa. Marjoja voidaan myös vielä liottaa parin päivän ajan, jolloin niiden hedelmäliha irtoaa ja kuivatus käy vieläkin nopeammin – vain viikon päivät.
Tuloksena on vihertäviä kahvipapuja, jotka pitää seuraavaksi paahtaa. Parhaimmillaan paahtaminen tapahtuu juuri ennen kahvin nauttimista, mutta käytännössä tämä on aika harvinaista. Sen sijaan kahvipavut paahdetaan suurissa paahtimoissa ja tuodaan kuluttajille pusseissa joko papuina tai jo valmiiksi jauhettuina.
Paahtimessa lämpötila on noin 180–240 °C. Paahtoaika on viidestä kahdeksaan minuuttia, jolloin kahvista tulee joko vaaleampaa tai tummempaa paahtoajan ja -lämpötilan mukaan. Paahtamisen aikana papujen hapokkuus, maku, jälkimaku ja runko kehittyvät; paahtamaton kahvi ei ole hyvää.
Viimeinen kahvin makuun vaikuttava tekijä on sen jauhaminen. Yleisesti ottaen jauhatuksen tulee olla sitä hienompaa mitä lyhyempi on suodatusaika, koska silloin kahvissa on enemmän kuuman veden kanssa kosketuksessa olevaa pintaa. Hienointa jauhetta tehdään turkkilaista kahvia varten, seuraavaksi hienointa espressoa varten, sitten suodatinkahvia varten, ja karkeinta pannukahvia varten.
Kahvi kannattaa säilyttää kuivassa ja viileässä tilassa tiiviiseen rasiaan suljettuna. Jotkut säilyttävät kahviaan myös pakastimessa, koska maku säilyy kuulemma silloin erinomaisesti.
Hyvää kahvitietoa ja keskustelua suomeksi on ristretto.fi -keskustelufoorumissa. Huhtikuussa järjestetään Helsingissä myös erityinen kahvitapahtuma Helsinki Coffee Festival.
Asia aivan erikseen olisivat kahvin tuotannon ja siitä saatavien voittojen taloudellissosiologisyhteiskunnalliset vaikutukset kahvintuottajamaissa ja kansainvälisessä kaupassa, mutta siihen ei tässä paneuduta.
Otsikkokuva: Rowen Atkinson / Flickr
Tiedetuubissa pidetään hyvästä kahvista, joten teimme (ainakin etelässä) harmaahkoa maanantaiaamua piristämään pienen kaavion siitä, mitä yleisimmin eri tyyppisiin erikoiskahveihin laitetaan. Koska erikoiskahvien tekeminen on kuin oma herkullinen tieteenalansa, on sillä tietysti paikkansa myös tiedesivustolla!
Määrät ovat suuntaa-antavia ja useat kahvilat tarjoilevat niistä omia versioitaan. Jos kahvi ei tule koneesta, voi annoksia tietysti versioida juomia toiveiden mukaisesti, jos kahvia laittava henkilö vain osaa ja haluaa.
Aivan tarkkaa kaaviota siitä mitä mihinkin kahviin laitetaan missäkin suhteessa on vaikeaa antaa muun kahvin kuin mustan, yksinkertaisen kahvin tapauksessa – joskin sitäkin voidaan tehdä tummempana ja tiukempana sekä laimeampana se pitempänä. Itse asiassa monet ns. espressot ovat vain tummaa kahvia, ja toisinaan espressona tarjotaan mikroskooppisen pientä tilkkaa, joka muistuttaa enemmänkin tervaa.
Varmuuden vuoksi kannattaa kuitenkin muistaa, että liika on liikaa: kahvin sisältämä kofeiini voi aiheuttaa terveyshaittoja, kuten sydämentykytystä, vatsavaivoja ja unettomuutta. Kahvia satunnaisesti nauttiva huomaa nämä vaikutukset herkemmin kuin säännöllisesti käyttävä, koska sieto kofeiiniin kasvaa säännöllisessä käytössä. Kofeiini lisää myös happaman mahanesteen eritystä, joten kahvi saattaa pahentaa muista syistä johtuvaa närästystä tai muita vatsavaivoja. Kahvi nostaa joskus elimistön tulehdustasoja, mikä puolestaan lisää riskiä sydän- ja verisuonisairauteen.
Toisaalta kofeiinista aiheutuvat haitat ovat yleensä varsin vähäisiä, ja kohtuullisesti nautittuna kahvilla on todettu myös useita hyviä terveysvaikutuksia. Kahvia käyttävät sairastuvat muita harvemmin kakkostyypin diabetekseen ja maksakirroosin (tosin kiittäminen ei ole kofeiinia, vaan muita kahvin sisältämiä aineita).
Kofeiinin on havaittu parantavan lähimuistia, pienentävän Parkinsonin taudin riskiä ja vähentävän sen oireita. Muutama kupillinen kahvia päivässä näyttää tilastojen perusteella ehkäisevän sydämen vajaatoimintaa.
Yksi kahvikupillinen sisältää 80–100 milligrammaa kofeiinia, tuplaespresso vielä enemmän. Kofeiini estää aivoissamme välittäjäaine adenosiinia vastaanottavien reseptorien toimintaa, minkä ansiosta kahvi piristää. Tutkimuksissa on havaittu parhaan piristävä teho saadaan aikaan ottamalla 1–2 kahvikupillisen jälkeen 15 minuutin nokoset.
Amerikkalaistutkijoiden eilen Nature Neuroscience -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan kahvilla on positiivisia vaikutuksia aivojen pitkäkestoisen muistin toimintaan: henkilöt, jotka nauttivat kofeiinia, erottivat samankaltaiset kuvat toisistaan paremmin vuorokautta myöhemmin kuvien katsomisesta.
Tehdyssä kokeessa 44 koehenkilöä, jotka eivät olleet kahvin suurkuluttajia ja jotka eivät olleet nauttineet kofeiinipitoisia tuotteita vähintään vuorokauteen ennen koetta, joutuivat katsomaan tietokoneen kuvaruudulta nopeasti vaihtuvia kuvia. Kuvissa oli paljon erilaisia aiheita hedelmistä lelujen kautta työkaluihin ja liikennevälineisiin.
Kun kuva välähti näkyviin, koehenkilö-katsojan tuli sanoa oliko esine luontaisesti sisätiloissa tai ulkona, mutta heitä ei pyydetty erityisesti painamaan kuvia muistiinsa. Kuvien katsomisen päätteeksi kukin henkilö sai pillerin, missä oli joko 200 mg kofeiinia tai ei ollut. Määrä vastaa noin yhtä isoa espressokupillista.
Seuraavana päivänä koehenkilöitä pyydettiin katsomaan kuvia uudelleen, paitsi että nyt edellisenä päivänä nähtyjen kuvien joukossa oli uusia, täysin erilaisia sekä vain hieman aiemmista kuvista poikkeavia kuvia. Esimerkiksi osa edellisen päivän kuvista oli korvattu nyt samasta aiheesta hieman eri kulmasta otetuilla kuvilla; osa oli muuten täysin samanlaisia, paitsi että esine oli hieman erilainen. Henkilöiden piti nyt sanoa olivatko kuvat uusia, samoja, vaiko samankaltaisia.
Lopputuloksena henkilöt, jotka saivat placebon sijaan oikeaa kofeiinia sisältäneen pillerin, muistivat kuvat noin 10% paremmin kuin he, jotka eivät saaneet kofeiinia.
Se, miten kofeiini vaikuttaa muistiin, ei ole selvillä, mutta todennäköisesti se lisää stressihormoni noradrenaliinin määrää aivoissa ja auttaa muistikuvien mieleenpainamisessa.
Vaikka emme joudu yleensä erottelemaan arkisessa toiminnassamme kuvia toisistaan samalla tavalla, tekevät aivomme koko ajan vastaavankaltaisia muistia vaativia toimia. Esimerkiksi auton pysäköinti parkkitalossa samankaltaisiin ruutuihin tai samantyyppisten ostosten tekeminen kaupassa vaatii tämänkaltaista muistia, puhumattakaan työelämässä vaadittavisa toimista, missä samankaltaiset, mutta erilaiset asiat seuraavat toisiaan päivä päivän jälkeen.
Kyseessä on jälleen yksi tutkimus, jonka mukaan kohtuullinen kahvin nauttiminen edesauttaa aivojen toimintaa. Samalla tosin kannattaa muistaa, kyseessä oli vain 44 henkilö kattanut tutkimus – ja että liiallisella kahvin nauttimisella voi olla myös haitallisia terveysvaikutuksia. Kuten niin monessa asiassa, lienee tässäkin kultainen keskitie paras.
Joka tapauksessa tutkimus on liian suppea, jotta sen perusteella asiaa voi pitää itsestään selvänä. Se ei myöskään kerro mitään siitä, onko muistin paraneminen pysyvää.
Noradrenaliinin määrää voi lisätä myös esimerkiksi liikunnalla, joten kahvikupillisen sijaan myös reipas kävelylenkki tai muu fyysinen ponnistelu saattaa saada saman tuloksen.
Tutkimuksen tekijät olivat Daniel Borota, Elizabeth Murray, Allen Chang, Joseph Watabe, Maria Ly ja Michael Yassa Baltimoressa olevan Johns Hopkins -yliopiston psykologian ja aivotutkimuksen osastolta sekä Gizem Keceli ja John Toscano samaisen yliopiston kemian osastolta.
Mainion erilaisia datan visualisointikarttoja sisältävän http://chartsbin.com -sivuston yksi kartoista näyttää kuinka paljon maailmassa kulutetaan kahvia henkilöä kohden maittain tilastoituna. Ja yllättäen Suomi ja läntiset naapurimaamme ovat siellä huipulla – eikä vain maantieteellisesti. Pohjoismaissa juodaan eniten kahvia maailmassa henkeä kohden. Sen sijaan kahvintuottajamaat eivät kunnostaudu niinkään tässä tilastossa, vaikkakin viime aikoina suurin osa kahvin kulutuksen kasvusta on tapahtunut näissä maissa.
Vuoden 2010 tietojen mukaan maailmassa käytettiin 7 358 897 tonnia kahvia, eli noin 1,3 kiloa per planeettamme asukas. Luku on ns. GBE, Green Bean Equivalent, eli paino vihreissä raakapavuissa mitattuna, ja paahdettuina arvo on hieman pienempi: yksi raakapapukilo tuottaa noin 0.8 kiloa paahdettua kahvia, hieman laadusta ja paahtoasteesta riippuen. Suomessa kulutus on viime vuosina ollut 9,5 – 10 kg paahdettua kahvia vuodessa; EU:n alueella kulutus noin hieman alle 5 kg paahdettua kahvia per henkilö.
Tuotantoa mitataan säkeissä (1 säkki on noin 60 kg), ja hankalasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta kahvin tuotanto on vain kasvanut viime vuosina. Kun vuonna 2008 kahvia tuotettiin maailmassa 127,2 miljoonaa säkkiä, oli luku vuotta myöhemmin 130 miljoonaa säkkiä.
Tänään vuonna 1903 Chicagossa asunut, alunperin japanilainen Satori Kato sai patentin keksinnölleen, jonka koko nimi kuului: "Kahvikonsentraatti ja sen tekemisen prosessi". Kato oli keksinyt aikaisemmin kuivatun teen ja amerikkalainen kahvimaahantuonayhtiö pyysi häntä kehittämään vastaavanlaisen prosessin kahville. Lopulta vuonna 1901 Kato perusti oman yhtiönsä, Kato Coffee Companyn ja esittely pikakahvinsa Pan-American -näyttelyssä, Buffalossa. Hän anoi patenttia keksinnölleen ja tänään 110 vuotta sitten se hänelle myönnettiin. Patentin numero on 735,777.
Myöhemmin on käynyt ilmi, että uusiseelantilainen David Strang oli keksinyt vastaavan menetelmän jo aikaisemmin.
Vuonna 2011 tehdyn markkinatutkimuksen mukaan tutkijat ja laboratoriotyöntekijät ovat kahvin (ja siten oletettavasti myös pikakahvin) suurimpia kuluttajia.
Tiedetuubi © 2012-2024
